Yleissopimus kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi
Yleissopimus kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi on Pariisissa Unescon yleiskokouksen 16. istunnossa 14. marraskuuta 1970 tehty sopimus, jonka tarkoituksena on estää laiton kaupankäynti kulttuuriomaisuudella.[1]
Sopimuksen mukaan kansojen välinen kulttuuriomaisuuden vaihto lisää ihmiskunnan sivistyksen tuntemusta, rikastuttaa kansojen kulttuurielämää ja vaikuttaa positiivisesti keskenäiseen kunnioitukseen. Kulttuuriomaisuus onkin yksi kansallisen kulttuurin merkittävimmistä tekijöistä. Sen arvo on kuitenkin parhaiten ymmärrettävissä sellaisessa yhteydessä, jossa sen alkuperästä, historiasta ja perinneympäristöstä tiedetään mahdollisimman paljon.[1]
Sopimuksen allekirjoittainella valtiolla on velvollisuus suojella kulttuuriomaisuuttaan varkauksilta ja luvattomalta vienniltä. Sopimus koskee sekä yksityisessä että yhteisöjen omistuksessa olevaa omaisuutta, jota se suojaa niin rauhan kuin sodankin aikana.[1]
Suomen hallitus ratifioi sopimuksen 14. kesäkuuta 1999.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Yleissopimus kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 29.7.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yleissopimus kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi finlex.fi. Viitattu 20.9.2019.