Anteeksipyyntö
Anteeksipyyntö on tapa osoittaa katumusta normin rikkomisesta tai sosiaalisesta virheestä. Anteeksipyynnön tavoitteena on saada anteeksipyynnön kohde antamaan tekijälle anteeksi.[1]
Anteeksipyyntöä voi edeltää rikkomuksen tehneen henkilön kokema tunnontuska ja syyllisyydentunto. Pyytäessään anteeksi tekijä usein ilmaisee katumusta sosiaalisten odotusten rikkomisesta ja antaa lupauksen toimia vastedes paremmin. Tällä tavoin hän ilmaisee tunnistavansa oman moraalisen epäonnistumisensa.[1]
Anteeksipyynnön voi esittää vieraiden tai tuttavien kesken, läheisessä ihmissuhteessa, tai julkisessa tilanteessa, kuten oikeudenkäynnissä.[1]
Vaikutelmien hallinnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sosiologi Erving Goffmanin mukaan anteeksipyyntö on strategia, jota ihminen käyttää sosiaalisessa vuorovaikutustilanteessa, kun hän on rikkonut kyseistä tilannetta määritteleviä sosiaalisia odotuksia vastaan niin, että jotakuta uhkaa kasvojen menetys. Anteeksipyynnön kautta ihminen käsittelee tilanteen aiheuttamaa nolostumista ja ahdistusta.[1]
Anteeksi voi pyytää jo etukäteen, jos pyytäjä aikoo tietoisesti rikkoa jotain odotusta. Näin tehdään esimerkiksi silloin, kun halutaan esittää henkilökohtainen kysymys, joka voi vaikuttaa tunkeilevalta ja aiheuttaa kasvojen menetyksen.[1]
Teon tapahtumisen jälkeen anteeksi voidaan pyytää uhrin kasvojen menetyksen uhan edessä esimerkiksi silloin, kun läikytetään vahingossa juomaa toisen henkilön päälle. Anteeksipyytäjä voi samalla lisäksi soimata itseään kömpelyydestä. Näin tapahtuman todistajat saadaan vakuuttuneiksi siitä, että uhri ei itse ollut syyllinen onnettomuuteen, ja hän säilyttää kasvonsa.[1]
Pieni onnettomuus, kuten tönäisy jalkakäytävällä, voidaan kuitata lyhyellä anteeksipyynnöllä silloin, kun teko oli tahaton.[1][2]
Jos anteeksipyyntö on falski, kuten jos vanhemmat pakottavat lapsensa esittämään sen, vastaanottaja ja kuulija voivat päätellä sen vilpillisyyden puhujan äänensävystä ja ilmeistä.[1]
Ihmissuhteiden vaalimisessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapset oppivat jo nuorina anteeksipyynnön tärkeyden perhesuhteiden ylläpidossa. Avioliitossa täyden anteeksipyynnön esittämisen tarkoitus on saada täysi anteeksianto puolisolta. Tällöin anteeksipyytäjä myöntää virheensä, ilmaisee katumusta ja vannoo parantavansa tapansa. Joskus hän lupaa lisäksi korvaavansa tekonsa jollain tavoin. Täydellinen anteeksipyyntö auttaa suhteen korjaamisessa yleensä paremmin kuin tekosyyt, syyllisyyden kiistäminen tai omien tekojen puolustelut. Vakavimpia rikkomuksia, kuten uskottomuutta, anteeksipyyntö ei kuitenkaan aina pysty korjaamaan.[1]
Oikeudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oikeuden tuomarit antavat joskus lievemmän tuomion, jos rikoksentekijä tunnustaa tekonsa ja pyytää sitä anteeksi. Jotkut tutkijat arvelevat rikoksen uhrin pelon ja katkeruuden vähenevän, jos hän saa tekijältä anteeksipyynnön. Toisaalta vilpillisten anteeksipyyntöjen esittämisen tiedetään olevan rikollisille tyypillistä.[1]
Julkisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtionjohtajat, järjestöt ja valtiot ovat joskus pyytäneet julkisesti anteeksi toimiaan. Esimerkiksi Australia on pyytänyt anteeksi maan alkuperäisasukkaiden kohtelua.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hedberg, Mimosa: Näin pyydät oikein anteeksi alkuperäiskansoilta. Maailman kuvalehti 28.3.2018.
- Lahtinen, Ilona: Pahoittelen aiheutunutta mielipahaa. Kotus-blogi 1.11.2021.
- Oksanen, Roosa: Poliitikon anteeksipyyntö voi olla pelkkää teatteria. Yle uutiset 30.7.2023.
- Sjöblom, Katarina: Anteeksipyytämisen ja -antamisen politiikasta. Politiikasta 24.2.2022.