Yhdeksänvyövyötiäinen
Sivulta puuttuu | Yhdeksänvyövyötiäinen | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Dasypus novemcinctus Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||
| Yhdeksänvyövyötiäisen levinneisyys | ||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Yhdeksänvyövyötiäinen Wikispeciesissä |
Yhdeksänvyövyötiäinen (Dasypus novemcinctus) on vyötiäisiin kuuluva vajaahampainen. Se elää Etelä-, Keski- ja Pohjois-Amerikan kuivilla tasangoilla.[2]
Sisällysluettelo |
Ravinto [muokkaa]
Hyönteiset, pienet selkärankaiset sekä juurimukulat ja hedelmät.
Tuntomerkit [muokkaa]
Yhdeksänvyövyötiäinen painaa noin 4–8 kg, ja pituutta sillä on 40–50 cm. Häntä on lähes ruumiin pituinen. Eläimen kuono on liereä ja korvat melko isot. Vyötiäisen harteilla ja lantiolla on kaksi suurta, yhtenäistä kilpeä, joiden välissä suomut muodostavat yhdeksän poikittaista vyötä. Tämän rakenteen ansiosta ansiosta eläin voi kiertyä kokoon. Myös päässä ja hännässä on vahvoja luusuomuja.[2]
Lisääntyminen [muokkaa]
Yhdeksänvyövyötiäisestä ainutlaatuisen tekee sen kyky kloonata jälkeläisiään: naaras hedelmöittyy normaalisti, mutta ennen kuin hedelmöittyneessä munasolussa alkaa tapahtua solujakautumia, se kuroutuu neljäksi saman geeniperimän sisältäväksi munasoluksi. Sen takia yhdeksänvyövyötiäinen synnyttää kevään tullen identtiset neloset.
Lähteet [muokkaa]
- Suuri Eläinkirja. WSOY. ISBN 951-0-22848-6, 1988.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Dasypus novemcinctus IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b Vallardi, Francesco (päätoimittaja): Suuri Eläinkirja, Nisäkkäät, s. 487. Italia: WSOY, 1965. Suomi
