Yamaha YZF-R1

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yamaha YZF-R1 on Yamahan valmistama urheilullinen moottoripyörämalli. Se esiteltiin vuonna 1998 Yamaha YZF 1000 Thunderacen seuraajaksi. Mallissa on nelisylinterinen rivimoottori, jonka teho ovat ajan myötä kasvanut alkuperäisestä 150 hv:n teholukemasta vuoden 2009 182 hv:aan.

Vuoden 1984 Yamaha FZ750 -mallissa alkujaan esitelty "Genesis" -moottorikonsepti suunniteltiin 1998 uusiksi siten, että sen kampiakseli ja vaihteiston akselit saatettiin huomattavasti lähemmäksi toisiaan. Moottori näin lyheni merkittävästi, jolloin myös akseliväli lyheni. Näin saavutettiin paljon nopeampi käsiteltävyys ja optimoitu massan painopiste.

Pyörän etujousitus on ollut alusta asti USD-mallinen (Up Side Down), ja takana on ollut monovaimennin. Runko on ollut alumiininen palkkirunko alusta asti, ja sen nimenä on jo vanhemmistakin Yamahoista tuttu Deltabox. Alun perin mallissa oli neljä 40 mm Mikunin valmistamaa kaasutinta, nykyään käytetään polttoaineen suihkutusta.

Mallin historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1998[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1998 YZF-R1 esiteltiin, ja se oli lehdistön ylistämä urheilullinen moottoripyörä jolle ei juuri ollut vertaistaan. Sen pahin kilpakumppani oli Honda CBR 900 RR Fireblade, jossa oli noin 80 cm³ pienempi moottori, 20 hv vähemmän tehoa ja se painoi enemmän kuin R1. Ensimmäisessä R1-mallissa oli Deltabox II -runko, joka oli alumiininen. Sen akseliväli oli 1394 mm. Pyörällä oli kuivapainoa 177 kg ja siinä oli 150 hv tehoa.

2000[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2001 Yamaha YZF-R1

Vuonna 2000 malli päivitettiin, ja Yamaha tiedotti 150 komponentin uudistuneen. Äänenvaimentaja vaihtui uuteen titaaniseen malliin painon säästämiseksi. Myös takajousituksen komponentteja uusittiin painon säästämiseksi. Painoa tippui mallista kokonaisuudessaan 2 kg, uuden kuivapainon ollessa 175 kg. Ajoasentoa muutettiin mm. 5 mm matalamman polttoainesäiliön avulla.

2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2002 malli sai uudet katteet, jotka olivat hieman kulmikkaammat kuin vanhat. Euro 2 -standardin myötä pakoputkisto suunniteltiin uudelleen ja siihen asennettiin kolmitiekatalysaattori. Moottorin imupuoli uusittiin ns. forward intake:n myötä. Uudessa R1:ssä oli uusi Deltabox III -runko. Pyörässä oli uutena myös polttoaineen ruiskutusjärjestelmä.

2004[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2004 Yamaha YZF-R1 (kuvan tekijä Nathan Bittinger)

Vuonna 2004 YZF-R1:stä tuli ensimmäinen sarjatuotantomoottoripyörä jonka teho/paino suhde oli 1:1. Moottorin tehoksi ilmoitettiin 172 hv, ja patopaineen avulla 180 hv. Moottorissa käytettiin edelleen, vanhempien mallien tapaan, viisiventtiilitekniikkaa. Moottorin isku lyheni, ja sen myötä poraus suureni. Lyhyempi-iskuinen moottori pystyy käymään suuremmilla käyntinopeuksilla. Mallissa oli uusi Deltabox V -runko, joka oli aikaisempaa jäykempi. Sen akseliväli oli alkuperäistä millimetrin verran pidempi, ollen 1395 mm. R1 sai myös uuden pakoputkiston, jonka ulostuloaukko oli istuimen alla.

