Yoshida Kenkō
Yoshida Kenkō (jap. 吉田兼好; Yoshida Kenkō; n. 1283–1350) oli japanilainen runoilija ja buddhalainen munkki. Hän syntyi Uraben sukuun, joka perinteisesti oli huolehtinut Yoshidan shinto-pyhäköstä, ja oli alkuperäiseltä nimeltään Urabe Kaneyoshi (jap. 卜部兼好). Hänet tunnettiin myös nimellä Yoshida no Kaneyoshi. Kenkō-nimen hän omaksui ryhdyttyään myöhemmin buddhalaispapiksi.[1]
Myöhempinä aikoina Kenkō tunnetaan erityisesti zuihitsun mestarina ja teoksesta Joutilaan mietteitä (Tsurezuregusa). Kokoelma sisältää filosofisia, esteettisiä ja uskonnollisia ajatuksia, henkilöanekdootteja ja kaunokirjallisia katkelmia.[2] Hän oli elinaikanaan maineikas runoilija, mutta jälkimaailman parissa hänen runonsa eivät ole saavuttaneet yhtä kestävää suosiota kuin Tsurezuregusa. Kenkō kritisoi teoksessa tuon ajan runon tasoa mutta noudattaa omassa runoudessaan silti ajan vaatimuksia. Kenkō sai perinpohjaisen kasvatuksen, niin japanilaiseen kuin kiinalaiseenkin kirjallisuuteen.[3]
Kenkō palveli hovissa keisarin henkivartiokaartissa. Perinteisesti uskotaan hänen astuneen pappissäätyyn keisari Go-Udan kuoltua vuonna 1324, mutta on ilmeistä että hän jo vuosia aiemmin vetäytyi maallisista toimistaan. Hänen sanotaan asuneen muutamia vuosia Hiei-vuoren Yokawalla yksinäisyyteen sulkeutuneena. Ennen pitkää hän palasi Kiotoon ja asettui Narabi-no-okaan, lähelle Ninna-temppeliä.[3]
Kenkōn suhde buddhalaisuuteen oli lähinnä filosofinen. Hänen ajattelulleen on leimaa-antava eräänlainen buddhalaisuuden, taolaisuuden, kungfutselaisuuden ja shintolaisuuden synteesi.[3] Kenkō eli 1300-luvun vallanperimyskiistojen ja keisari Go-Daigon restauraatiopyrkimysten poliittisen kuohunnan aikakaudella. Buddhalainen oppi kaiken katoavaisuudesta tarjosi hänelle yhtäältä lohduttavan ajatuksen, että ajan levottomuudet ovat ohimenevä episodi jatkuvassa muutoksessa, toisaalta perustan esteettiselle katsannolle: kauneus on hetkellistä, joten täytyy iloita hetkestä.[4]
Kokoelma Tsurezuregusa sisältää filosofisia, esteettisiä ja uskonnollisia ajatuksia, henkilöanekdootteja ja kaunokirjallisia katkelmia.[2]
Suomennettu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kenkō, Yoshida: Joutilaan mietteitä. (Tsurezuregusa). Suomentanut Kai Nieminen. Helsinki: Tammi, 1978. ISBN 951-30-4412-2. Sarja: Kurki-kirja
- Runo
- Aallon aaltoa ei näy illan lahdella –, teoksessa: Sateen ääni sillalla: japanilaista runoutta, suomentanut englannin-, saksan- ja ranskankielisistä käännöksistä Tuomas Anhava; toimittanut ja selityksin varustanut Jaakko Anhava. Helsinki: Otava 2007 ISBN 978-951-1-21576-9
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kai Niemisen artikkeli Japanin kieli ja kirjallisuus teoksessa Japanin kulttuuri. Toim. O. K. Fält ym.. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12746-2.
- Kai Niemisen esittely teoksessa Joutilaan mietteitä, 1978
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||
