Xing yi quan
Xing yi quan (形意拳) on yksi suurimpia kiinalaisia "sisäisiä" taistelulajeja. Laji tunnetaan "muotonyrkkeilynä" tai "aienyrkkeilynä" Lajin tunnusomaisia piirteitä ovat aggressiiviset ja suoraviivaiset liikkeet sekä räjähtävät tekniikat. Vastustaja on tarkoitus kohdata ja voittaa mahdollisimman nopeasti.
Lajin historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarun mukaan kenraali Yue Fei kehitti lajin Song-dynastian aikana (920-1127) perustaen sen käsitekniikat keihäällä pistämiseen. Kehittämänsä lajin hän opetti upseereilleen.
Lajia opetettiin salassa kunnes 1600-luvun alussa vaeltava taolainen opetti sen kenraali Ji Ji Kelle. Tämän jälkeen se siirtyi Cao Jiwulle, Shaanxin armeijan komentajalle, joka liitti sen osaksi upseereidensa koulutusta. Lajin tämä tyyli eli Shaanxi xing yi quan tuli laajasti tunnetuksi.
Lajin pääperiaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajin aseharjoitteluun kuuluvat yleensä seiväs, keihäs, lyömämiekka ja suora miekka. Laji pyrkii kehittämään kolmea pääosa-aluetta: vastustajan tasapainon horjuttaminen säilyttämällä oma; toimimisen, iskemisen ja ajatuksen yhtenäisyys; äänen käyttö vastustajan häiritsemiseen ja pelottamiseen.
Nykyinen tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajin yksinkertaistettua muotoa opetettiin kiinalaisille jalkaväensotilaille toisen Kiinan-Japanin sodan aikana (1937-1945). Kenichi Sawai esitteli lajin Japanissa nimellä "taiki ken" ja perinteiset xing yi-tekniikat muunnettiin pistimelle ja sapelille sopiviksi. [1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Crudelli,C. Maailman taistelutaidot ja kamppailulajit. 2010: 92.