Yhteiskunnallinen yrittäjyys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yhteiskunnallinen yrittäjyys tarkoittaa toimintaa, jossa liiketoiminnallisia malleja hyödynnetään yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Se sisältää yhteiskunnalliset yritykset (jotka toimivat markkinoilla yrityksinä ja joilla on yhteiskunnalliset tavoitteet ja rajoitettu voitonjako), vapaaehtoistyötä ja hyväntekeväisyystoimintoja. Käsitettä käytetään erityisesti Amerikassa ja jonkin verran Suomessa.

Yhteiskunnallisen yrityksen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteiskunnallinen yritys on yritys, jonka ensisijainen tavoite ei ole taloudellinen voitto vaan jonkin yhteiskunnallisen ongelman ratkaiseminen, eli sen määrittää toiminnan tavoite, ei työntekijöiden valinta, kuten sosiaalisessa yrityksessä. Jos voittoa tuleekin, se yleensä palautetaan toimintaan.[1][2] Voittoa ei siis jaeta pelkästään omistajille kuten perinteisessä yrityksessä. Liiketoimintamalliin kuuluu myös asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kuunteleminen, palveluiden suunnitteleminen yhdessä heidän kanssaan sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen. Asiakkaiden on myös tiedettävä, ketkä ovat yrityksen omistajia. Yhteiskunnallisia yrityksiä löytyy erityisesti sosiaali- ja terveysalalta, liikunta-, ympäristö-, taide- ja kulttuurisektorilta sekä maaseudun ja haja-asutusalueen kehittämisalalta.

Yhteiskunnallinen yritys yhdistää liiketoimintataidot yhteiskunnallisten tai ekologisten tavoitteiden toteuttamiseen. Yhteiskunnallisen yrityksen voitto tai ylijäämä käytetään pääosin sen toiminta-ajatuksen mukaisen yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamiseen. Tärkeää on myös liiketoiminnan avoimuus ja yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen.

Britanniassa yhteiskunnallisten yritysten piiriin kuuluu toimintatavaltaan erilaisia yrityksiä, kuten osuuskuntia, säätiöitä, sosiaalista asuntotuotantoa harjoittavia yrityksiä. Yrityksen voivat omistaa myös työntekijät. Britanniassa nämä yritykset eivät saa jakaa voittoa. Esimerkkiyrityksiä ovat kuntokeskus Greenwich Leisure Limited (GLL) ja mikrolainayritys Grameen Bank.[3]

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja yhteiskunnallisten yritysten edellytyksiä edistävät mm. Suomen yhteiskunnallisten yrittäjien yhdistys SYY ry, Suomen Lontoon instituutti ja SYFO Oy sekä Työ- ja elinkeinoministeriö. Yhteinen yritys -hanke on yhteiskunnallisen ja sosiaalisen yritystoiminnan kansallinen neuvonta- ja tukipalvelu.

Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen -julkaisu: Työ- ja elinkeinoministeriön 21.6.2010 asettama työryhmä selvitti ja arvioi yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin soveltuvuutta yrittäjyyden vahvistamiseen ja sen muotojen monipuolistamiseen, julkisen palvelutuotannon uudistamiseen, kansalaisjärjestöjen maksullisen palvelutoiminnan organisointiin ja työmarkkinoille integrointiin. Työryhmä sai työnsä valmiiksi määräajassa eli 31.1.2011 mennessä.

Suomen Lontoon-instituutin tekemän selvityksen mukaan Suomen PK-sektorista kolmannes kokee toteuttavansa yhteiskunnallisia tai ympäristöllisiä päämääriä, ja 15 % myös kierrättää voittonsa saman päämäärän edistämiseen. Neljä prosenttia selvitykseen vastanneista PK-sektorin yrityksistä kokee yhteiskunnallisen tai ympäristöllisen päämäärän erittäin tärkeäksi toiminnalleen. Selvityksen perusteella Suomen yhteiskunnallisia yrityksiä voidaan arvioida olevan noin 12 000 ja niiden osuuden kaikkien yritysten liikevaihdosta olevan noin 7 miljardia.[4] Tyypillinen yhteiskunnallinen yritys on Remake EkoDesign, joka tuottaa eko-ompelimopalvelua tehden kierrätysmateriaalista mittatilausratkaisuja.[3]

