Wilho Kyttä
Frans Wilho Kyttä (21. elokuuta 1881 Kiikka – 28. elokuuta 1960 Turku[1]) oli suomalainen hallintomies ja juristi, joka toimi Turun ja Porin läänin maaherrana vuosina 1932–1949. Hänellä oli runsaasti luottamustehtäviä ja hän osallistui politiikkaan kokoomuksen edustajana.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kytän vanhemmat olivat talollinen Johan Wilhelm Kyttä ja Amanda Maria Haukka (Milbrandt).[2] Kyttä kirjoitti ylioppilaaksi Porin klassillisesta lyseosta vuonna 1900. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1906 ja maisteriksi vuonna 1907. Hän suoritti molempain oikeuksen kandidaatin tutkinnon vuonna 1912 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1914. Kyttä oli Viipurin hovioikeuden notaarina 1913–1917 ja 1919, kanslistina 1918, viskaalina 1920, kanneviskaalina 1921, asessorina 1921–1930 ja hovioikeudenneuvoksena 1930–1932.[3][2] Sittemmin hän toimi Turun ja Porin läänin maaherra vuosina 1932–1949.[3] Hän oli myös raskaan kenttätykistörykmentin sotatuomarina vuosina 1924–1932 ja Suomen sahateollisuuskoulun yhteiskuntaopin opettajana vuosina 1921–1932.[2]
Kyttä oli Viipurin kaupunginvaltuuston ja Viipurin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuuston jäsen, kirkolliskokouksen edustaja vuonna 1928 sekä presidentin valitsijamies vuonna 1950.[2] Hänen puolueensa oli kokoomus.[4]
Kyttä oli Savo-Karjalan Osake-Pankin hallintoneuvoston jäsen 1923–1940 ja puheenjohtaja 1925–1933, Turun Suomalaisen Säästöpankin isännistön puheenjohtaja vuodesta 1935, Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin hallintoneuvoston jäsen 1943–1953, Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirihallituksen puheenjohtaja 1935–1950, Satakunnan maakuntaliiton hallituksen puheenjohtaja 1941–1952, Käyrän turvakodin laitosneuvoston puheenjohtaja vuodesta 1933, Lausteen poikakodin johtokunnan puheenjohtaja 1941–1946 ja Turun yliopiston hoitokunnan puheenjohtaja 1951–1956. Lisäksi hän oli Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittoneuvoston, Vakuutusyhtiö Sammon hallintoneuvoston, Suomen Pipliaseuran johtokunnan, Turun tuomiokirkon isännistön, Viipurin Taloudellisen Korkeakouluseuran hoitokunnan sekä Suomen Säästöpankkiliiton valtuuskunnan jäsen.[2]
Kyttä kutsui koolle Turunseudun Kodinpuolustussäätiön perustamiskokouksen,[5] ja toimi säätiön puheenjohtajana vuosina 1940–1949[2]. Säätiön alkuperäinen tarkoitus oli edistää paikallispuolustusta Turussa ja muualla Varsinais-Suomessa mahdollisten vaarojen torjumiseksi[6]. Kyttä perusti vuonna 1942 Maaherra Wilho Kytän säätiön edistämään sotainvalidien ja heidän lastensa ammattikasvatusta.[2]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kytän puoliso oli Suoma Katariina Jaamala (1883–1966). Heidän poikansa oli kansanedustaja Harras Kyttä.[7][1] Toisesta pojasta Jyrki Tuomas Kytästä (1922–2007) tuli lääkäri, joka avioitui professori Einar W. Juvan tyttären Sirkka Annikki Juvan (1925–2022) kanssa.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Matti Juti: Maaherra Wilho Kytän suvun lähteillä. Sastamalan Joulu 2014, s. 47–49. Sastamala: Lions Club Sastamala/Vammala.
- ↑ a b c d e f g Kuka kukin on 1954, s. 425 Runeberg.org. Viitattu 29.2.2024.
- ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 82
- ↑ Aikalaiskirja (1934), s. 357 Runeberg.org. Viitattu 29.2.2024.
- ↑ Maaherran malja ohjusvene Raahen henkilöstölle, Turun Sanomat 6.10.2005 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Maaherra Rauno Saaren puhe, Aluehallintovirasto, 2006 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Harras Kyttä Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 314. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Timo Kautto: Kyttä, Wilho (1881 - 1960) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
|
