Z-sukupolvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nuoria sähköpotkulaudalla.

Z-sukupolvi on vuosina 1997–2012 syntynyt sukupolvi. Z-sukupolvi eli ”zetat” on nimitys Y-sukupolven ja alfa-sukupolven väliselle väestökohortille.[1][2] Maailmanlaajuisesti Z-sukupolvi on suurin väestöryhmä, 32 prosenttia maailman väestöstä.[3] Internet, älypuhelimet ja sosiaalinen media ovat sukupolven arkea.[1][2] Tutkimusten mukaan Z-sukupolven yleisiä arvoja ovat yksilöllisyys ja tasa-arvoisuus.[3][4]

Sukupolven tunnuspiirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koululakko ilmaston puolesta 2019.

Koko maailman mittakaavassa Z-sukupolvi on väestöryhmistä suurin, 32 prosenttia globaalista väestöstä.[3]

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen (2020) mukaan Z-sukupolvi on kasvanut rajattoman informaation maailmassa ja osaa hankkia tietoa itse.[5][6]

Arvot ja elämäntavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muusikko Billie Eilish (s. 2001).

Arvotutkimusten mukaan Z-sukupolven arvoja ovat ennen kaikkea yksilöllisyys ja tasa-arvoisuus. Sukupolvi suhtautuu myönteisesti esimerkiksi kulttuuriseen moninaisuuteen, erilaisiin seksuaalisiin suuntautumisiin ja sukupuolivähemmistöihin.[7]

Z-sukupolven nuoruutta varjostaa ekologinen, poliittinen ja taloudellinen epävarmuus.[5] Ruotsin Nuorisobarometri 2024 kuvaa z-sukupolvea turvallisuushakuiseksi: terveyttä ja perhettä arvostetaan.[8] Sukupolven työmoraalin ennustetaan olevan kunnossa.[5][6]

Taloustutkimus Oy:n vuoden 2022 kyselyn mukaan Z-sukupolvi kokee selvästi enemmän ympäristöahdistusta kuin vanhemmat ikäpolvet. Kolme neljästä vastaajasta koki suurta huolta ilmastonmuutoksesta ja yli puolet luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä.[7] Z-sukupolven edustajat arvostavat usein ekologisesti kestävämpää elämäntapaa ja kuluttamista.[3]

Kouluterveyskyselyn mukaan 2010-luvulla Suomen nuorista entistä harvempi tupakoi, käytti alkoholia ja harrasti humalajuomista. Tupakka ei ollut 2010-luvun nuorille enää samalla tavalla aikuisuuden tunnus kuin aiemmin.[9] Toisaalta taas nuorten nuuskan käyttö lisääntyi muiden päihteiden käytön vähentyessä.[10]

Z-sukupolvi suosii videopohjaisia sosiaalisen median palveluja kuten mobiilisovellus Tiktokia. Facebook on jäänyt vanhempien sukupolvien kanavaksi.[11]

Eräs merkittävistä Y- ja Z-polvien eroista aiempiin sukupolviin on, että uskonnon merkitys on heikompi kuin aiemmilla sukupolvilla. Sama ilmiö esiintyy kaikissa länsimaissa.[6] Vuonna 2019 julkaistun kyselyn mukaan 16 prosenttia 15–40-vuotiaista suomalaisista uskoi kristinuskon Jumalaan.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Abber, Caitlin: 7 Ways Gen X, Millennials, and Gen Z See the World Differently Shutterstock.com. 2.5.2022. Viitattu 30.12.2022. (englanniksi)
  2. a b XYZ – Miten eri sukupolvet eroavat toisistaan? 25.2.2020. A-lehdet. Viitattu 30.12.2022.
  3. a b c d Grénman, Miia: Ympäristöahdistusta kokeva Z-sukupolvi muuttaa tulevaisuuden kauppaa 17.5.2022. Kaupan liitto. Viitattu 30.12.2022.
  4. Saarinen, Merja: Yllättävä vallanvaihdos (tilaajille) Helsingin Sanomat. 12.8.20232. Viitattu 12.8.20232.
  5. a b c Pihlas, Nina: Z-sukupolvi kyseenalaistaa ennakoluulottomasti – myös auktoriteetit Kun koulu loppuu. 3.6.2015. Viitattu 30.12.2022.
  6. a b c Kaartinen, Jaakko: Mikä on milleniaali? Villi. 5/2021 (14.10.2021). Lasten ja nuorten keskus. Viitattu 30.12.2022.
  7. a b Laiho, Marjukka: Ja suurin niistä on toivo: Z-sukupolven kosmopoliittinen eletty teologia Katsomukset.fi. 23.11.2022. Viitattu 30.12.2022.
  8. Pyhäranta, Tuija: Kolumni: Sukupolvi Z:n munkkikoodi – nuoria eivät enää kiinnosta niinkään suuret kysymykset vaan ne, joilla on merkitystä tässä ja nyt Kotimaa. 16.02.2024. Viitattu 20.2.2024.
  9. Riihimäki, Jussi: Kuriton sukupolvi. Asennetta, 3/2013.
  10. Ruokolainen, Otto: Nuuskakin voi aiheuttaa terveyseroja – nuuskan saatavuutta pitäisi rajoittaa THL-blogi. 13.8.2019. Viitattu 12.8.2023.
  11. Leppälä, Samuli: Mikrobitti Mikrobitti. 11.8.2022. Viitattu 30.12.2022.
  12. Haikala, Topias: ”Ehkä ei ole tahdonalainen juttu, uskooko vai ei” – nuoret aikuiset vieraantuvat kristinuskosta, ja nyt kuusi heistä kertoo, miksi kirkko tuntuu vieraalta tai läheiseltä Kirkko ja kaupunki. 25.2.2021. Viitattu 15.9.2021.