Annihilaatio
Annihilaatioksi kutsutaan fysiikassa reaktiota, jossa hiukkanen kohtaa antihiukkasensa ja molemmat muuttuvat (useimmiten) gammasäteilyksi.lähde?
Elektronin törmätessä antihiukkaseensa positroniin tapahtuu annihilaatio, jossa partikkeleiden varaukset kumoavat toisensa ja hiukkasten 0,511 MeV lepomassat muuttuvat kahdeksi, vastakkaisiin suuntiin eteneväksi annihilaatiofotoniksi.[1]
Annihilaatiossa suureiden muutokset määräytyvät säilymislakien perusteella. Energian säilymislaki määrää vapautuvien fotonien energian. Fotonien yhteenlaskettu energia vastaa suhteellisuusteorian yhtälön E=mc² mukaista energiaa. Sähkövarauksen säilymislaki mahdollistaa varauksettomien fotonien syntymisen. Liikemäärän säilymislaki vaatii, että syntyviä fotoneita on vähintään kaksi.lähde?
Elektroni-positroni-annihilaatiota käytetään esimerkiksi positroniemissiotomografiassa, joka on lääketieteellinen kuvantamismenetelmä.lähde?
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tarja K. Ikäheimonen (toim.): ”Ydin- ja säteilyfysiikan perusteet”, Säteily ja sen havaitseminen, s. 21. Jorma Sandberg, Risto Paltemaa. Säteilyturvakeskus, 2002. ISBN 951-712-503-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.2.2021).