Zenon Kitionilainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee stoalaisuuden perustajaa. Häntä ei tule sekoittaa Zenon Elealaiseen.
Zenon Kitionilainen

Zenon Kitionilainen (muinaiskreikaksi Ζήνων, n. 333 - 264 eaa.) oli kreikkalainen filosofi, jota pidetään stoalaisuuden perustajana.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zenon oli kotoisin Kitionista, nykyisestä Larnakasta, Kyprokselta. Hän oli kauppiaan poika, ja toimi itsekin kauppiaana 42-vuotiaaksi saakka, jolloin hän perusti stoalaisen koulukunnan.

Zenonin opettajina toimivat sekä Krates Thebalainen, Akatemian silloinen johtaja Polemon, että megaralaiset Stilpon ja Diodoros Kronos. Zenon aloitti oman opetuksensa vuonna 301 Ateenassa sijaitsevassa pylväshallissa, jota kutsuttiin nimellä Stoa poikile ("Kirjava pylväshalli"), josta juontui nimi koko koulukunnalle. Hän kuoli tekemällä itsemurhan sen jälkeen kun hän oli saanut onnettomuudessa vakavia vammoja.

Filosofia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zenon kirjoitti lukuisia teoksia, joista tunnetuin on ihannevaltion kuvaus Valtio. Zenonin teoksia ei ole säilynyt jälkipolville. Hänen uskotaan opettaneen, että ihminen voi saavuttaa mielenrauhan parhaiten niin, että pitää nautintoja ja kipuja merkityksettöminä, eikä näin ollen välitä niistä.

Zenonia voidaan pitää myös länsimaailman ensimmäisenä utopistisena anarkistina ja nykyisen anarkismin edeltäjänä. Valtiossa hän esitti muun muassa seuraavanlaisia ajatuksia: Ihmiset ovat järjellisiä, he eivät tarvitse määräyksiä. Järkevät olennot eivät tarvitse valtiota, rahaa, oikeusistuimia tai minkäänlaista organisoitua, institutionalisoitua elämää. Täydellisessä yhteiskunnassa miehet ja naiset pukeutuvat samalla tavalla ja syövät yhdessä. Vaimot ovat miehille yhteisiä.[1]

Joitakin sitaatteja, jotka on pantu Zenonin nimiin, ovat:

  • "Terästä tunteesi, niin että elämä satuttaisi sinua niin vähän kuin mahdollista."
  • "Seuraa, mihin järki sinut johtaa."
  • "Parempi matkata jaloilla kuin kielellä" (viinistä humaltuneena).
  • "Meillä on kaksi korvaa ja yksi suu, joten meidän tulisi kuunnella enemmän kuin puhua."

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diogenes Laertioksen mukaan Zenon kirjoitti seuraavat teokset:[2]

Eettiset teokset

  • Valtio (Πολιτεία)
  • Etiikka (ἠθικά)
  • Elämästä luonnon mukaan (περὶ τοῦ κατὰ φύσιν βίον)
  • Pyrkimyksestä eli Ihmisen luonnosta (περὶ ὁρμῆς ἢ περὶ ἁνθρώπου φύσεως)
  • Tunteista (περὶ παθῶν)
  • Velvollisuudesta (περὶ τοῦ καθήκοντος)
  • Laista (περὶ νόμου)
  • Kreikkalaisesta kasvatuksesta (περὶ Έλληνικῆς παιδείας)
  • Rakkauden käsikirja (ἐρωτικὴ τέχνη)

Fysiikan alan teokset

  • Kaikkeudesta (περὶ τοῦ ὅλου)
  • Merkeistä (περὶ σημείων)
  • Näkökyvystä (περὶ ὄψεως)

Logiikan alan teokset

  • Pohdiskeluja (διατριϐαί)
  • Kielellisistä ilmauksista (περὶ λεξεως)
  • Ratkaisuja ja Kumoamisia (λύσεις, ἔλεγχοι)

Muut teokset

  • Käsikirja (Τέχνη)
  • Runouden kuuntelemisesta (περὶ ποιητικῆς ἀκροάσεως)
  • Homeerisia ongelmia (προϐλημάτων Όμηρικῶη πέντε)
  • Yleisiä seikkoja (καθολικά)
  • Muistelmia Krateesta (Άπομνημονεύματα Κράτητος)
  • Pythagoralaisia asioita (Πυθαγορικά)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit, s. 234-279 (VII.1), 527-544. Suomennos ja selitykset Marke Ahonen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Summa, 2003. ISBN 952-5418-07-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Diogenes Laertios (DL): VII.32-33, VII.129-131.
  2. DL VII.4, VII.34.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]