Yhden hitin ihme

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yhden hitin ihmeeksi (engl. one hit wonder) kutsutaan artistia tai yhtyettä, jolla on ollut vain yksi suurta suosiota saavuttanut kappale.[1]

Se, miten yhden hitin ihme määritellään, riippuu myös paikasta. Monet kotimaassaan suositut artistit voivat olla ulkomailla tunnettuja vain yhdestä kappaleestaan. Joskus yksi iso hitti on niin iso, että muut menestyneet kappaleet unohtuvat.

Koska yhden hitin ihmeet ovat suosittuja vain lyhyen aikaa, heidän kappaleillaan on yleensä erityistä nostalgia-arvoa ja niitä sisällytetään usein tietyn aikakauden musiikin kokoelmalevyille.

Yhden hitin ihmeitä esiintyy niin kaikissa populaarimusiikin tyylilajeissa kuin klassisessa musiikissakin. Yhden hitin ihmeet ovat usein samalla niin sanottuja kesähittejä.

Yhden hitin ihmeitä kutsutaan joskus myös tähdenlennoiksi.

Esimerkkejä yhden hitin ihmeistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VH1:n lista 100 suurimmasta yhden hitin ihmeestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2002 yhdysvaltalainen VH1-musiikkikanava esitti ohjelman, jossa esitettiin sata suurinta yhden hitin ihmettä. Listan kärkikymmenikkö oli:

  1. Los del Río: ”Macarena” (1996)
  2. Soft Cell: ”Tainted Love” (1982)
  3. Dexys Midnight Runners: ”Come On Eileen” (1982)
  4. Right Said Fred: ”I'm Too Sexy” (1991)
  5. Toni Basil: ”Mickey” (1982)
  6. Baha Men: ”Who Let the Dogs Out?” (2000)
  7. Vanilla Ice: ”Ice Ice Baby” (1990)
  8. A-ha: ”Take on Me” (1985)
  9. Gerardo: ”Rico Suave” (1991)
  10. Nena: ”99 Luftballons” (1984)

Listalle sijoitetulla A-halla oli ”Take on Me” -kappaleen lisäksi hittisingle ”The Sun Always Shines on TV” sekä James Bond -elokuvan tunnuskappale ”The Living Daylights”.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.