Yhdysvaltain kielet

Yhdysvalloissa puhutaan yli kolmeasataa kieltä, lukema vuodelta 2004 on 336 (mukaan lukien viittomakielet). Näistä 176 on kotoperäisiä kieliä eli ajalta ennen eurooppalaisten tuloa. Alkuperäiskielistä 52 on jo kuollut.

Kotona puhuttavat kielet 2000
Englanti	82,105  %	231 milj.
Espanja	10,710  %	30,14 milj.
Kiina (sis. kantoninkiinan ym.)	0,771  %	2 169 800
Ranska (sis. Patois, Cajun)	0,627 %	1 764 500
Saksa	0,527 %	1 483 100
Tagalog	0,467 %	1 314 200
Vietnam	0,385 %	1 083 500
Italia	0,384 %	1 080 700
Korea	0,341 %	959 600
Venäjä	0,269 %	757 000
Puola	0,254 %	714 800
Arabia	0,234 %	658 500
Portugali tai portugalipohjainen kreoli	0,215 %	605 100
Japani	0,182 %	512 200
Ranskapohjainen kreoli	0,173 %	486 900
Muu intialainen kieli	0,167 %	470 000
Muu afrikkalainen kieli	0,160 %	450 300
Muu aasialainen kieli	0,152 %	427 800
Kreikka	0,139 %	391 200
Muu indoeur. kieli	0,125 %	351 800
Hindi	0,121 %	340 500
Muu austrones. kieli	0,120 %	337 700
Persia	0,119 %	334 900
Muu slaavilainen kieli	0,115 %	323 600
Urdu	0,100 %	281 421
Muu länsigerm. kieli	0,096 %	270 200
Gujarati	0,090 %	253 300
Serbokroatia	0,089 %	250 700
Muu intiaanikieli	0,078 %	219 500
Armenia	0,077 %	216 700
heprea	0,074 %	208 300
Mon, Khmer	0,069 %	194 200
Jiddiš	0,068 %	191 400
Navaho	0,068 %	191 400
Hmong	0,064 %	180 100
Muu skandinaavinen kieli	0,062 %	174 500
Lao	0,057 %	160 400
Muut ja/tai tarkemmin määrittelemätön kieli	0,055 %	154 800
Thai	0,046 %	129 500
unkari	0,045 %	126 700

Virallinen kieli

Yhdysvalloilla ei ole virallista kieltä, mutta englantia käytetään käytännössä kaikissa virallisissa yhteyksissä lainsäädännöstä oikeuslaitokseen. Monet osavaltiot ovat tehneet englannista virallisen kielensä, ja kolmella on englannin lisäksi toinen virallinen kieli; Louisianalla ranska, New Mexicolla espanja ja Havaijilla havaiji. Vuoden 2000 väestönlaskennassa kyselykaavakkeita tehtiin kuudella eri kielellä: Englanti, espanja, korea, kiina, vietnam ja tagalog. English-Only movement on liike, jonka päämääränä on tehdä englannista Yhdysvaltojen ainoa virallinen kieli.

Eurooppalaisten valloittajien kielet

1600-luvun eurooppalaisissa siirtokunnissa puhuttiin englantia, hollantia, ranskaa, espanjaa, ruotsia, gaelia, kymriä ja venäjää.

Englanti

Englannin kieli tuli Yhdysvaltoihin brittiläisen siirtokunnan mukana, ja sitä puhuukin valtaosa Yhdysvaltojen asukkaista. Lisäksi se on valtionhallinnon yleisesti käyttämä kieli. Vuoden 1990 väestönlaskennan mukaan 97 % Yhdysvaltojen asukkaista puhuu englantia joko hyvin tai erittäin hyvin. Vain 0,8 % ei puhu englantia lainkaan. (Sama luku v. 1890 oli 3.6 %).

Amerikanenglanti eroaa jonkin verran brittienglannista, joskin erot ovat verrattain pieniä. Englantia äidinkielenään puhuva väestö on keskittynyt erityisesti itärannikolle, missä sijaitsivat ne kolmetoista siirtokuntaa, joita hallitsivat Virginia Company ja Oregon Country, joista jälkimmäistä nimitettiin aiemmin New Albioniksi ja jonne sijoittuivat erityisesti Missourista Oregoniin johtanutta ns. Oregonin reittiä (Oregon trail) kulkeneet uudisraivaajat.

Jotkin osavaltiot, kuten Kalifornia, ovat laajentaneet perustuslakiaan ja tehneet englannista virallisen kielen. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että valtion virallisten asiokirjojen on oltava saatavilla ainakin englanniksi — se ei siis tarkoita, että niiden tulisi olla vain englanninkielisiä. Esimerkiksi Kalifornian osavaltion C-luokan ajokortin kirjallinen koe on saatavilla 32 eri kielellä.

Espanja

Espanjan kieli on Yhdysvaltojen toiseksi puhutuin kieli. Sitä puhuu noin 28,1 miljoonaa henkeä, mikä vastaa 10,7 prosenttia asukkaista 2000. Maana Yhdysvallat on viidenneksi suurin espanjankielinen maa, jonka ohittavat vain Meksiko, Espanja, Argentiina ja Kolumbia. Vaikka monet latinosiirtolaisista eivät hallitsekaan englannin kieltä kovin hyvin, lähes kaikki toisen sukupolven hispaanot (eli espanjalaista tai latinalaisamerikkalaista alkuperää olevat) puhuvat englantia sujuvasti, ja vain noin puolet heistä puhuu espanjaa.

