Yrjö Jahnsson

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yrjö Waldemar Jahnsson (28. heinäkuuta 1877 Turku11. toukokuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen taloustieteilijä ja professori.

Jahnssonin vanhemmat olivat filosofian tohtori ja lyseonlehtori Adolf Waldemar Jahnsson ja Ida Sofia Magdalena Helander. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun suomalaisesta lyseosta 1895 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1898 pääaineinaan historia ja filosofia. Jahnsson väitteli tohtoriksi 1907, väitöskirjan nimenä oli Tutkimuksia Suomen kansantaloustieteen historiasta vuosina 1820–1860. Jahnsson meni naimisiin 1906 Hilma Gabriella Häggin (1882–1975) kanssa.

Jahnsson toimi Tilastollisen päätoimiston aktuaarina 1907–1910, Helsingin yliopiston kansantaloustieteen dosenttina 1909–1911 ja Teknillisen korkeakoulun kansantaloustieteen professorina 1911–1936. Jahnsson ohitti valinnassa valituskierroksen jälkeen samaa professorin virkaa vt:nä hoitaneen Heikki Renvallin. Tämä aiheutti närkästystä perustuslaillisissa piireissä joihin Renvall kuului ja eristi Jahnssonin suomalaisten taloustieteilijöiden piiristä.

Jahnsson alkoi myös toimia liike-elämässä ja perusti tiilitehtaan joka meni kuitenkin konkurssiin 1914. Monet hänen akateemisista ystävistään olivat toimineet tehtaan lainojen takaajina ja konkurssi rikkoi heidän välinsä Jahnssoniin. Suomen itsenäistyttyä Jahnssonit alkoivat ostaa edullisesti velkaisia vuokratalokiinteistöjä Helsingistä ja tällä kertaa liiketoimet sujuivat paremmin sillä 1920- ja 1930-luvuilla asuinkiinteistöjen tuotto sijoitetulle pääomalle oli hyvä.

Vuonna 1924 Jahnsson perusti Helsinkiin yksityisen 8-luokkaisen oppikoulun (Helsingin yksityislyseo) jonka tarkoituksena oli parantaa suomenkielisten lasten koulunkäyntimahdollisuuksia. Muutamaa vuotta myöhemmin 1927 Jahnsson oli perustamassa Suomen ja koko Euroopan ensimmäistä aikuisille tarkoitettua iltaoppikoulua. Tämä Helsingin yksityislyseon iltalinja säilyi lajissaan ainoana Suomessa lähes 20 vuoden ajan.

Jahnsson tuli tunnetuksi 1920- ja 1930-luvulla silloin harjoitetun talouspolitiikan arvostelijana. 1930-luvun lamavuosina Jahnsson suositteli ekspansiivista keynesiläistyyppistä kasvupolitiikkaa joka olisi perustunut julkisiin investointeihin ja tullien käyttämistä maksutaseen tasaajana. Tämä oli vastoin silloista Risto Rytin johtaman Suomen Pankin harjoittamaa tiukkaa korko- ja rahapolitiikkaa. Kun kotimarkkinoilla kapasiteetti oli vajaakäytössä voitaisiin Jahnssonin mielestä lisätä rahamäärää ilman että se aiheuttaisi inflaation uhkan. Suomen Pankki olisi voinut lisätä kotimaisia investointeja korkopolitiikalla tai sitten suoralla luotonannolla elinkeinoelämälle tai julkisiin investointeihin.

Jahnsson julkaisi vuodesta 1929 talouspoliittisia artikkeleitaan pääosin pikkulehdissä. Koska hänen ajatuksensa eivät vastanneet tuon ajan virallista talouspoliittista ajattelua hän ei saanut julkaistua niitä pääkaupungin valtalehdissä Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Uudessa Suomessa eikä Kauppalehdessä. Jahnsson piti esitelmän Kansantaloudellisessa yhdistyksessä 4. maaliskuuta 1931 mutta kuulijakunta ei tällöinkään ollut vastaanottavaista. Helsingin yliopiston professori Ernst Nevanlinna kommentoi Jahnssonin esitelmää näin:

...maamme joutuneen kärsimään sen häpeän, että mies joka on taloustieteen professorina – siis henkilönä, jonka virkavelvollisuus olisi tietää, että moiset kuvittelut ja vaatimukset merkitsevät karkeinta tietämättömyyttä talouselämän perusasioista – on saatuaan virkansa nojalla tilaisuuden pitää vakavassa taloudellisessa yhdistyksessä esitelmän maamme pääomanpuutteesta ja sen lieventämismahdollisuuksista, siinä esittänyt noita samoja mielettömyyksiä

Jahnssonin vastustajat olivat Helsingin yliopistossa ja Suomen Pankissa. Jahnsson itse nimitti artikkeleissaan Suomen Pankin pääjohtajaa Risto Rytiä ja pankkivaltuusmiesten puheenjohtajaa professori Ernst Nevanlinnaa ja valtuusmiesten varapuheenjohtajaa Väinö Tanneria sekä johtokunnan jäsentä Kyösti Kalliota puolueiden pyhiksi kissoiksi. Aikoinaan muinaiset persialaiset olivat kantaneet kissoja sylissään lähtiessään sotaan egyptiläisiä vastaan. Kissa oli Egyptissä pyhä eläin ja egyptiläisten vastarinta oli näin lamautettu. Jahnssonin mielestä edellämainitut poliitikot olivat Suomen Pankin politiikassa samassa tehtävässä ja lamauttivat puolueidensa halun vastustaa Suomen Pankin rahapolitiikkaa.