Yhteiskunnallisten yritysten pioneeri ja Britannian sektorin entinen johtaja Jonathan Bland on laatinut Suomen työ- ja elinkeinoministeriön HYVÄ-hankkeelle raportin Yhteiskunnallinen yritys – ratkaisu 2000-luvun haasteisiin. Ison-Britannian malli ja sen kokemukset[5], joka julkistettiin 5.toukokuuta 2010 Helsingissä. Raportin mukaan Isossa-Britanniassa on 62 000 yhteiskunnallista yritystä, joissa työskentelee 800 000 henkilöä ja joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 27 miljardia euroa.

Yhteiskunnallisista yrityksistä on Suomessa keskusteltu verrattain vähän julkisesti ja ilmiö on näin ollen vähän tunnettu. Suomella on kuitenkin perinteitä yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä, sillä yhteiskunnallisten yritysten juuret löytyvät osuustoiminnasta, joka jo pari sataa vuotta sitten yhdisti yhteiskunnalliset tarpeet ja liiketoimintamallin. Muun muassa Sokeva oy:tä voidaan pitää yhteiskunnallisena yrityksenä, koska liiketoiminnasta tulevan voiton saa näkövammaisten keskusliitto.

Sosiaalinen yrittäjyys sen sijaan Suomessa tunnetaan, nämä muodostavat kuitenkin hyvin pienen osan yhteiskunnallisista yrityksistä sillä sosiaalisten yritysten päätehtävä on vajaakuntoisten työllistäminen.

TEM:n uuden työn manifestin toimenpidesuositukset sisältävät seuraavat yhteiskunnallista yrityksistä tukevat kohdat: 8. TEMin johdolla laaditaan raportti, jossa esitellään yhteiskunnallisia yrityksiä ja niiden merkitystä yhteiskunnassa. Raportissa tuodaan esiin kriteerejä yhteiskunnallisille yrityksille. 9. TEM uudistaa sosiaalisia yrityksiä koskevaa lainsäädäntöä monipuolisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden näkökulmasta. Työllistämistavoitteita palvelevista sosiaalisista yrityksistä siirrytään laajempaan, yhteiskunnallista hyvää toteuttavaan yrittäjyyteen. 10. Selvitetään mahdollisuudet rahoittaa yhteiskunnallista yrittäjyyttä olemassa olevien rahoitusorganisaatioiden avulla (Sitra, Tekes, Finpro).

Suomalaisen Työn Liitto julkisti joulukuussa 2011 Yhteiskunnallinen yritys -merkin, jonka tavoitteena on nostaa esiin yhteiskunnallisia yrityksiä, edistää yhteiskunnallisen yritystoimintaa omana yritystoiminnan muotonaan sekä vahvistaa yrittäjyyttä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Elina Kervinen: Yhteiskunnallinen yrittäjyys tekee tuloaan myös Suomeen. Helsingin Sanomat, 27.5.2009, s. B4. Artikkelin verkkoversio.
  2. Sosiaalinen yritys ei välttämättä ole yhteiskunnallinen. Helsingin Sanomat, 27.5.2009, s. B4. Artikkelin verkkoversio.
  3. a b Anssi Miettinen: Kuntosali Lontoossa toimii Robin Hood -periaatteella. Helsingin Sanomat, 27.5.2009, s. B4. Artikkelin verkkoversio.
  4. Antti Karjalainen ja Elina Syrjänen (2009): Onko Suomessa yhteiskunnallisia yrityksiä? Suomen Lontoon instituutti
  5. The Finnish Institute in London 5.5.2010: Raportti: Yhteiskunnallinen yritys – ratkaisu 2000-luvun haasteisiin

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]