YLE TV2
Wikipedia
| YLE TV2 | |
|---|---|
| Lähetykset alkoivat | 1964 |
| Omistaja | Yleisradio Oy |
| Katsojaosuus | |
| Maa | |
| Näkyvyysalue | Koko maa |
| Pääkonttori | Tohloppi, Tampere |
| Aiemmin | Tamvisio TV-ohjelma 2 |
| Rinnakkaiskanava(t) | YLE TV1, YLE FST5, , YLE Teema |
| Kotisivu | www.yle.fi/tv2 |
| Saatavuus | |
| Maanpäällisessä verkossa | |
| Antenni | Kanava 2 |
| Satelliitti | |
| Thor 3 | 12,054 GHz H |
| Sirius 3 | 11,862 Ghz V |
| Kaapeliverkossa | |
| Elisa | Kanava 2 |
| Welho | Kanava 2 |
| dna | Kanava 2 |
| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
YLE TV2 on yksi Yleisradio Oy:n omistamista neljästä digitaalisesta kanavasta. Kanavasta käytetään usein puhekielistä nimeä Kakkonen. TV1:n tavoin TV2 on julkisen palvelun televisiokanava, jolla ei esitetä mainoksia. TV2:n keskustoimitus sijaitsee Tampereeen Tohlopissa, jonka lisäksi sillä on aluetoimituksia Rovaniemellä, Oulussa, Vaasassa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Turussa. Kanavalla esitettävät uutiset tuotetaan ja lähetetään Helsingissä.
Kanava sai alkunsa Yleisradion vuonna 1964 ostamasta Tamvisiosta. Nykyisin se lähettää ohjelmaa noin 4 200 tuntia vuodessa. Kanava työllistää noin 400 työntekijää Tohlopissa. Kanavan kanavapäällikkö on Ilkka Saari.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ohjelmisto
Kakkonen täydentää TV1:n ohjelmia keskittymällä lasten ja nuorten ohjelmiin, urheilutapahtumiin ja musiikkiviihteeseen. Kakkonen omalta osaltaan pyrkii täyttämään Yleisradion tavoitteet ja huolehtimaan siitä, että kaikki suomalaiset voivat sivistää itseään, saada monipuolista tietoa ja viihtyä yhtäläisin ehdoin ja kahdella kielellä, vähemmistöryhmiä unohtamatta.
Kakkosen asia- ja ajankohtaisohjelmissa korostuvat kotimaisuus ja maakunnalliset näkökulmat. Kun Ykkösen ajankohtaisohjelmat puuttuvat etenkin päivänkohtaisiin aiheisiin, Kakkosella keskitytään koko viikon tärkeimpiin ja koskettavimpiin tapahtumiin. Ote on taustoittava ja tutkiva. Asiaohjelmissa painottuvat palvelu-, harraste ja elämäntapaohjelmat.
Ainoana valtakunnallisena pääkaupunkiseudun ulkopuolisena kanavana Kakkonen pyrkii korostamaan sitä, että myös suurkaupunkien ulkopuolella eletään täyttä elämää. Koko Suomen kanava Kakkonen on usealla tavalla: ohjelmat kertovat Suomesta, ne tehdään eri puolilla maata ja niitä katsotaan joka puolella Suomea. Koska kanavan päätoimitus sijaitsee Tampereen Tohlopissa, on kanavan ohjelmissa nähtävissä lievä tamperelaispainotus: mm. Pikku Kakkosen hahmoista merkittävä osa puhuu Tampereen murretta ja useat komediasarjat (mm. Kummeli ja Reinikainen) ovat olleet tamperelaisnäyttelijöiden näyttelemiä ja Tampereelle sijoittuneita. Omatuottoisen ja muun kotimaisen ohjelmiston rinnalla Kakkosella nähdään paljon ulkomaisia ohjelmia.
[muokkaa] Nykyiset kuuluttajat
[muokkaa] Ohjelmia
[muokkaa] TV2:n nykyisiä ohjelmia
- Ajankohtainen kakkonen
- Akuutti
- Kesäduuni
- Fakta homma
- Hovimäki
- Hädän hetkellä (Third Watch)
- Ihanan Elisan tytär (La figlia di Elisa - La ritorno a Rivombrosa)
- Jopet Show
- Kahden keikka (Ein Fall für zwei)
- Katinkontti
- Kettu (Der Alte)
- Kova laki: Erikoisyksikkö (Law and Order: Special Victims Unit)
- Kummeli
- Matkapassi
- Mikki Hiiren kerhotalo
- Oikea kysymys
- Pasila
- Pikku Kakkonen
- Poliisi-TV
- Puskuri
- Radio Millennium
- Sagwa
- Summeri
- Se on siinä
- Siska
- Suomi express
- Pauli
- Harri ja dinot
- Kaapo
- Vekarat
- Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh
[muokkaa] TV2:lla aiemmin esitettyjä ohjelmia
- Alfred J. Kwak
- Ahmed Ahne
- Avaruuspartio 2104
- Babylon 5
- Crusade
- Elämän suola
- Hetkinen
- Himpulat
- Hugo (televisiopeli)
- Ihana Elisa (Elisa di Rivombrosa)
- Jurismia!