Jahnsson oli myös innokas suomalaisuusmies ja talouspolitiikan alalla hän arvosteli Suomen elinkeinoelämää hallinneita ruotsalaispiirejä siitä että nämä olivat kiinnostuneita vain viennin edistämisestä. Jahnssonin ajatukset saivat vastakaikua pulaliikkeiden taholta ja hän asettui yhdessä vaimonsa kanssa Maalaisliiton kansanedustajaehdokkaaksi vuoden 1933 eduskuntavaaleissa mutta jäi kuitenkin valitsematta. Vuonna 1934 Jahnsson kutsui ruotsalaisen taloustieteilijä Gunnar Myrdalin esitelmöimään Suomeen perustamansa Talouspoliittisen kerhon tilaisuuteen.

Yrjö ja Hilma Jahnsson olivat lapsettomia ja Yrjö Jahnssonin kuoleman jälkeen kouluneuvos Hilma Jahnsson lahjoitti heidän omaisuutensa 1954 perustetun Yrjö Jahnssonin säätiön peruspääomaksi.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maanviljelijäin yhteistoiminnasta. Kansantajuisia esitelmiä, toimittaneet Länsisuomalaiset ylioppilaat 13. vihko. Länsisuomalaisten esitelmätoimikunta, Turku 1899
  • Raittius ja osuustoiminta : esitelmä. Raittiuden ystävien kirjasia 2 sarja n:o 26. Raittiuden ystävät, Helsinki 1904
  • Tilattoman väestön lainarahasto ja sen käytäntö. Yrjö Weilin, Helsinki 1905
  • Miten on kielikysymyksemme ratkaistava?. Otava 1906
  • Torpparikysymys vuoden 1900 valtiopäivillä. Tekijä, Helsinki 1906
  • Ylellisyysasetukset Ruotsissa vapauden ajalla. Tekijä, Helsinki 1906
  • Merkantilismin käsitys kansallisrikkaudesta : tutkimuksia Ruotsin merkantilismin teoriiasta vapauden alkupuolella. Otava 1907
  • Piirteitä Suomen kuolleisuussuhteista vuosina 1903-4. Työväen sanomalehti-o.y., Helsinki 1907
  • Tilattoman väestön lainarahasto ja sen periaatteet : asutuspoliittinen tutkimus. Työväen sanomalehti-o.y., Helsinki 1907
  • Tutkimuksia Suomen kansantaloustieteen historiasta vuosina 1810-1860 : erityisesti silmällä pitäen yleisten kansantaloudellisten suuntien kehitystä 1-2. Tekijä, Helsinki 1907-1908
  • Ehdottoman raittiuden merkitys osuustoiminnalle. Raittiuden ystävät, Helsinki 1908
  • Kansantalouden professorin viran täyttämisestä yliopistossamme. Tekijä, Helsinki 1908
  • Kuopion läänin asutuskysymys ja sen ratkaisuyritykset yksitysoikeudellisen maan asuttamisella. Taloustieteellisia tutkimuksia 7. Otava 1908
  • Läänintilastomme uudestaan järjestämisestä. Työväen sanomalehti-o.y., Helsinki 1908
  • Suomen verotuspolitiikan periaatteista. Tekijä, Helsinki 1908
  • Teollisuustyöväen työsopimusten kestävyysaika Suomen lainsäädännössä. Tekijä, Helsinki 1910
  • Tutkimuksia Suomen teollisuustyöväen suojeluslainsäädännön kehityksestä 1860-luvulta alkaen. Tekijä, Helsinki 1910
  • Mikä tekee Tarton rauhan niin katkeraksi?. Tekijä, Helsinki 1920
  • Turmiollinen lainahanke. Tekijä, Helsinki 1921
  • Onko Suomen pankki velvoitettava ostamaan rajattomat määrät kultaa?. Maalaisten lehti, Viipuri 1925
  • Nykyinen rahapolitiikkamme ja korkea korkotaso. Tekijä, Helsinki 1931
  • Mitä olisi ensi tilassa tehtävä vallitsevan rahankireyden helpottamiseksi?. Tekijä, Helsinki 1932
  • Suomen Pankki ja puolueiden pyhät kissat : talouspoliittisia kirjoituksia ; toimittanut Jaakko Kiander. Yrjö Jahnssonin säätiö, Helsinki 1999

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seppo Zetterberg: Yrjö ja Hilma Jahnsson. Yrjö Jahnssonin säätiö, Helsinki 1982
  • Yrjö Jahnsson: Suomen Pankki ja puolueiden pyhät kissat. Talouspoliittisia kirjoituksia. toimittanut Jaakko Kiander. Yrjö Jahnssonin säätiö ja EDITA 1999

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]