Zoofilia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Veistos Intian Khajurahossa sijaitsevassa temppelissä.

Zoofilia (kreik. ζῷον ’eläin’ + φιλία ’rakkaus’) eli eläinkohteinen seksuaalihäiriö[1] on parafilia, jossa ihmisen seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu eläimiin. Ei ole varmaa tietoa, kuinka yleistä zoofilia on. Seksin harrastamista eläimen kanssa kutsutaan eläimiin sekaantumiseksi.

Suomen rikoslaista eläimiinsekaantuminen poistui vuonna 1971.[2] Se voi silti olla eläinsuojelulain perusteella tuomittavaa eläinrääkkäyksenä. Vuoden 1889 rikoslaissa eläimiin sekaantumista koskeneet määräykset sisältyivät siveellisyysrikoksia koskeneen 20. luvun 12. pykälään.[3]

Suhtautuminen zoofiliaan on vaihdellut eri kulttuureissa. Juutalais-kristillisen kulttuuri- ja uskontoperinteen alueella eläimeen sekaantumista on aiemmin pidetty syntinä ja raskaana rikoksena, josta on usein rangaistu jopa kuolemalla. Suomessa se oli 1700-luvulla yksi yleisimmistä kuolemantuomion syistä. Zoofilia olikin ainoa seksuaalisen poikkeavuuden muoto, jonka olemassaolo selkeästi tiedostettiin vanhassa suomalaisessa kansankulttuurissa. Nykyisin zoofiliaa saatetaan pitää sairaalloisena ilmiönä tai eläinsuojelullisena ongelmana.lähde? Joidenkin tutkimusten mukaan (muun muassa kuuluisat Kinseyn raportit Yhdysvalloissa 1950-luvulla) zoofiiliset kokemukset ovat silti ihmisillä melko yleisiä.lähde tarkemmin? Varatuomari Kullervo Kemppinen on tulkinnut lainsäätäjän jyrkän suhtautumisen eläimiin sekaantumiseen ja muihin siveellisyysrikoksiin johtuneen uskonnollisten syiden ohella myös rotuhygienisistä uskomuksista ja suoranaisesta taikauskosta. Vielä Ruotsin vuoden 1734 lain rikoskaaressa säädettiin eläimiin sekaantumisesta kuolemanrangaistus. [4]

Zoofiliaa pidetään yleisesti tabuna, joten siitä ei juuri keskustella julkisuudessa tai mediassa.

Uskontojen näkökulmia zoofiliaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan testamentin suhtautuminen zoofiliaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raamatun Vanhassa testamentissa sanotaan eläimiin sekaantumisesta seuraavaa:

  • 2. Moos. 22:18: ”Jokaista, joka sekaantuu eläimeen, rangaistakoon kuolemalla.”
  • 3. Moos. 18:23: ”Älä sekaannu mihinkään eläimeen, ettet siten itseäsi saastuttaisi. Älköönkä nainen tarjoutuko eläimelle pariutuaksensa sen kanssa; sellainen on luonnonvastaista.”
  • 3. Moos. 20:15–16: ”Jos mies sekaantuu eläimeen, rangaistakoon hänet kuolemalla, ja se eläin tappakaa. Ja jos nainen ryhtyy eläimeen, mihin tahansa, pariutuaksensa sen kanssa, niin surmaa sekä nainen että eläin; heidät rangaistakoon kuolemalla, he ovat verivelan alaiset.”

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lääketieteen termit (5. painos). Duodecim, Helsinki 2007. ISBN 978-951-656-194-6
  2. http://yliopistolehti.helsinki.fi/yl14art.htm#a6
  3. Otavan iso tietosanakirja (2. painos), osa 2, palsta 866. Helsinki: Otava, 1962.
  4. Kullervo Kemppinen: Lakitiedon pikkujättiläinen, s. 671. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12586-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zoofilia.
Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.