Zapadnaja Litsa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Zapadnaja Litsan satamat Litsanvuonossa (kuvan ylälaidassa): Andrejevanlahti, Nerpitšja, Bolšaja Lopatka, Malaja Lopatka, sekä asutuskeskus Zaozjorsk

Zapadnaja Litsa (ven. За́падная Ли́ца) on Venäjän pohjoisen laivaston tärkein sukellusvenetukikohta. Se sijaitsee Kuolan niemimaan länsiosassa, Muotkavuonosta etelään työntyvässä Litsanvuonossa, Zaozerskin suljetun kaupunkipiirikunnan alueella. Tukikohta on noin 45 km Norjan rajasta itään, lähellä saman vuonon perukassa ennen sijainnutta Läntisen Litsan suomalaiskylää.

Vuonna 1958 sataman läheisyyteen muutama kilometri sisämaahan rakennettiin salainen asutuskeskus, nykyinen Zaozerskin suljettu kaupunki. Aiemmin se on tunnettu myös nimillä Severomorsk-7, Murmansk-150 ja Zaozjornyi. Kaupungista on 120 km Murmanskiin.

Laivastotukikohta käsittää on neljä erillistä satamaa tai tukikohtaa vuonon rannoilla. Näistä vanhin on Malaja Lopatka, joka oli jo Neuvostoliiton ensimmäisen, vuonna 1957 rakennetun ydinsukellusveneen K-3:n kotisatama. Muut ovat Bolšaja Lopatka, Nerpitšja ja Andrejevanlahti.

Andrejevanlahden ydinpolttoainevarastointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andrejevanlahden (ven. Андреева губа, Andrejeva guba) rannalla on laivaston käytetyn ydinpolttoaineen tärkein varastointilaitos. Laitos vaurioitui jo vuonna 1982, mutta väliaikaiseksi tarkoitettu varastointi on venynyt vuosikymmenien mittaiseksi. Laitoksesta on vuotanut radioaktiivista ainetta ympäristöön ja sitä pidetään vakavana ympäristöuhkana.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Andreyeva Bay (Arkistoitu – Internet Archive). Ympäristöjärjestö Bellona (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]