Witbier

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tummahkoa flaamilaista witbieriä lasissa.

Witbier (ransk. bière blanche) on erityisesti Belgiassa valmistettava vehnäoluttyyppi. Suomessa witbieriä saatetaan joskus kutsua ”valkoiseksi olueksi” tai ”valko-olueksi”, mutta flaaminkielinen termi on yleisimmin käytetty.

Hoegaarden-witbier.

Ulkonäöltään witbier on samean hiivainen, joskus long drink -juomaa muistuttava vaalean oljen värinen tai kellertävä olut. Witbierit ovat hedelmäisiä ja varsin kevyitä ja raikkaita, jonka vuoksi niitä pidetään erityisesti kesäjuomana. Alkoholia witbiereissä on tyypillisesti 4,5–5,2 tilavuusprosenttia.

Tyylille ominaiset maut syntyvät mausteena käytettävistä korianterista ja appelsiininkuoresta. Ne tekevät witbieristä saksalaistyylistä vehnäolutta kirpeämmän. Myös erikoisempia mausteita kuten meleguettapippuria voidaan käyttää. Tyyli pohjautuukin keskiaikaisiin oluisiin, jolloin humalan asemasta oluessa käytettiin kasveja, joita kutsuttiin nimellä gruut.

Maailman tunnetuin witbier-olutmerkki on Hoegaardenlähde?. Belgialainen Pierre Celis aloitti sen valmistuksen Hoegaardenin kaupungissa vuonna 1966. Muita tunnettuja witbierejä ovat muun muassa Brugs Witbier, Blanche de Namur, Blanche de Bruxelles, Dentergems ja Wittekerke.

Witbieriä juodaan tavallista juomalasia muistuttavasta paksusta yleensä 25 tai 33 senttilitran vetoisesta olutlasista, jota kutsutaan englannin kielessä nimellä tumbler.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]