William Paterson
William Paterson (24. joulukuuta 1745 Antrimin kreivikunta, Irlanti – 9. syyskuuta 1806 Albany, New York)[1] oli irlantilaissyntyinen yhdysvaltalainen poliitikko ja tuomari.
Patersonin perhe muutti Irlannista Pennsylvaniaan vuonna 1747 ja asettui myöhemmin New Jerseyhyn. Hän valmistui vuonna 1763 College of New Jerseystä (nyk. Princetonin yliopisto) ja valmistui lakimieheksi 1769. Paterson osallistui 1775–1776 siirtokunnan kongressiin ja 1776 sen perustuslakia säätäneeseen edustajakokoukseen. Vuosina 1776–1783 hän toimi New Jerseyn oikeusministerinä (Attorney General). Vuoden 1787 perustuslaillisessa konventissa Paterson johti New Jerseyn edustajaryhmää, ja hänestä tuli konventissa pienten osavaltioiden johtava puolestapuhuja. Vaihtoehdoksi niin sanotulle Virginian suunnitelmalle hän esitteli New Jerseyn suunnitelmana tai Patersonin suunnitelmana tunnetun ehdotuksen, jonka mukaan liittovaltion kongressissa jokaisella osavaltiolla olisi yksi ääni. Kiista ratkaistiin lopulta kompromissilla, joka yhdisteli molempia suunnitelmia. Patersonilla oli ratkaiseva rooli uuden perustuslain ratifioimisessa New Jerseyssä.[1]
Paterson toimi 1789–1790 senaattorina, 1790–1793 New Jerseyn kuvernöörinä ja vuodesta 1793 Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomarina. Patersonin kaupunki New Jerseyssä on nimetty hänen mukaansa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c William Paterson (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 2.2.2014.
| ||||||||||||||||||
