Yrjö II (Iso-Britannia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yrjö II
Ison-Britannian ja Irlannin kuningas
Valtakausi 11./22. kesäkuuta 1727
25. lokakuuta 1760
Kruunajaiset 11./22. lokakuuta 1727
Edeltäjä Yrjö I
Seuraaja Yrjö III
Syntynyt 10. marraskuuta 1683
Hannover, Saksa
Kuollut 25. lokakuuta 1760 (76 vuotta)
Lontoo, Englanti
Puoliso Caroline von Brandenburg-Ansbach
Lapset Fredrik
Anne
Amelia
Caroline
George William
Wilhelm
Mary
Louisa
Koko nimi George Augustus
Suku Hannover
Isä Yrjö I
Äiti Sophia Dorothea
Uskonto protestantti
Nimikirjoitus

Yrjö II (10. marraskuuta 168325. lokakuuta 1760) oli Hannoverin vaaliruhtinas sekä Ison-Britannian ja Irlannin kuningas vuosina 1727–1760. Hän oli edellisen kuninkaan Yrjö I:n poika.[1]

Valtakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrjö II:n aikana Iso-Britannia riitaantui Espanjan kanssa asientosta, Britannian orjakauppaoikeudesta Espanjan siirtokunnissa. Alahuoneen tukema Yrjö vaati sotaa ja Espanjaa ärsyttänyttä brittikauppalaivaston salakuljetusta vastustanutta pääministeri Robert Walpolea julistamaan sodan Espanjalle 1742. Siirtomaasota tunnetaan nimellä sota Jenkinsin korvasta. Sota sekaantui mukaan Itävallan perimyssotiin 1741, jolloin konflikti käytiin lähinnä Euroopassa. Hän johti vuonna 1743 Hannoverin joukkoja voitokkaasti Dettingenin taistelussa ranskalaisia vastaan. Se oli viimeinen kerta, kun Ison-Britannian monarkki on johtanut armeijaa taistelussa.[2]

Toinen jakobiittikapina pyrki nostamaan Charles Edward Stuartin valtaan vuonna 1745. Jakobiitit lyötiin Cullodenissa Yrjön pojan Wilhelmin johdolla, ja tämän jälkeen protestanttien ja Hannoverin hallitsijasuvun valta Britanniassa oli varmistettu.[1]

Yrjön valtakauden päättyessä Britanniasta oli tullut eurooppalainen suurvalta. Tämä ei ollut kovinkaan suuressa määrin kuninkaan henkilökohtaista ansiota muuten kuin että hän antoi ministerien Sir Robert Walpole ja myöhemmin William Pitt tehdä monia ratkaisevia päätöksiä.[1]

Henkilökuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuleva kuningas meni vuonna 1707 naimisiin prinsessa Carolinen (1683–1737) kanssa. Caroline oli vilkas ja sukkela, mikä sai aikalaiset aliarvioimaan hiljaisemman ja pidättyväisemmän Yrjön vaikutusvaltaa. Caroline toki vaikutti miehensä päätöksiin kymmenen kuningatarvuotensa aikana - hän kuoli 1737.[1]

Carolinen kuoleman jälkeen Yrjön rakastajatar Amalia Sophie Marianne von Walmoden sai puolivirallisen aseman hovissa.[1]

Yrjö II on kuuluisa riidoistaan isänsä Yrjö I:n ja myöhemmin poikansa Fredrikin kanssa.[1]

Yrjö II piti oopperasta, erityisesti Georg Friedrich Händelistä, joka sävelsi neljä hymniä hänen kruunajaisiinsa. Näistä hymniä Zadok the Priest on laulettu kaikissa kruunajaisissa siitä lähtien.[3][4]

Jälkeläiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrjöllä oli vaimonsa Caroline von Brandenburg-Ansbachin kanssa kahdeksan lasta. Vanhin poika oli Walesin prinssi Fredrik, joka kuoli isänsä valtakauden aikana vuonna 1751. Hänen vanhimmasta pojastaan Yrjöstä tehtiin Walesin prinssi ja hän peri isoisältään kruunun vuonna 1760. Yrjö II on vanhimman poikansa kautta muuan muassa Elisabet II:n ja Hannoverin nykyisen päämiehen Ernst Augustuksen esi-isä. Hänen tyttärensä avioituivat muuan muassa Tanskan hoviin sekä merkittäviin hollantilaisiin ja saksalaisiin aatelissukuihin. Koska hän on vanhimman poikansa kautta kuningatar Viktorian esi-isä, hänen jälkeläisiään ovat monet Euroopan hallitsijat ja ruhtinaat. Hänen tyttärensä Anne avioitui Oranjen prinssi Vilhelm IV:n kanssa, minkä vuoksi hän on Alankomaiden nykyisen kuninkaan ja tämän kuuden edeltäjän (kolmen kuninkaan ja kolmen kuningattaren) esi-isä. Tyttärensä Annen kautta hän on myös Luxemburgin suurherttuan esi-isä ja tyttärensä Maryn kautta Belgian kuninkaan esi-isä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Black, Jeremy: George II (Great Britain) (1683–1760; Ruled 1727–1760) George II (Great Britain) (1683–1760; Ruled 1727–1760). Viitattu 13.1.2024.
  2. George II (r. 1727-1760) Official website of the British Monarchy. Viitattu 16.3.2016.
  3. George II: 8 facts about the British king and German elector History Extra. Viitattu 13.1.2024.
  4. When was Handel's coronation anthem Zadok the Priest first performed? Classical Music. Viitattu 13.1.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Yrjö I
Ison-Britannian kuningas
17271760
Seuraaja:
Yrjö III
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.