Zákynthos
Ζάκυνθος
Zákynthoksen saari satelliittikuvassa.
| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä | |
| Korkein kohta |
Vrachíonas, 756 m |
| Pinta-ala |
406 km² |
| Asukasluku |
40 758 |
|---|---|
| Suurin kaupunki | |
| Kieli |
Zákynthos (kreik. Ζάκυνθος; transl. myös Zákinthos; ital. Zante) on Kreikan saari, joka kuuluu Jooniansaarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 406 neliökilometriä ja asukasluku 40 758 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Zákynthos kuuluu Zákynthoksen kuntaan, Zákynthoksen alueyksikköön ja Jooniansaarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Zákynthoksen kaupunki.[1]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Zákynthos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Joonianmeressä Peloponnesoksen niemimaan länsirannikon edustalla. Se on Jooniansaarten eteläisin saari. Sitä lähin suurempi saari on Kefaloniá noin 8 meripeninkulmaa (noin 15 kilometriä) pohjoiseen. Etäisyys mantereeseen on noin 10 meripeninkulmaa (noin 19 kilometriä).
Kooltaan Zákynthos on Jooniansaarista kolmanneksi suurin ja kaikista Kreikan saarista 11. suurin. Suurin osa saaresta on kalkkikalliota. Saaren korkein kohta on Vrachíonas (756 metriä). Saaren etelärannikolla on puolikaarenmuotoinen Laganáksenlahti.
Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Zákynthoksen kunta
Zákynthos kuuluu hallinnollisesti Zákynthoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria. Vuoteen 2011 saakka saari jakautui kuuteen kuntaan. Kunta kuuluu ainoana Zákynthoksen alueyksikköön.[1]
Saaren suurimmat asutukset ovat Zákynthoksen kaupunki (9 772 asukasta), joka sijaitsee saaren itärannikolla, sekä Gaïtáni (1 899 asukasta), Mouzáki (1 702), Ampelókipoi (1 606), Katastári (1 378), Lithakiá (1 307) ja Vanáto (1 045).[1] (Katso myös: Luettelo Zákynthoksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esihistoria ja antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Antiikin Zakynthos
Zákynthos on ollut asuttu neoliittiselta kaudelta lähtien. Antiikin aikana saaren poliksen eli kaupunkivaltion Zakynthoksen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Zákynthoksen kaupungin paikalla. Persialaissodissa Zakynthos oli puolueeton ja peloponnesolaissodassa Ateenan puolella. Ateenan kärsittyä tappion Sisilian sotaretkellä saari päätyi Spartan valtapiiriin. Myöhemmin Zákynthos päätyi ensin Makedonian ja sitten Rooman vallan alle. Rooman valtakunnan jakauduttua siitä tuli muun Kreikan tavoin osa Itä-Roomaa eli Bysantin valtakuntaa.[2][3][4]
Keskiajalta nykyaikaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bysantin kukistuttua saari päätyi venetsialaisten ja frankkien vallan alle. Venetsialaisvalta kesti vuodet 1482–1797. Tuona aikana se sai italialaisen nimensä Zante. Venetsialaisajan jälkeen saari kuului Napoleonin sotien seurauksena Ranskalle vuodesta 1797 ja Isolle-Britannialle vuosina 1815–1864. Tuolloin saari oli osa Jooniansaarten yhdysvaltoja, joka oli Britannian protektoraatti. Zákynthoksesta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1864.[4]
Saari kärsi paljon tuhoja suuressa Joonianmeren maanjäristyksessä vuonna 1953. Monet rakennukset pyrittiin kuitenkin rakentamaan ennalleen.[5]
Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Zákynthoksen pohjoisrannikolla sijaitsevat Sinisiksi luoliksi kutsutut meriluolat. Laganáksenlahti tunnetaan ”Kilpikonnalahtena” sen rannalla pesivien merikilpikonnien, valekarettikilpikonnien, ansiosta. Lahti ja sen eteläpuolinen merialue pienine saarineen muodostavat Zákynthoksen merikansallispuiston. Saaren luoteisrannikolla sijaitseva Navágion ranta eli ”Salakuljettajien poukama” on suosittu ja laivanhylkyineen usein kuvattu retkikohde.[5]
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaren pääsatama on Zákynthoksen kaupunki. Zákynthoksen kansainvälinen lentoasema sijaitsee noin neljä kilometriä kaupungista etelään.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”Akarnania and Adjacent Areas: I. The Region; 141. Zakynthos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 351, 374–375. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ Smith, William: ”Zacynthus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Zakynthos History Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.
- ↑ a b ”Zakynthos / Zante”, Greek Island Hopping 2008, s. 594–597. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zákynthos Wikimedia Commonsissa
.svg)