Y. M. Biese
Yrjö Moses Jalmari (Y. M.) Biese (4. tammikuuta 1903 Helsinki[1] – 7. marraskuuta 1983)[2] oli suomalainen kielitieteilijä, Helsingin yliopiston dosentti vuodesta 1932, Turun yliopiston englannin kielen professori vuodesta 1946.[1]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Biesen vanhemmat olivat prokuristi Ernst Jalmari Biese ja taidemaalari Helmi Katharina Ahlman. Hän pääsi ylioppilaaksi 1921 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1924, maisteriksi 1927, lisensiaatiksi 1928 ja tohtoriksi 1950.[3] Biese oli Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa ruotsin, latinan ja kreikan tuntiopettajana 1924–1928 sekä ruotsin ja englannin yliopettajana 1928–1948. Hän oli Sotakorkeakoulun englanninkielen opettajana vuodesta 1929 alkaen, yhteiskunnallisen korkeakoulun saksankielen opettajana 1929−1932 ja englanninkielen opettajana 1932−1946 sekä Helsingin yliopiston Rooman kirjallisuuden vt. professorina 1946−1949.[3][4]
Yrjö Biese oli naimisissa vuodesta 1930 arkkitehti Iné Karstenin kanssa, jonka isä oli filosofian tohtori Hugo Karsten.[3]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Biese laati muun muassa oppikouluissa pitkään käytössä olleita englannin kieliopin oppi- ja harjoituskirjoja.
- Der spätlateinische Akkusativus absolutus und Verwandtes : eine Untersuchung auf dem Gebiete der lateinischen und vergleichenden Syntax, väitöskirja. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B 22, 2. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1928
- Englannin kielioppi. WSOY 1930
- Ruotsinkielen käännöstehtäviä (ynnä toisen kotimaisen kielen tehtävät ylioppilastutkinnossa vv. 1919-1930). WSOY 1930
- Lyhyt englannin kielioppi. WSOY 1931
- Normaalilause tyylikeinona. Helsinki 1931
- Englanninkielen ääntämisen opettaminen. Tekijä, Porvoo 1932
- Ruotsinkielen käännöstehtävien ja ylioppilaskirjoitusten sanasto eli ruotsinkielen keskeistä sanavarastoa. WSOY 1932
- Taistelu oppikoulusta : suoria sanoja oppikoulukomitean mietinnöstä : muutamia ajatuksia todellisesta oppikoulureformista. Tekjä, Helsinki 1933
- A British reader. WSOY 1935
- Englannin kieliopin alkeet. WSOY 1935
- Ruotsin kielioppi. WSOY 1935
- Englanninkielen ääntämisen perusteet. WSOY 1937
- Opi ruotsia. WSOY 1938
- Helsingin yliopiston englantilaisen filologian professoriviran täyttäminen. Tekijä, Helsinki 1940
- Origin and development of conversions in English. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B 45, 2. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1941
- Opi ruotsia 1, Teksti ja kielioppi. WSOY 1945
- Ruotsinkielen alkeet. 1-2. WSOY 1945
- Some notes on the formation and use of nominal compounds in the Rig-Veda. Studia Orientalia 11, 7. Societas Orientalis Fennica, Helsinki 1945
- Opi englantia 1. WSOY 1946
- Keskikoulun englanninkielen oppikirja 1. WSOY 1948
- Opi englantia 2. WSOY 1948
- Opi ruotsia 2, Sanasto, harjoituksia, aakkosellinen sanasto, systemaattinen sanasto. WSOY 1948
- Keskikoulun englanninkielen oppikirja 2. WSOY 1950
- Notes on the compound participle in the works of Shakespeare and his contemporaries. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B 63, 2. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1950
- Some notes on the origin of the Indo-European nominative singular. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B 63, 5. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1950
- Käytännön ruotsia opiskelukortistona : opettaja E. Kukkosen menetelmän mukaan. Porvoo 1951
- Lukion englanninkielen lukemisto ; toim. Y. M. Biese. WSOY 1951
- Opimme ruotsia 1. WSOY 1953
- Opimme ruotsia 2. WSOY 1956
- Interjektiot kieliteorian ja kielipsykologian valossa : esitelmä Suomen tiedeseuran kokouksessa marraskuun 20 p. 1961. Årsbok / Societas scientiarum Fennica. Serie B 40, 2. Helsinki 1963
- Aspects of expression. 1, Eugene O'Neill's "Strange intelude" and the linguistic presentation of the interior monologue. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B 118, 3. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1963
- Notes on the vocabulary in Compton Mackenzie's novel The lunatic republic. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja B, Humaniora 78. Turku 1963
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p.
- ↑ Mitä Missä Milloin, s. 104. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-07992-1.
- ↑ a b c Kuka kukin on 1954
- ↑ Norssin historia : Perinteen jatkajat; vakituinen opettajakunta 1937
| ||||||||||||||