2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2006 Yamaha YZF-R1

Vuonna 2006 moottorin imukanavat muotoiltiin uudestaan, ja moottorin huipputeho kasvoi kolmella hevosvoimalla.

2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2007 Yamaha YZF-R1

Vuonna 2007 mallia uusittiin melkoisesti. Uudessa moottorissa ei käytetty enää viisiventtiilitekniikkaa, vaan imu- ja pakoventtiileitä oli tasaluku, eli yhteensä neljä kappaletta. Moottorin huipputeho oli nyt 180 hv ja patopaineen avulla 189 hv. Sen puristussuhde kasvoi 12,4:1:stä 12,7:1:een. Huippuvääntö tuli moottorista 10000 rpm:n kohdalla, kun se vanhemmassa mallissa tuli 10500 rpm:n kohdalla. Uusi huippuvääntö oli 118 Nm, eli 7,9 Nm enemmän kuin aikaisemmin. Euro 3 -normin myötä uuden mallin kuivapaino nousi samaan kuin alkuperäisessä mallisssa, eli 177 kg. Uudet tehokkaammat saasteentorjuntalaitteet olivat painavampia edellisiin nähdet. BIKE-lehden mittauksen mukaan mallin huippunopeus on 294,8 km/h, mittarin näyttäessä lukemaa 299 km/h. Kulutus on 16 l/100km huippunopeutta ajettaessa.

2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2009 mallin moottori uusiutui ja siinä on käytössä cross plane -moottori, jolla ei ole mitään tekemistä Big Bang -moottorin kanssa (paitsi että cross plane -konstruktio on mahdollista varustaa Big Bang -sytytysjärjestyksellä.) Pyörän julkaisemisen aikaan lehdistössä kuitenkin puhuttiin, että R1:n moottori on MotoGP:stä tuttua Big Bang -tekniikkaa, mutta sittemmin asia on korjattu. Yamahan tuotantosuunnittelusta vastaavan Oliver Grillin mukaan cross plane -moottoriratkaisulla on tavoitteena antaa kuljettajalle parempi tuntuma siihen, miten moottori vääntää. Uusi moottori on 8 mm edempänä ja 9° enemmän etukenossa kuin aiempi versio. Se myös painaa 3 kg enemmän painavamman tasapainotusakselin, 1,4 kg painavamman kampiakselin ja painavamman polttoaineen suihkurunkojen takia. Pyörässä on säädettävät kuljettajan jalkatapit, joita voi säätää 15 mm ylöspäin ja 3 mm taaksepäin. Uuden R1:en huipputeho on 182 hv.

Teknisiä tietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedot ovat vuoden 2009 mallista

  • Moottorin tyyppi - Nelisylinterinen, nelitahtinen rivimoottori, DOHC, nestejäähdytys
  • Iskutilavuus - 998 cm³
  • Poraus/isku - 78/52,2 mm
  • Puristussuhde - 12,7:1
    Vuoden 2012 Yamaha YZF-R1
  • Huipputeho - 182 hv / 12500 rpm
  • Huippuvääntö - 115,5 Nm / 10000 rpm
  • Vaihteisto - 6-portainen
  • Kytkin - Märkä monilevykytkin
  • Toisioveto - Ketju
  • Paino - 206 kg
  • Istuinkorkeus - 835 mm
  • Akseliväli - 1415 mm
  • Etujarru - Kaksi 310 mm levyjarrua, 6-mäntäpuristimet
  • Takajarru - 200 mm levyjarru, 2-mäntäpuristin
  • Runko - Alumiinipalkkirunko
  • Polttoainesäiliö - 18 l

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yamaha YZF - R1 - Lottovoitto!. BIKE, 2009, nro 1, s. 95.
  • historia YAMAHA YZF-R1 1998-2008. BIKE, 2008, nro 5, s. 46-48.
  • Huippunopeus tieteellisesti. BIKE, 2008, nro 10, s. 64-74.
  • koeajo Yamaha YZF-R1. BIKE, 2009, nro 3, s. 22-25.
    Mittarit