Yasmina Reza
Yasmina Reza (s. 1. toukokuuta 1959[1] Pariisi) on ranskalainen näytelmäkirjailija, näyttelijä, kirjailija ja käsikirjoittaja. Molemmat hänen vanhempansa ovat juutalaista alkuperää, isä Iranista ja äiti Unkarista.[2]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rezan äiti on unkarinjuutalainen viulusti; isänsä oli buharanjuutalaisesta suvusta joka oli alkujaan Iranista mutta oli muuttunut sieltä Venäjälle. Isä muutti kolmevuotiaana Ranskaan, ja hän on menestynyt liikemies, koulutukseltaan insinööri. Vanhemmat ovat ranskalaistuneet täysin. He olivat kiinnostuneita eri taiteenlajeista, ja isä oli intohimoinen musiikinystävä. Rezan lapsuus oli vauras.
Reza opiskeli Pariisin X yliopistossa ja aloitti uran näyttelijänä, mutta alkoi vähitellen myös kirjoittaa näytelmiä. Näytteleminen on paljolti odottamista, kun taas kirjoittaessaan hän sanoo olevansa itsenäinen. Vaikka kirjoittaminen on hänelle helppoa, hän ei silti pidä sitä ammattinaan. Hän on sitä mieltä, että näytelmiä osaa kirjoittaa vain itsekin näytellyt. Näytelmässä tärkeintä ovat tauot, ”sanat ovat vain hiljaisuuden lainausmerkkejä”.
Monikulttuurisen taustansa vuoksi Reza tuntee itsensä ulkopuoliseksi, mutta pitää sitä etuoikeutena. Vaikka hänen lapsuutensa oli turvallinen ja yltäkylläinen, hän arvioi kuitenkin olleensa onneton lapsi, syistä joita hän ei kaikkia tiedosta, mutta perheestä se ei kuitenkaan johtunut. Hän arvelee syntyneensä surulliseksi. Hän pitää itseään juurettomana eikä kiinny maalliseen, vaan tärkeitä hänelle ovat tunneasiat.
Rezan mukaan hänet noteerasivat alkuun vain oikeistolehdet, mutta ne kommentoivat lähinnä hänen ulkonäköään. Kun hänen näytelmiään alettiin esittää arvostetuissa teattereissa Berliinissä, Royal Shakespearessa ja Pohjoismaiden kansallisteattereissa, Ranskan älymystökin hyväksyi hänet.[3]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reza aloitti uransa näyttelijänä ja näytteli muutamissa uusissa näytelmissä mutta myös Molièren ja Perre de Marivaux’n näytelmissä. Vuonna 1987 hän kirjoitti näytelmän Conversations après un enterrement, jolla hän sai Molière-palkinnon, ranskalaisen teatterialan palkinnon parhaalle tekijälle. Sen jälkeen hän käänsi Franz Kafkan teoksen Muodonmuutos Roman Polańskille, ja hänet nimettiin ehdokkaaksi Molière-palkinnon saajaksi parhaasta käännöksestä. Hänen toinen näytelmänsä La Traversée de l’hiver palkittiin 1990 Molière-palkinnolla parhaana marginaalituotanto, ja seuraavaa näytelmää Satunnainen mies esitettiin menestyksekkäästi Englannissa, Ranskassa, Pohjoismaissa, Saksassa ja New Yorkissa. Vuonna 1995 näytelmä ”Taide” sai ensi-iltansa Pariisissa ja sai parhaan kirjailijan Molière-palkinnon. Sen jälkeen sitä on esitetty ympäri maailmaa, ja se on käännetty yli 30 kielelle. Lontoon-esitys sai kauden 1996–1997 Laurence Olivier -palkinnon ja Evening Standardin palkinnon. Kolme versiota elämästä on myös esitetty Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa.
Reza on käsikirjoittanut elokuvan À demain, pääosassa Jeanne Moreau, ohjaus Didier Martiny. Syyskuussa 1997 ilmestyi hänen ensimmäinen kaunokirjallinen teoksena Hammerklavier, ja seuraava, Autiudessa, ilmestyi 2001. Vuonna 2007 ilmestynyt teos L'Aube le Soir ou la Nuit (Esirippu), jonka hän kirjoitti seurattuaan Nicolas Sarkozyn vaalikampanjaa, on jo kohahduttanut Ranskassa[4] Hänen näytelmänsä Le Dieu du carnage (Vihan jumala) esitettiin 24. marraskuuta 2007, ohjaus Jürgen Gosch ja ensiesitys Zürichissä, ja se sai wieniläisen Nestroy-Theatreprizen kauden parhaana saksankielisenä esityksenä. Lontoossa se esitettiin 2008,[5] ja hän ja Polański sovittivat sen elokuvaksi vuonna 2011.
Vuonna 2016 Reza voitti Renaudot-palkinnon kirjallaan Babylone.[6]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Conversations après un enterrement, 1987
- La Traversée de l’hiver, 1989
- « Art » (”Taide”), 1994
- L’Homme du hasard (Satunnainen mies), 1995
- Trois versions de la vie (Kolme versiota elämästä), 2000
- Une pièce espagnole, 2004
- Le Dieu du carnage (Vihan jumala), 2006
Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hammerklavier[7], 1997
- Une désolation (Autiudessa), 1999
- Adam Haberberg, 2003
- Nulle part, 2005
- Dans la luge d'Arthur Schopenhauer, 2005
- L'Aube le soir ou la nuit, 2007, Esirippu (tulossa, 2008)
Elokuvakäsikirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jusqu'à la nuit, 1983
- À demain, 1991
- Le pique-nique de Lulu Kreutz, 2000
- Carnage, 2011
Näyttelijänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Que les gros salaires lèvent le doigt! 1982
- Jusqu'à la nuit, 1983
- À demain, 1991
- Loin (Kaukana), 2001
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yasmina Reza Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- South Coast Repertory artikkeleita Yasmina Rezasta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kajaanin kaupunginteatteri
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Bibliothèque Nationale de Francen mukaan hän on syntynyt 1960.
- ↑ Pigeat, Aurélien: Art, 1994: Yasmina Reza. Paris: , 2005. ISBN 2-218-75089-9.
- ↑ Yasmina Reza arlindo-correia.com. Viitattu 21.1.2008. (englanniksi).
- ↑ Elaine Sciolino, "Portrait of President, Craving Power, Enthralls France", New York Times, 24.8. 2007
- ↑ Paddock, Terri: Greig, McTeer & Stott Join Fiennes God of Carnage 24.12.2007. What's on Stage. Arkistoitu 25.12.2007. Viitattu 24.12.2007. (englanniksi)
- ↑ Le prix Renaudot du roman remis à Yasmina Reza lemonde.fr. 3.11.2016. Le Monde. Viitattu 9.11.2016. (ranskaksi)
- ↑ Nimi on saksaa ja tarkoittaa pianoa; Beethoven on käyttänyt sitä erään sonaattinsa nimenä.
| ||||||||||||||||||||||||||
