Yhdeksänvyövyötiäinen
Wikipedia
| Yhdeksänvyövyötiäinen | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Dasypus novemcinctus Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
| |
Yhdeksänvyövyötiäinen (Dasypus novemcinctus) on vyötiäisiin kuuluva vajaahampainen. Kuivat tasangot ovat tämän vyötiäisen elinympäristöä.[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ravinto
Hyönteiset, pienet selkärankaiset sekä juurimukulat ja hedelmät.
[muokkaa] Tuntomerkit
Yhdeksänvyövyötiäinen painaa n. 4–8 kg, ja pituutta sillä on 40–50 cm. Häntä on ruumista hieman lyhyempi.
Yhdeksänvöisen vyötiäisen ruumis on verraten pitkä ja hoikka, kuono liereä, korvat melko isot, lähekkäiset. Häntä on yhtä pitkä kuin ruumis, noin 40 cm. Harteilla ja lantiolla on kaksi suurta, yhtenäistä kilpeä, niiden välissä suomut ovat asettuneet yhdeksäksi poikittaiseksi vyöksi, joiden ansiosta eläin voi kiertyä kokoon. Vahvoja luusuomuja on lisäksi päässä ja epätäydellisinä renkaina hännässä.[2]
[muokkaa] Lisääntyminen
Yhdeksänvyövyötiäisestä ainutlaatuisen tekee sen kyky kloonata jälkeläisiään: naaras hedelmöittyy normaalisti, mutta ennen kuin hedelmöittyneessä munasolussa alkaa tapahtua solujakautumia, se kuroutuu neljäksi saman geeniperimän sisältäväksi munasoluksi. Sen takia yhdeksänvyövyötiäinen synnyttää kevään tullen identtiset neloset.
[muokkaa] Lähteet
- Suuri Eläinkirja. WSOY. ISBN 951-0-22848-6, 1988.
- ↑ IUCN 2008 Red List IUCN. Viitattu 7.4.2009.
- ↑ 2,0 2,1 Vallardi, Edizioni: Suuri Eläinkirja, Nisäkkäät, s. 487. Italia: WSOY, 1965. Suomi

