Zlatiborinvuoristokoira
| Zlatiborinvuoristokoira | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Serbia |
| Määrä | Suomessa ei yhtään, Serbiassa harvinainen |
| Alkuperäinen käyttö | laumanvartija, karjanajo |
| Nykyinen käyttö | laumanvartija, karjakoira, vahtikoira |
| Elinikä | 16 vuotta |
| Muita nimityksiä | Zlatiborski Ovčar, Zlatiborski Pastirski Pas, Zlatiborski Govedar, Zlatiborski Kozar, Zlatiborski Era, Zlatiborač, Srbijanski Zlatiborač, Srpski Era, Era, Zlatibor Cattle Dog, Zlatibor Era Dog, Serbian Era |
| FCI-luokitus | ei |
| Ulkonäkö | |
| Säkäkorkeus | 63,5 cm |
| Väritys | useita vaihtoehtoja |
Zlatiborinvuoristokoira (Zlatiborski ovčar) eli zlatiborač on serbialainen koirarotu. Se ei ole FCI:n eikä Serbian Kennelliiton Kinoloski Savez Republike Srbije (KSS) tunnustama.
Ulkomuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Zlatiborinvuoristokoira on leveäpäinen, vahvaluustoinen, leveärintainen, voimakasraajainen ja suoraselkäinen. Sen kuono ja leuat ovat voimakkaat, ja joiltain koirilta typistetään kotimaassaan toinen korva. Karvapeite on säänkestävä ja pohjavilla tiheä. Rodusta on kaksi karvamuunnosta: lyhyt- ja pitkäkarvainen. Väritys vaihtelee suuresti ja sekä yksi- että moniväriset sallitaan. Yleisimmät värit ovat harmaanruskea mustin merkein ja valkoinen tummin merkein, ja harvinaisimmat fawn ja keltainen. Kaksi viimeisimmäksi mainittua ovat kuitenkin harvinaisuudestaan huolimatta arvostetuimmat värit. Säkäkorkeus on noin 63,5 cm.
Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rotu on älykäs, itsenäinen ja pidättyväinen. Se on omistajaansa kiintynyt, mutta vieraita kohtaan epäluuloinen. Se on reviiritietoinen eikä yleensä tule toimeen muiden koirien kanssa. Sillä ei ole luontaista miellyttämishalua, joten vaikka se oppii nopeasti mitä siltä vaaditaan, sen kouluttaminen vaatii myös motivointia. Se ei ole kovin energinen eikä liikunnan suhteen erityisen vaativa. Sen puolustusvietti on kuitenkin voimakas, ja kun se kokee laumansa tai reviirinsä uhatuksi, se muuttuu hetkessä tyypillisen hidasliikkeisestä eläimestä täyteen nopeaan toimintavalmiuteen. Paikallisten mielestä se muistuttaa luonteeltaan huomattavasti enemmän kaukasiankoiraa kuin sarplaninacia ja muita balkanilaisia sukulaisrotujaan.
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Zlatiborinvuoristokoiran kantarotuna pidetään hertsegovinanvuoristokoiraa, jonka lisäksi sen jalostukseen ovat vaikuttaneet mm. saksanpaimenkoira, sarplaninac, sumadijanvuoristokoira ja tornjak. Sen alkuperäinen tehtävä oli vartioida ja ohjailla nautoja, lampaita ja vuohia, mutta sitä käytetään myös omaisuuden ja tiluksien vartiointiin. Sen jalostuksessa pääpaino on työkyvyllä ja luonteella ulkonäön jäädessä toissijaiseksi, mikä selittää populaation melko epäyhtenäisen ulkonäön.
Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rotu on verrattain terve ja molossikoiraksi poikkeuksellisen pitkäikäinen ja voi elää usein jopa 16-vuotiaaksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Zlatibor Cattledog. Molosser Dogs, 2012. (Arkistoitu – Internet Archive) Haettu 29.11.2012