Azandet

Wikipedia
Ohjattu sivulta Zandet
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Azandet
Zandet
Väkiluku 750 000 − 2 000 000
Merkittävät asuinalueet
Keski-Afrikan tasavalta
Kongon demokraattinen tasavalta
Etelä-Sudanin lippu Etelä-Sudan
Kongon tasavalta
Kielet azande
Uskonnot perinteinen usko, kristinusko[1]

Azandet eli zandet ovat etninen ryhmä Keski-Afrikan tasavallassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Kongon tasavallassa ja Etelä-Sudanissa. Heitä on eri arvioiden mukaan 750 000 − 2 000 000. Azandet voidaan jakaa useisiin etnisiin alaryhmiin. Vanha nimitys azandeille on niam-niam.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Azande sotureita aseineen ja kilpineen, toinen mies vasemmalta pitelee kädessään harppua. Kuvannut Richard Buchta 1877-1880.

Azandet polveutuvat useista eri kansoista. 1700-luvulla vuotta sitten ambomou-nimellä tunnettu kansa eli Mbomoujoen varsilla nykyisten Kongon demokraatisen tasavallan ja Keski-Afrikan tasavallan alueilla. Ambomouita johti avongara niminen klaani, jonka johdolla ambomout alistivat useita heitä ympäröineitä kansoja. Levittäytymisen myötä ambomout levisivät Sudanin alueelle. Useimmat alistetuista kansoista vaihtoivat kielensä azandeen ja he alkoivat pitää itseään azandeina huolimatta ryhmien huomattavista eroavaisuuksista. 1800-luvulla azandien maille alkoivat tulla siirtomaavallat. Belgialaisten Kongon vapaavaltio perustettiin 1885 ja ranskalaisten Oubangui-Charin siirtomaa perustettiin vuonna 1894. Vuonna 1905 Sudanissa hallinnut azandekuningas Gbudwe kukistettiin brittien toimesta. 1920-luvulla azandeja yritettiin sopeuttaa asuttamalla heitä tieverkostojen lähelle. 1940-luvulla useat sudanin azandeista alkoivat viljellä maahantuotua puuvillaa. Siirtomaiden itsenäistyttyä azandet ovat olleet osapuolina eri maissa syntyneissä levottomuuksissa.[2]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Azandet ovat perinteisesti olleet maanviljelijöitä, jotka kasvattivat maissia, bataatteja ja hirttä. Lisäksi kasvatettiin kanoja ja metsästettiin villieläimiä. 1920-luvulla azandejen elämäntapa muuttui vähemmän liikkuvaksi uudelleenasutusohjelmien takia. Azandet saattoivat alkaa kasvattaa karjaa uusilla alueillaan, mikä ei ollut mahdollista heidän perinteisillä alueillaan tsetsekärpästen takia. Puuvillan tulo teki azandeista vähemmän omavaraisia ravintonsa suhteen ja enemmän riippuvaisia puuvillasta saadusta myyntivoitosta.[3]

Yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Azandeilla on kuningas, joka kuuluu aina avongara-klaaniin. Muita klaaneja on yli 180. Klaanijärjestelmä periytyy aina mieheltä ja klaani kokoontuu esimerkiksi hautajaisten tai naimisiin menojen yhteydessä. Muuten klaanien jäsenet eivät ole kovin usein tekemisissä keskenään. Klaania pienempi yhteiskuntaluokka on perhetila, joka oli myös perinteisessä taloudessa ja politiikassa perusyksikkö.[4]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Azandejen noitatohtori. Kuvannut Richard Buchta 1877-1880.

Azandet uskovat Mboli nimiseen jumalaan, joka on kaikkivoipa. Heidän uskontonsa ei kuitenkaan ole monoteistinen, vaan siihen kuuluu useita muitakin aspekteja, kuten vainajien palvominen. Perinteiseen uskoon on kuulunut myös se, että noidat, jotka ovat useimmiten miespuolisia, voivat aiheuttaa sairauksia ja sadon menetyksiä. Noita voidaan tunnistaa myrkyttämällä kanan nokka ja kysymällä siltä syylisen nimeä. Jos kana kuolee, epäilty on syylinen. Syyllistä ei kuitenkaan välttämättä odota sen pahempi rangaistus kuin kehotus lopettaa noituminen. Tämä johtuu siitä, että azandet uskovat noidan voivan harjoittaa noituutta itse tiedostamatta tätä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Giles, Bridget: Peoples of Central Africa. Facts On File, 1997. ISBN 0-8160-3486-9. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Zande - A language of Democratic Republic of the Congo Ethnologue. Viitattu 4.11.2010. (englanniksi)
  2. Giles 1997, s. 30
  3. Giles 1997, s. 31
  4. a b Giles 1997, s. 32