Heinäpuukasvit

Wikipedia
Ohjattu sivulta Xanthorrhoeaceae
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Heinäpuukasvit
Eräs heinäpuulaji (Xanthorrhoea johnsonii).
Eräs heinäpuulaji (Xanthorrhoea johnsonii).
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Heinäpuukasvit Xanthorrhoeaceae
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Heinäpuukasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Heinäpuukasvit Commonsissa

Heinäpuukasvit (Xanthorrhoeaceae) on Asparagales-lahkoon kuuluva kasviheimo. Siihen kuuluvat soihtukasvien (ennen heimo Asphodelaceae) ja päivänliljakasvien (ennen heimo Hemerocallidaceae) alaheimot.

Kaikkiaan heinäpuukasvien heimossa on nykyisen käsityksen mukaan 35 sukua ja 900 lajia, jotka ovat levinneet etenkin Vanhaan maailmaan arktisia alueita lukuun ottamatta ja Etelä-Amerikan länsiosiin. [1]

Heimo on varsin monimuotoinen ja käsittää puuvartisia, tavanomaisia ruohovartisia, kseromorfisia ja sukkulenttisia yksisirkkaiskasveja. Kaikilla on kuitenkin vanallinen kukinto ja nivelikkäät kukkaperät. [2]

Alaheimot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asphodeloideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soihtukasvit ovat usein ruusukkeita muodostavia lehtisukkulentteja, geofyyttiruohoja tai paksurunkoisia puita, harvemmin kiipeileviä köynnöksiä. Lehtiasento on kierteinen tai kaksirivinen, lehtilaidat usein hampaiset ja lehtituppi umpinainen (jos lehti on tupellinen). Kukinto voi olla mm. tähkämäinen, ja kukat ovat enemmän tai vähemmän heikosti vastakohtaisia. Kehälehdet ovat tavallisesti vaihtelevissa määrin erillisiä. Sikiäimessä on vain muutamia tai paljon siemenaiheita. Hedelmä on kota, joka voi joskus olla mehevä. Siemen on kulmikas ja siinä on vaippa eli arillus. Kromosomiluku n = (6-)7 [3]

Soihtukasvien alaheimossa on noin 15 sukua ja 785 lajia, joiden keskittymä on Etelä-Afrikassa. Muutoin niitä tavataan Afrikassa, Välimerenmaista Keski-Aasiaan, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Suurimmat suvut ovat Aloë (400 lajia), Haworthia (54-70 lajia), Bulbine (75 lajia), Kniphofia (70 lajia) ja Eremurus (45 lajia). [4]

Xanthorrhoeoideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaheimossa on vain yksi heinäpuiden suku (Xanthorrhoea), jossa on 30 Australiassa kasvavaa lajia. Ne ovat ulkonäöltään luonteenomaisia: tukevan, puutuneen varren päässä on tiheä mätäs pitkiä, kapeita lehtiä. Kuolleet lehdet jäävät rungon pintaan ja säilyvät siinä, ellei maastopalo niitä hävitä. Kukinto on pitkä, pysty ja tiheän tähkämäinen, pienikukkainen. Hedelmä on kotamainen. [5]

Hemerocallidoideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivänliljakasvien alaheimo käsittää 19 sukua ja 85 lajia, joita tavataan laajalti maapallolla: Uudesta-Guineasta Uuteen-Seelantiin, Tyynenmeren saarilla, Australiassa (erityisesti), Euraasiassa, Malaijien saaristossa, Intiassa, Madagaskarissa, Afrikassa ja kaksi lajia Etelä-Amerikassa. [6]

Kasvien ulkoasu vaihtelee. Ne sisältävät saponiineja. Juuret ovat usein turvonneet. Lehdet ovat kahdessa rivissä, umpituppisia, harvoin syrjittäisiä. Kukintokin vaihtelee tyypiltään. Kehäputki on lyhyt, heteenpalhot usein kuviolliset tai paksuuntuneet. Sikiäimessä on muutamia tai paljon siemenaiheita. Hedelmä voi olla marja tai harvoin pähkinä. [7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stevens 2001-
  2. Stevens 2001-
  3. Stevens 2001-
  4. Stevens 2001-
  5. Stevens 2001-
  6. Stevens 2001-
  7. Stevens 2001-
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.