- JUU EI
- Kaikki kotona
- Kansankynttilät
- Karvinen
- Kauhua kryptasta
- Kunnian hinta
- Kyllä isä osaa
- Kätevä emäntä
- Leikin varjolla
- Lihaksia ja luoteja
- Lääkärit tulessa
- Maa 2
- Maalaiskomedia
- Metsolat
- Mummo
- Naurun paikka
- Nollapilkkuviisi
- Nolojen tilanteiden mies
- Nousevan auringon Kajo
- Q ja Tähdet
- Saaristolaislääkäri
- Silkkitie (televisiosarja)
- Sodan ja rauhan miehet
- Suomen Tietoviisas
- Tarkastaja Gadget
- Taivaan tulet
- Tao Tao
- Tehtävä: Maa
- Teletapit
- Thilia Thalia
- Tonttu Toljanteri
- Tuttu Juttu
- Ugrilampaat
- Veijari nimeltä Brisco
- VoiceOut!
- Äärirajoilla
- Postimies Pate
- Älä katso
[muokkaa] Logot ja tunnukset
Vuoteen 1987 TV2:n logossa olivat kirjaimet ”tv” ja niiden oikealla puolella neliö, jonka sisällä oli kakkonen. Varsinaista tunnusfilmiä ei TV2:lla ollut, vaan ennen MTV:n ohjelmaosuuksia ja niiden jälkeen näytettiin luontokuvaa, johon oli liitetty TV2:n logo. Kuvan aikana soi ote Tammerkosken sillalla -laulun sävelestä kellopelillä soitettuna.
Vuonna 1987 kanava otti käyttöönsä tunnusanimaatiot ja logon, joka esitti sinistä leveää kakkosta. Vuosina 1987-1990 tunnusfilmissä oli valkeanharmaa tausta ja siinä kakkonen kasaantui. Logon alapuolella oli sininen soikio, jossa luki teksti YLE. Taustalla soi tunnussävel, joka oli osa Tammerkosken sillalla -kansanlaulua.
Vuosina 1990–1992 käytössä olleessa tunnusfilmissä esiintyi sininen aaltoileva liina mustalla taustalla. Tunnuksesta oli kahdenlaista versiota. Toisessa versiossa liina lähestyy koko ajan katsojaa ja sen päälle ilmestyy sinisiä viivoja, jotka muodostavat edellisestä tunnuksesta tutun kakkosen. Toisessa tunnuksessa kakkonen hajoaa sinisiksi viivoiksi, jotka häivytetään ja liina katoaa lopulta taustalle. Näistä kahdesta tunnuksesta jälkimmäiseksi mainittua näytettiin ennen MTV:n ohjelmaosuuksia ja edellä mainittua niiden jälkeen. Tunnusten aikana liinassa näkyi paljon vesi- ja aaltoaiheisia kuvioita. Tunnussävelet olivat molemmissa tunnuksissa samat, mutta niissä oli erilainen sovitus.
Vuoden 1993 alussa kanavan tunnukseksi tuli pyörivä, usein vihreänvärinen soikio, jonka sisällä oli leveä, valkoinen kakkonen. Tosin aivan samantyyppistä tunnusta ei käytetty esimerkiksi juontojen yhteydessä ruudun ylälaidassa, vaan logo oli paljon pienempi soikio, jonka toinen puoli oli sininen ja toinen punainen. Logon sisällä oli hieman leveähkö kakkonen. Logosta saatettiin käyttää toisinaan variaatiota, jossa soikion toinen puoli oli keltainen ja toinen vihreä.
Vuosina 1984-1994 TV2 soitti illan viimeisten ohjelmien jälkeen jonkin rauhoittavan iskelmäkappaleen, jonka aikana näytettiin öistä luonto- tai kaupunkikuvaa (tosin satunnaisesti ei ole ihan näyttänyt kummaltakaan), johon oli liitetty kappaleen nimi sekä Hyvää yötä. Toisinaan viimeisenä ohjelmana esitettiin myös mietelause. Illan päätti Yleisradion tunnus.
Vuonna 1997 TV2 siirtyi joutsentunnukseen, jossa näytettiin vedessä uiskentelevaa joutsenta, joka lopulta muuttui aiemmin nähdyksi, sinipunaiseksi soikioksi. Tunnuksen yhteydessä näytettiin paljon kuvia luonnosta ja esimerkiksi juontojen yhteydessä taustalla näytettiin myös useasti ajankohtaan sopivia luontokuvia.
Vuonna 2001 TV2:n tunnuksessa oli sininen tausta ja sama kakkonen kuin aikaisemmissa tunnuksissa, mutta ilman soikiota. Tunnuksessa lensi joutsen ja kakkosen alle ilmestyi teksti ”Tervetuloa Kakkoselle!” ennen päivän ensimmäistä ohjelmaa tai ”Hyvää yötä Kakkoselta” illan viimeisen ohjelman jälkeen. Tunnuksen aikana kuului musiikkia.
Vuosina 2002–2005 TV2:n logoon lisättiin sininen taustaväri.
Parin vuoden kuluttua, vuonna 2005, ulkoasu vaihtui jälleen. Ruudun oikeassa yläkulmassa ei enää ole minkäänlaista kakkoslogoa, vaan teksti "YLE TV2". Ohjelmien välissä on tunnuksena viivoista muodostuva kakkonen. Kanavan tunnusvärit ovat keltainen, oranssi ja vihreä sekä valkoinen.
Vuonna 2007 tunnus sai osakseen pientä hienosäätöä, sillä enää siinä ei ole taustalla pelkistettyä viivoista piirtyvää kakkosta. Kanavan tunnuksissa esiintyy kuutio, jonka sivuissa on tuttu Kakkosen logo. Melko usein tämä kuutio myös avautuu ja sisältä saattaa tulvia joskus esimerkiksi perhosia, nuotteja ja lintuja. Varsinainen logo pysyi uudistuksessa kuitenkin samana. Myös kanavan värit ovat edelleen samat. Vuoden 2007 uudistuksessa Kakkosen tunnukset myös muuttuivat 16:9-kuvasuhteeseen.
