William Lewis Herndon

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Komentaja William Lewis Herndon. U.S.N.

Komentaja William Lewis Herndon (25. lokakuuta 1813, Fredericksburg, Virginia, Yhdysvallat12. syyskuuta 1857, Pohjois-Atlantti) oli Yhdysvaltain laivaston komentaja, tutkimusmatkailija ja merenkulkija. Herndon toimi myös epäonnisen höyrylaiva Central American päällikkönä sen viimeisellä matkalla, ja vajosi aaltoihin aluksensa mukana Pohjois-Carolinan edustalla.

Laivastoura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fredericksburgissa, Virginiassa syntynyt Herndon nimitettiin midshipmaniksi 1. marraskuuta 1828, ja ylennettiin luutnantiksi 1841.[1] Vuodet 1841–1842 hän vietti Tyynellä valtamerellä, Välimerellä, Meksikonlahdella sekä Etelä-Amerikan vesillä.

Vuosina 1842–1846 Herndon työskenteli Yhdysvaltain laivaston observatorion karttojen ja instrumenttien laitoksella serkkunsa Matthew Fontaine Mauryn kanssa. Herndonin ja Mauryn tehtäviin kuuluivat merikarttojen laatiminen sekä muu tieteellinen merenkulun turvallisuuden ja tarkkuuden parantamiseen liittyvä työ.

Meksikon–Yhdysvaltain sodassa Herndon toimi priki USS Irisin päällikkönä.

Amazonin tutkimusmatka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1851 Herndon johti laajaan ja kartoittamattomaan Amazon-joen laaksoon suuntautunutta tutkimusmatkaa, jonka tarkoituksena oli selvittää alueen kaupallinen arvo.[1] Tutkimusmatka alkoi Perun Limasta 21. toukokuuta 1851. Herndonin lisäksi seurueeseen kuuluivat luutnantti Lardner Gibbon sekä viisi muuta miestä. Seurue raivasi tiensä villien ja petollisen kauniiden viidakoiden lävitse. Vuorten itäpuolella Gibbon erkani tutkimaan Bolivian puolella sijaitsevia Amazonin sivuhaaroja, kun Herndon aloitti Amazonin pääuoman tutkimuksen.[1] Yhteensä 7 025 kilometrin taivalluksen aikana halki Etelä-Amerikan Herndon seurueineen matkasi merenpinnan tasolta aina 4 937 metrin korkeuteen Andien ylitse ja alas niiden itäpuolta. Seurue saapui Parán kaupunkiin Brasiliaan 11. huhtikuuta 1852.

26. tammikuuta 1853 Hernon jätti tietosanakirjamaisen ja laajasti kuvitetun 414-sivuisen raporttinsa laivaston sihteerille John P. Kennedylle. Raportti julkaistiin myöhemmin samana vuonna nimellä Exploration of the Valley of the Amazon. Teos katsottiin niin tärkeäksi, että siitä otettiin kymmenen tuhannen kappaleen lisäpainos senaatin käyttöön. Raporttia siteerattiin laajasti etnologisissa ja luonnonhistoriallisissa teoksissa.[1]

SS Central American haaksirikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herndon palveli vielä kahden vuoden ajan USS Potomacilla sekä USS San Jacintolla ja ylennettiin komentajaksi. Vuonna 1855 hän sai laivastosta loman sekä Atlantic Mail Steamship Companyn siipiratasaluksen, Central American, päällikkyyden. Herndon siirtyi aluksen päällikkön tehtäviin 20. kesäkuuta 1857 ennen aluksen New Yorkista Aspinwalliin (Panaman Colóniin) suuntautuvaa matkaa.

Paluumatkalla Panamasta Central America pysähtyi Havannassa, Kuubassa, ennen kuin jatkoi matkaansa kohti New Yorkia. Havannasta lähdön jälkeen aluksella oli 474 matkustajaa ja 101 miehistön jäsentä. Lisäksi aluksen lastina oli noin 15 tonnia, tuohon aikaan noin kahden miljoonan dollarin arvosta, Kaliforniasta kaivettua kultaa joka oli matkalla itärannikon pankkeihin.

Ollessaan Cape Hatterasin itäpuolella 7. syyskuuta 1857 alus joutui kolme vuorokautta kestäneen hurrikaanin kynsiin. Hurrikaanin voimistuessa alus sai vuodon, ja syyskuun 12. päivään mennessä alus vuoti vettä useista paikoista, ja vedenpinnan noustessa tulipesät sammuivat ja pumput kävivät hyödyttömiksi.[1]

Huolimatta matkustajien ja miehistön äärimmäisistä ponnistuksista tyhjentää laivaan tulvivaa vettä Herndon joutui myöntämään että alus oli menetetty ja uppoamaisillaan. 12. syyskuuta priki Marine saapui uppoamaisillaan olevan aluksen luokse, ja Central American naiset ja lapset siirrettiin pienillä pelastuveneillä Marinelle. Omasta turvallisuudestaan piittaamatta Herndon johti pelastustöitä aluksellaan ja valvoi että kaikki naiset ja lapset saatiin turvaan. Ennen aluksen uppoamista hän antoi eräälle matkustajalle kellonsa vietäväksi vaimolleen, ja käski tämän kertoa vaimolleen ettei hän jättäisi laivaansa niin kauan kuin yksikään ihminen olisi sen kannella.[1] Herndonin ponnistelujen ansiosta aluksella olleista 575 matkustajasta ja miehistönjäsenestä pelastui 152.[2]

Komentaja Herndon nähtiin viimeisen kerran Central American kannella ruorihytin vierellä paljain päin täydessä univormussaan aluksen vajotessa aaltoihin, pidellen toisessa kädessään hattuaan ja toisella kiinni kaiteesta, pää rukoukseen painuneena.

Muistomerkit ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herndonin urheus Central American haaksirikon aikana tunnustettiin laajalti, ja vuonna 1860 hänelle pystytettiin patsas Yhdysvaltain laivastoakatemiaan. Se on edelleen akatemian ainoa muistomerkki sankaruudesta rauhan aikana.[3] Myöhemmin kaksi Yhdysvaltain laivaston alusta nimettiin hänen mukaansa. Myös Philadelphiassa sekä Virginiassa sijaitsevat Herndonin kaupungit on nimetty hänen mukaansa.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gary Kinder: Kultalaiva meren syvyydessä. kuvaus SS Central American haaksirikosta. Keuruu: Otava, 1998. ISBN 951-1-13826-X.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Appletons' Cyclopædia of American Biography. Herndon, William Lewis. , 1891.
  2. Thomas C. Reeves: Gentleman Boss, s. 20. New York, NY, USA: Alfred A. Knopf. ISBN 0-394-46095-2.
  3. Gary Kinder: Kultalaiva meren syvyydessä. , 1998. ISBN 951-1-13826-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]