Zacatecas (kaupunki)
| Zacatecas | |
|---|---|
 Näkymä Zacatecasiin |
|
 sinetti |
|
  Zacatecas |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Meksiko |
| Osavaltio | Zacatecas |
| Perustettu | 1548 |
| Kaupunginoikeudet | 1585 |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Arnoldo Rodríguez Reyes[1] |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 444 km² |
| Korkeus | 2 420 m |
| Väkiluku (2010) | 138 152 |
| – Väestötiheys | 311 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC-6 |
| – Kesäaika | UTC-5 |
| Postinumero | 98000 |
| Suuntanumero(t) | 492 |
Zacatecas on kaupunki Meksikossa, ja se on Zacatecasin osavaltion pääkaupunki. Se sijaitsee kuivalla ylätasangolla ja perustettiin 1548 rikkaan hopealöydön alueelle. Zacatecasin talous onkin perustunut pitkään juuri kaivosteollisuudelle, mutta kaupungin hopeakaivosten huippuajat osuivat 1500- ja 1600-luvuille. Tämän jälkeen kaivosteollisuutta on kuitenkin elvytetty useaan otteeseen. Meksikon vallankumouksen aikana kaupungissa käytiin merkittävä taistelu, jossa Pancho Villan joukot valtasivat kaupunginhallituksen sotilailta.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Zacatecas sijaitsee Sierra Madre Occidentalin vuoristoalueella, ja itse kaupunki on kapeassa laaksossa Cerro de la Bufan ja Cerro del Grillon välissä. Kaupungin ilmasto on kuiva, ja siellä sataa keskimäärin 481,5 millimetriä vuoressa. Enimmät sateet tulevat kesäkuun ja lokakuun välisenä aikana. Heinäkuussa sataa eniten, keskimäärin 100,4 millimetriä vuodessa, ja maaliskuussa vähiten, keskimäärin 4,5 millimetriä vuodessa. Vuoden keskilämpötila on 15,4 °C. Toukokuu on lämpimin kuukausi, ja silloin keskilämpötila on 19,1 °C, ja tammikuun keskilämpötila 11,1 °C on puolestaan vuoden matalin. Pakkasen puolelle lämpötila laskee muutamia kertoja vuodessa.[2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisenä espanjalaisena Zacatecasin alueesta kiinnostui Juan de Tolosa, joka sai paikalliselta intiaanilta Tlaltenangossa hopeahipun. Intiaani johdatti syyskuussa 1546 Tolosan paikalle, josta hopea oli löydetty. Tolosa keräsi paikalta mineraalinäytteitä ja vei ne kuvernööri Cristóbal de Oñatelle. Näytteet osoittautuivat arvokkaiksi, ja Tolosa päättikin palata kahden kaivajan kanssa alueelle.[4]
De Oñate virallisti kaivajien asuttaman keskuksen vierailunsa yhteydessä 20. tammikuuta 1548. Ensimmäinen merkittävä hopealöytö tehtiin myöhemmin saman vuoden kesäkuussa, jolloin perustettiin San Bernabén kaivos.[5] Tämän jälkeen löydettiin samasta vuoriston osasta myös muita esiintymiä, ja kaupunki alkoi kehittyä kaivosten eteläpuolelle Uuden-Espanjan pääkaupunkiin Méxicoon johtaneen tien varrelle. Hopeaa löydettiin alueelta niin paljon, että vuonna 1550 alueella toimi jo 34 kaivosta.[6] Zacatecas kehittyi muutenkin nopeasti, ja vuonna 1550 sinne perustettiin sairaala ja ensimmäinen kirkko vuonna 1567.[5]
Kuningas Filip II myönsi 17. huhtikuuta 1585 Zacatecasille kaupunginoikeudet, ja kaupungissa arvioitiin olevan vuonna 1595 noin tuhat espanjalaista kolmetuhatta muuta asukasta.[5] Kun myös Guanajuatosta löydettiin pian tämän jälkeen hopeaa, kaupungit yhdistettiin niin kutsutulla hopea tiellä siirtokunnan pääkaupunkiin. Yli 60 prosenttia siirtokunnan hopeasta kuljetettiin tuota tietä pitkin.[6] Zacatecasista kasvoi alueensa taloudellinen keskus, ja sen ympärille kehittyi linnakkeita, kyliä ja haciendoja. Sen kautta myös kristinusko alkoi levitä pohjoiseen. Zacatecasin hopeatuotannon huippu osio 1500- ja 1600-luvuille, mutta sitten Guanajuato ohitti sen merkityksessä.[7]
Meksikon poliittinen epävakaus 1800-luvun alkupuolella heikensi hopeantuotantoa, joka kasvoi entiselleen vasta Porfirio Díazin aikana.[3] Meksikon vallankumouksen aikana 1914 kaupungissa käytiin merkittävä taistelu.[7] Kaupungissa oli noin 12 000 hallituksen sotilasta, kun Pancho Villan joukot hyökkäsivät kaupunkiin 23. heinäkuuta 1914. Pancho Villa onnistui valtaamaan kaupungin taistelussa, jossa kuoli noin 6 000 hallituksen sotilasta, 1 500 kapinallista ja melkein 2 000 siviiliä. Kaupunki pysyi rauhallisena vallankumouksen lopun ja koki taloudellisen nousukauden 1920-luvulla, kun El Boten kaivos alkoi toimia jälleen. Kaivos ajautui kuitenkin konkurssiin 1940, mikä aiheutti noin vuosikymmenen kestäneen syvän laman. Liittovaltio panosti Zacatecasin alueen liikenneinfrastruktuuriin 1960-luvulla, mikä auttoi kaupungin kaivosteollisuutta kehittymään. Tuolloin kaupungin historiallisen keskustan siirtomaa-arkkitehtuuria kunnostettiin.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Icomos: Advisory Body Evaluation (pdf) 10/1993. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 14.4.2013. (englanniksi)
- Marley, David: Historic Cities of the Americas: The Caribbean, Mexico, and Central America. Santa Barbara: ABC-Clio, 2005. ISBN 1-57607027-1. Google-kirjat (viitattu 14.4.2013). (englanniksi)
- Noble, John: Mexico. Footscray: Lonely Planet Publications, 2008. Google-kirjat (viitattu 14.4.2013). (englanniksi)
- Zacatecas Enciclopedia de Los Municipios y Delegaciones de México. Arkistoitu 6.1.2014. Viitattu 14.4.2013. (espanjaksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zacatecas Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (espanjaksi)