Yleinen ampiainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yleinen ampiainen
Flying Vespula vulgaris.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Hoikkatyviset Apocrita
Yläheimo: Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea
Heimo: Ampiaiset Vespidae
Alaheimo: Vespinae
Suku: Vespula
Laji: vulgaris
Kaksiosainen nimi
Vespula vulgaris
Linnaeus, 1758
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Yleinen ampiainen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Yleinen ampiainen Commonsissa

Yleinen ampiainen (Vespula vulgaris) on ampiaislaji, joka esiintyy suuressa osassa pohjoista pallonpuoliskoa ja on viime aikoina levinnyt myös Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Se on yhdyskuntahyönteinen, joka tekee pesänsä maan alle, usein jonkin nisäkkään hylättyyn pesäkoloon. Ampiaiskuningatar voi valita pesän paikaksi myös puun tai kallion kolon taikka rakennuksen seinässä olevan reiän.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleinen ampiainen keräämässä materiaalia pesäänsä.

Yleinen ampiainen on 17-20 mm pitkä ja sillä on ampiaisille tyypillinen keltamusta väritys. Se muistuttaa saksanampiaista (Vespula germanica), mutta erottavana tuntomerkkinä pään etuosassa on keltaisella pohjalla musta, ankkuria tai ylösalaisin olevaa T-kirjainta muistuttava kuvio. Tämä tuntomerkki ei kuitenkaan välttämättä päde koiraisiin. Lisäksi keskiruumiin takaosassa on kolme paria keltaisia täpliä. Yleisellä ampiaisella ei ole mustia pilkkuja myöskään selässä, mutta ylempänä sillä on mustat rengasmaiset kuviot.

Eräät muut hyönteiset, kuten pohjoisamerikkalainen lasisiipisperhoslaji Podosesia syringae, muistuttavat väritykseltään ampiaisia, mikä on esimerkki mimikrystä.

Pesä ja elämänkierto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ampiaispesä on tehty pureskelluista puunsyistä ja siinä on avoimia lokeroita. Ampiaiset tuottavat kemikaalia, joka karkottaa muurahaiset, jotka muuten saattaisivat vallata pesän. Pesän perustaa yksittäinen, edellisenä syksynä paritellut kuningatar, joka rakentaa sinne aluksi 20-30 kennoa, ennen kuin munii sinne. Tämä tapahtuu keväällä, mutta tarkka ajankohta riippuu alueen ilmastosta. Kun ensimmäiset toukat ovat kehittyneet työläisampiaisiksi, ne huolehtivat siitä lähtien pesän tarpeista. Loppukesästä pesässä voi olla 5 000–10 000 yksilöä.

Sama ampiaispesä ei enää ole käytössä seuraavana vuonna.

Elektronimikroskooppikuva yleisen ampiaisen tuntosarven pinnasta.

Jokaisessa ampiaisyhdyskunnassa on yksi kuningatar ja suuri joukko steriilejä työläisiä. Tavallisimmin yhdyskunta elää vain yhden vuoden, ja kaikki muut paitsi kuningatar kuolevat talvella. Esimerkiksi Australian ja Uuden-Seelannin leudossa ilmastossa osa yhdyskunnista kuitenkin säilyy talven yli, mutta tämä on tavallisempaa lähisukuisella saksanampiaisella. Uudet kuningattaret ja koiraat (kuhnurit) syntyvät loppukesällä, ja pariutumisen jälkeen kuningatar talvehtii jossakin turvalliseksi katsomassaan paikassa, toisinaan sisätiloissa.

Ampiaiset keräävät muita hyönteisiä toukkiensa ravinnoksi. Ne keräävät myös kukista mettä. Joskus ne voivat myös tunkeutua mehiläispesiin, yrittäen varastaa hunajaa. Mehiläiset puolustavat pesäänsä yrittämällä tukehduttaa ampiaiset kuoliaaksi. Ampiaiset eivät itse tuota hunajaa.

Uudessa-Seelannissa yleisestä ampiaisesta vieraslajina on tullut paha tuholainen, ja se kilpailee paikallisten hyönteislajien kanssa ravinnosta. Ampiainen on siksi luokiteltu yhdeksi sadasta haitallisimmasta vieraslajista[1].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 100 of the World's Worst Invasive Alien Species Issg.org. Global Invasive Species Database. Viitattu 26.10.2010. (englanniksi)