Wilhelm Gustloff (laiva)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Wilhelm Gustloff -nimistä laivaa. Gustloff on myös saksalaisesta Volkssturmgewehr 1-5 kivääristä käytetty nimi.
"Wilhelm Gustloff" vuonna 1940.

Wilhelm Gustloff oli saksalainen risteilyalus. Aluksen rakensi Blohm+Vossin telakka ja se laskettiin vesille 5. toukokuuta 1937. Alus kastettiin saksalaissyntyisen Sveitsin natsipuolueen johtajan Wilhelm Gustloffin mukaan, jonka juutalainen opiskelija David Frankfurter oli murhannut vuonna 1936. Alus upotettiin torpedoimalla 30. tammikuuta 1945. Sen uppoaminen on eniten ihmishenkiä vaatinut yksittäinen laivaturma.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Wilhelm Gustloff rakennettiin kansallisosialistien KdF (Kraft durch Freude)-järjestön lippulaivaksi, ja sillä piti tarjota edullisia risteilyjä, joihin olisi varaa muillakin kuin rikkailla. Alus suoritti useita risteilyjä ennen sotaa. Toukokuussa 1939 alus oli mukana laivueessa, joka haki Saksan lähettämän Condor-legioonan sotilaita kotiin Espanjasta. Legioona oli avustanut Francon joukkoja Espanjan sisällissodassa.

Sodan alusta marraskuuhun 1940 Wilhelm Gustloff palveli Saksan laivaston sairaalalaiva D:nä. Tämän jälkeen laiva oli Gotenhafenin (puolaksi Gdynia) satamassa koulutettavien sukellusvenemiehistöjen asuinlaivana. Tammikuussa 1945 Wilhelm Gustloff valmisteltiin kuljettamaan pakolaisia pois Danzigin alueelta etenevien neuvostojoukkojen tieltä.

[muokkaa] Uppoaminen

Aleksandr Marinesko

Alus lähti Gotenhafenista aamulla 30. tammikuuta 1945 noin klo. 12.30 mukanaan yli 10 000 henkeä (suurin osa siviilejä). Aluksen päällikkönä toimi Friedrich Petersen. Alus oli suunniteltu 1 880 matkustajalle. Sitä saattoi vain yksi miinanraivaaja, Norjasta pakko-otettu, vetoisuudeltaan 700-tonninen, hiilipolttoinen Löwe. Illalla neuvostoliittolainen Aleksandr Marineskon komentama sukellusvene S-13 laukaisi kolme torpedoa kohti Wilhelm Gustloffia. Kaikki torpedot osuivat, ensimmäinen keulaan, toinen uima-altaan kohdalle ja viimeinen konehuoneeseen. Alus upposi 50 minuutissa vieden mukanaan arvioiden mukaan lähes 10 000 ihmistä. Pienet saksalaiset sota-alukset onnistuivat pelastamaan noin 1 230 henkilöä.

Aluksen hylky lepää 45 metrin syvyydessä koordinaateissa 55°07′N, 17°41′E, noin 30 kilometrin päässä rannikosta. Puolan viranomaiset ovat kieltäneet alueella sukeltamisen. Puolalaisissa merikorteissa hylky mainitaan "Esteenä 73".

S-13 upotti 10. helmikuuta 1945 myös saksalaisen General von Steubenin. Yli 3 000 ihmistä sai surmansa. Alus oli upotuksen tapahtuessa sairaalalaiva ja merkitty selvästi kansainvälisten sopimusten mukaan sellaiseksi. Huomattava osa sen matkustajista oli vaikeasti haavoittuneita, liikuntakyvyttömiä paaripotilaita, joilla ei ollut mitään mahdollisuutta pelastua. Gustloff purjehti kuitenkin sota-alueella. Se ajoi ilman kulkuvaloja ja kuljetti it-tykkejä. Mukana oli myös tuhansia koulutettuja sukellusvenemiehiä. Näistä syistä johtuen aluksen torpedointi oli sallittu sodanaikainen teko, eikä sitä pidetä sotarikoksena.

[muokkaa] Suurimmat laivaonnettomuudet

Alus Uppoamisvuosi Maa Kuolleita
Wilhem Gustloff 1945 Saksa ~9 343
Goya 1945 Saksa ~6 000
Cap Arcona 1945 Saksa ~4 500
General von Steuben 1945 Saksa ~4 500
Thielbek 1945 Saksa ~2 800
Kiangya 1948 Kiina ~2 750
Doña Paz 1987 Filippiinit ~2 000
Titanic 1912 Iso-Britannia ~1 503
Lusitania 1915 Iso-Britannia ~1 198

Tallinnan evakuoinnin yhteydessä 28. elokuuta 1941 yli 16 000 henkeä, pääosin siviilejä, hukkui usean laivan upotessa suomalaisten ja saksalaisten asettamiin miinoihin.

[muokkaa] Elokuva ja romaani

Wilhelm Gustloffin pienoismalli

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Kirjallisuutta

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wilhelm Gustloff (laiva).

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä