Yhdysvaltain perustuslain kuudes lisäys
| Yhdysvaltain perustuslain kuudes lisäys | |
|---|---|
 Perustuslain kymmenen lisäystä eli Bill of Rights |
|
| Hyväksytty kongressissa | 25. syyskuuta 1789 |
| Ratifioitu | 15. joulukuuta 1791 |
| Osa sarjaa | Bill of Rights |
Yhdysvaltain perustuslain kuudes lisäys (engl. Sixth Amendment tai Amendment VI) on Yhdysvaltain perustuslain lisäys, joka takaa yksilölle useita oikeudenkäyntiin liittyviä oikeuksia. Perustuslain kuudes lisäys kuuluu niin kutsuttuun Bill of Rights -lisäysten pakettiin. Se hyväksyttiin kongressissa muiden lisäysten tapaan 25. syyskuuta 1789 ja ratifioitiin 15. joulukuuta 1791.
Yhdysvaltain perustuslain kuudes lisäys takaa yksilölle oikeuden nopeaan, puolueettomaan ja julkiseen oikeudenkäyntiin valamiehistön edessä, oikeuden saada tietää itseään vastaan esitetyistä syytteistä, oikeuden kohdata syyttäjänsä ja oikeuden avustajaan.
Teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
»In all criminal prosecutions, the accused shall enjoy the right to a speedy and public trial, by an impartial jury of the State and district wherein the crime shall have been committed, which district shall have been previously ascertained by law, and to be informed of the nature and cause of the accusation; to be confronted with the witnesses against him; to have compulsory process for obtaining witnesses in his favor, and to have the Assistance of Counsel for his defence.»
Suomennettuna:
»Syytetyllä olkoon kaikissa rikosasioissa oikeus
nopeaan ja julkiseen oikeudenkäyntiin, jossa päätöksen syyllisyydestä tekee siitä osavaltiosta ja tuomiopiiristä oleva puolueeton valamiehistö, jossa rikos on tapahtunut ja joka tuomiopiiri on aikaisemmin vahvistettu lailla, sekä oikeus saada tieto syytteen laadusta ja perusteesta; oikeus itse kohdata häntä vastaan todistavat; oikeus saada pakolla oikeuteen haastetuksi todistajia, jotka voivat todistaa syytetyn eduksi, sekä oikeus saada
oikeusavustaja puolustamaan itseään.[1]»
Lisäyksen tulkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perustuslain kuudes lisäys on muun perustuslain tapaan sisällöltään hyvin tulkinnanvarainen. Yhdysvaltain korkein oikeus on kuitenkin antanut lisäykseen liittyen useita ennakkopäätöksiä, joiden mukaan lisäystä tulkitaan.
Nopea oikeudenkäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korkeimman oikeuden tapauksessa Barker vastaan Wingo (1972) korkein oikeus katsoi, että oikeudenkäynnin nopeus on aina tutkittava tapauskohtaisesti. Korkein oikeus kuitenkin antoi määritteli neljä muuttujaa, joiden perusteella ratkaisu oikeudenkäynnin hitaudesta tulisi tehdä:
- Käsittelyn viivästymisen pituus: yleisesti ottaen oikeudenkäynnin on alettava vuoden sisällä syytetyn pidättämisestä.
- Käsittelyn viivästymisen syy: esimerkiksi käsittelyn kannalta merkittävän todistajan estyminen on korkeimman oikeuden mukaan hyväksyttävä syy käsittelyn viivästymiselle.
- Aika ja tapa jolla syytetty vaatii oikeuttaan nopeaan oikeudenkäyntiin: mikäli syytetty hyväksyy käsittelyn venyttämisen esimerkiksi oman puolustuksensa hiomiseksi, ei hänellä ole oikeutta enää valittaa käsittelyn venymiselle.
- Viivästyksen aiheuttamat vahingot syytetylle
Tapauksessa Strunk vastaan Yhdysvallat (1973) korkein oikeus määräsi, että mikäli oikeus katsoo syytetyn oikeutta nopeaan oikeudenkäyntiin rikottavan, on syyte hylättävä kokonaan.
Avoin oikeudenkäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapauksessa Sheppard vastaan Maxwell (1966) korkein oikeus katsoi, että oikeudenkäynnin julkisuutta voidaan rajoittaa, jos tapauksen saama mediahuomio voi vaarantaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Esimerkiksi valamiehistö voidaan eristää oikeudenkäynnin ajaksi.
Valamiehistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Oikeus avustajaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1963 korkein oikeus määräsi tapauksessa Gideon vastaan Wainwright, että osavaltion on määrättävä oikeusavustaja varattomalle henkilölle, kun häntä syytetään vakavasta rikoksesta. Tähän oli jo aikaisemmin oikeus syytetyillä, joita uhkasi kuolemantuomio, sekä vakavista rikoksista syytetyillä liittovaltion oikeudenkäynneissä. Myöhemmin oikeutta on laajennettu ja tarkennettu.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://photos.state.gov/libraries/finland/788/pdfs/Sketchbook_Fin.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hall, Kermit L. & Ely, Jr., James W. & Grossman, Joel B.: The Oxford Companion to the Supreme Court of the United States, s. 391. Oxford University Press, 2005. ISBN 9780195176612.
| Säätäminen | |
|---|---|
| Lisäykset |
1 • 2 • 3 • 4 • 5 • 6 • 7 • 8 • 9 • 10 • 11 • 12 • 13 • 14 • 15 • 16 • 17 • 18 • 19 • 20 • 21 • 22 • 23 • 24 • 25 • 26 • 27 |
| Muuta | |
| Ratifioimattomat lisäysehdotukset |
Article the First • Titles of Nobility Amendment • Corwin Amendment • Child Labor Amendment • Equal Rights Amendment • District of Columbia Voting Rights Amendment |