Puerto Ricon itsehallintoalue on pääosin espanjankielinen.

Spanglish on englannin ja espanjan kielistä muodostunut pidgin-kieli eli sekakieli, jota puhutaan laajalti niillä alueilla, joilla on paljon sellaista väestöä, jotka ovat vain osittain kaksikielisiä espanjan ja englannin välillä. Tällaisia alueita ovat mm. Meksikon ja Yhdysvaltojen rajaseutu, Teksas, Arizona, New Mexico, Kalifornia, Florida sekä New Yorkin kaupunki.

Ranska

Kreoli ja cajun ovat ranskan kielen variantteja. Niitä puhutaan lähinnä Acadianan piirikunnassa Louisianassa ja vähemmässä määrin Mississippin jokilaaksossa. Louisianan alue (Louisiana Territory) oli aluksi Ranskan omistuksessa, osa ns. Uutta Raskaa, mutta siitä tuli osa Yhdysvaltoja, kun Yhdysvallat osti alueen Ranskalta (Louisianan kaupat, Louisiana Purchase).

New Englandin pohjoisosissa on ranskankielisten kanadanranskalaisten uudisasukkaiden siirtokuntia, ja Miamissa, Floridassa, on myös merkittävä haitinranskalainen vähemmistö. Yli 13 miljoonaa yhdysvaltalaista ilmoittaa olevansa ranskalaista alkuperää, mutta vain 1,5 miljoona henkeä puhuu ranskan kieltä.

Ranskan kieli oli Louisianan Yhdysvaltoihin liittämisestä lähtien aina lähivuosikymmenille asti suosituin vieras kieli koulussa ja yliopistossa, mutta uudet maahanmuuttajavirrat, erityisesti Etelä-Amerikan eri maista tulevat siirtolaiset, ovat aiheuttaneet sen, että espanjan kieli on syrjäyttänyt ranskan. Ranskan kieli oli aiemmin myös liike-elämän ja taiteen alan pääkieli, mutta nykyisin sillä on merkittävä rooli vain muodin sekä ulkomaalaisten elokuvien maailmassa.

Saksa

Saksan kielikin tuli Yhdysvaltoihin brittiläisten siirtokuntien kautta, mutta saksaa ei koskaan puhuttu siirtokunnissa kovin laajalti. Amerikan vallankumouksen jälkeen ruotsin ja hollannin kielten suosio väheni ja saksasta tuli siten niitä yleisempi kieli. Ennen toista maailmansotaa yli 6 % amerikkalaisista koululaisista sai peruskoulutuksensa ensisijaisesti saksan kielellä. Nykyisin vain n. 1,5 miljoona henkeä puhuu saksaa, vaikka yli 45 miljoonaa amerikkalaista ilmoittaakin olevansa saksalaista alkuperää.

Amissit puhuvat pennsylvaniansaksaksi kutsuttua saksan murretta. Perinnetiedon mukaan saksasta oli tarkoitus tulla Yhdysvaltojen virallinen kieli, mutta tämä ei pidä paikkaansa, vaan kyseessä on myytti, jonka alkujuurena on Yhdysvaltojen syntymisen jälkeen tehdyt epäonnistuneet yritykset kääntää valtion virallisia dokumentteja saksan kielelle.

Saksa oli Pennsylvanian osavaltion toinen virallinen kieli englannin rinnalla ja sitä puhuttiin laajalti Keskilännessä 1950-luvun lopulle saakka.

Venäjä

Venäjän kieltä puhutaan enimmäkseen Alaskassa ja Keskilännen suurimmissa kaupungeissa (Chicago) ja luoteisrannikolla (New York). The Russian-American Company omisti aiemmin Alaskan alueen, mutta myi sen Yhdysvalloille Krimin sodan jälkeen. Venäjän kielen osuus Yhdysvalloissa on aina ollut pieni, ja sen merkitys väheni entisestään, kun Romanovien tsaarivalta loppui Nikolai II:n telotukseen.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen venäläissiirtolaisten määrä on kääntynyt nousuun ja uusia venäläisyhteisöjä on syntynyt varsinkin suurimpiin kaupunkeihin.

Maahanmuuttajien kielet

Yhdysvallat on jo pitkään ollut monien siirtolaisten muuttokohde. 1800-luvun puolivälistä lähtien Yhdysvalloissa on ollut asukkaita, jotka puhuivat joko hyvin vähän tai ei lainkaan englantia. Maassa on aina ollut kaupunkeja ja kaupunginosia, joissa sekä liiketoiminta että koulut ja mm. lehdet ovat muilla kielillä kuin englanniksi. Esimerkkeinä näistä kielistä mainittakoon iiri, italia, kreikka, puola, tšekki, jiddiš ja kiina.

Nykyisin siirtolaiskaupunginosien pääkielenä on tavallisesti jokin aasialainen kieli, esim. jokin kiinan murteista tai korkea, hindu, telugu, vietnam tai tagalog.

Suomenkielisiä yhteisöjä Yhdysvalloissa on erityisesti Kanadan rajan tuntumassa Suurten järvien alueella sekä myös Floridassa. 1900-luvun alkupuolilla Yhdysvaltoihin muuttaneiden amerikansuomalaisten pidgin-kieltä kutsutaan nimellä Finglish.