Ympyrädiagrammi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ympyräkaavio, joka kuvaa IPv6-osoiteavaruuden jakautumista 1.5.2010. Brasilian osuus on helppo hahmottaa hiukan alle 50 prosentiksi kokonaisuudesta samoin kuin kolmen seuraavan maan yhteisosuus hieman alle 25 prosentiksi. Toisaalta yksittäisten osuuksien keskinäisiä suhteita on vaikea hahmottaa tarkasti.

Ympyrädiagrammi (myös ympyräkaavio, piirakkakaavio tai sektorikaavio) on diagrammi, jossa ympyrä on jaettu osuuksia kuvaaviin sektoreihin. Nämä ovat tavallisesti suhteellisia osuuksia, jotka on kuvattu prosenttilukuina.[1]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolme ympyräkaaviota ja samat arvot sisältävät pylväskaaviot. Pylväskaavioista arvojen suhteet voi hahmottaa selkeämmin kuin ympyräkaavioista, minkä vuoksi ympyräkaaviota ei useimmissa tapauksissa pidetä riittävän tarkkana esitysmuotona.

Ympyräkaavio on suosittu kuvaaja etenkin yritysmaailmassa ja tiedotusvälineissä. Ympyräkaaviota suositaan etenkin siksi, koska se on miellyttävän näköinen.[1][2] Ympyräkaavio soveltuu myös erityisen hyvin hahmottamaan osuuksien suhdetta kokonaismäärästä. Tämä johtuu osittain siitä, että lukija pystyy hahmottamaan ympyrän puolikkaan tai neljänneksen ja vertaamaan osion kokoa niihin. Myös yhdistettyjen vierekkäisten osioiden vertailuja toisiin yhdistettyihin osioihin on helpompi tehdä ympyräkaaviosta kuin esimerkiksi yksittäisistä pylväistä koostuvasta pylväskaaviosta.[3]

Ympyräkaavio on kuitenkin verrattain harvinainen tieteellisissä tai teknisissä julkaisuissa. Tämä selittyy osin sillä, että ympyräkaavio havainnollistaa huonosti osuuksien välisiä eroja, jonka vuoksi monet tilastotieteilijät suosittelevat sen käytön välttämistä kokonaan.[3][4]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympyräkaavion sektorin pinta-ala on suhteessa sen esittämään prosenttiosuuteen. Sektoreiden enimmäismääräksi suositellaan kuutta, jotta kaaviosta ei tulisi liian sekavaa. Sektorit järjestetään yleensä suuruusjärjestykseen aloittaen joko kello kolmesta vastapäivään tai kello 12:sta myötäpäivään. Kello kolmesta aloittamisen etuna on se, että siinä kaikkein pienin sektori ei saa korostetun näkyvää asemaa kaavion huipulla. Selittävät tekstit kirjoitetaan yleensä sektoreiden viereen. Koska ympyräkaavio on melko epätarkka, luvut ilmaistaan usein kaaviossa tai selitteiden vieressä.[1][5] Prosenttiosuuksien numeraalinen ilmoittaminen on kuitenkin usein oire siitä, että tekijä ei pidä kaaviota yksinään riittävän havainnollisena.[6]

Kaaviossa voi joskus korostaa tiettyä sektoria leikkaamalla se irti. Pienestä sektorista voi tehdä kaavion viereen myös oman ympyräkaavionsa.[7] Kun ympyräkaavioita käytetään karttadiagrammissa, ympyröiden eri koolla voi esittää kokonaismäärien eroja.[8]

Muunnoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinkiläkaaviossa keskellä on reikä. Sitä käytetään lähinnä vaihtelun vuoksi, eikä se paranna kaavion selkeyttä. Kerroskaaviossa on sisäkkäisiä ympyräkaavioita, joiden tavoitteena on parantaa kahden ympyräkaavion vertailtavuutta.[9]

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Karjalainen, s. 27.
  2. Kuusela, s. 145.
  3. a b Ian Spence, Stephan Lewandowsky: Displaying Proportions and Percentages 1991. APPLIED COGNITIVE PSYCHOLOGY. Viitattu 24.2.2013.
  4. Kuusela, s. 150.
  5. Kuusela, s. 146–148.
  6. Kuusela, s. 148.
  7. Kuusela, s. 147.
  8. Kuusela, s. 149.
  9. Kuusela, s. 152.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]