Wikipedia:Kommentteja Wikipedia-kritiikkiin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä sivu sisältää vastauksia yleisimpiin kriittisiin puheenvuoroihin, joita Wikipediaa vastaan esitetään. Wikipediaan kohdistuva kritiikki ei välttämättä koske pelkästään Wikipediaa, vaan johtuu siitä, että pohjimmiltaan Wikipedia on wiki. Samat vastalauseet koskevat kaikkia wikejä.

On tyhmää antaa kaikkien muokata kaikkia artikkeleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minun kynänjälkeni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

En voi kuvitellakaan, että sallisin kenen tahansa tuntemattoman sorkkia omaa mestarillista sanankäyttöäni. Se on minun, miksi minun pitäisi antaa muiden työntää siihen näppejään?

Wikipediassa ei kukaan pyri omistamaan luotuja artikkeleita, vaan tarkoituksena on saada aikaan tietopankki ihmiskunnan tietämyksestä. Yhden ihmisen kirjoittamana ei oikein tahdo syntyä kovin hyvää artikkelia, mutta yhdessä se onnistuu. Tämä on nähty Wikipedian historian aikana jo lukemattomia kertoja. Seuraavassa yksi todellinen esimerkki englanninkielisestä Wikipediasta:
Luulin ymmärtäväni Gödelin epätäydellisyysteoreeman oikein hyvin, ja koska olemassa oleva artikkeli oli lyhyt ja puutteellinen, päätin kirjoittaa sen uusiksi. Sittemmin tekstiä on täydentänyt aika moni. Joku on kirjoittanut ehkä vain yhden kappaleen uudestaan, toinen kritisoinut tekstin puutteita, joku taas poistanut pätkiä. Ihan kaikista muutoksista en ole ollut samaa mieltä, mutta enimmäkseen ne ovat olleet hyviä. Kerran kirjoitettu aineisto ei häviä, sillä artikkelien kaikki aiemmat versiot säilyvät Wikipediassa, joten pystyin palauttamaan eräitä haluamiani muutoksia. Artikkeli on nyt paljon parempi kuin olisin yksin saanut aikaan.
Ajattelemme optimistisesti, ja mielestämme maailmassa on paljon ihmisiä, jotka yhteistyössä voivat saada aikaan hyvää tulosta, vaikka yksittäiset häiriköt joskus pyrkivät sabotoimaan työtämme.

Sekopäät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikenlaiset sekopäät julkaisevat internetissä hassuja teorioitaan ja yrittävät sotkea myös Wikipediaa.

Toistaiseksi Wikipediassa on ollut suhteellisen vähän sekopäitä. Lisäksi silkaksi pupuksi tiedetty teksti on varsin helppoa poistaa saman tien, kun siitä ilmestyy tieto Tuoreet muutokset -sivulle.
Joillakin verkkosivustoilla väitetään, että Apollo 11:n kuumatka oli lavastettu elokuvastudiossa, tai kuvaillaan, miten ikiliikkuja toimii. Noita verkkosivustoja ei voida mennä korjailemaan, toisin kuin Wikipediaa, sillä niiden kirjoittajat eivät hyväksy työnsä muokkaamista ilman lupaa. Wikipediassa taas sellaista asennetta ei hyväksytä.
Tämä ei suinkaan tarkoita, että toisenlaisista näkökulmista vaiettaisiin, ne vain asetetaan oikeaan yhteyteensä, ja niihin liitetään kommentti, että ne ovat kannattajiensa esittämiä väitteitä. Koska Wikipediassa tiedolla ei ole omistajaa, kirjoittajien on pakko tarjota todistettavasti paikkansa pitävää tietoa. Niinpä sekopäät, jotka eivät hyväksy kriittiseen arvioon perustuvaa tekstinsä muokkausta, kyllästyvät huomatessaan, ettei yhden totuuden julistaminen onnistu.

Joillakin riittää sisua. Joku voi esimerkiksi kirjoittaa puuta heinää juutalaisten kansanmurhasta ja muokata sitä loputtomiin oman mielensä mukaan.

Yleensä yhteen ajatukseen takertuneet pidetään kurissa. Wikipedian aktiivit suhtautuvat vakavasti artikkelien neutraaliin näkökulmaan ja toimivat sen mukaan. Monissa asioissa on päästy yhteisymmärrykseen. Onneksi on aika vähän sellaisia, jotka jääräpäisesti haluavat artikkelin kuvastavan omaa vääristynyttä näkökulmaansa, ja pian he yleensä huomaavat yrityksensä turhiksi. Vakavimmissa tapauksissa heitä voidaan estää tekemästä muutoksia Wikipediaan.

Kiusanhenget ja vaahtoajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia sortuu lopulta niin kuin Usenetkin tyhjänpäiväisiin kinasteluihin.

Tämä voi olla ongelma, mutta toistaiseksi riidat on soviteltu Wikipediaan syntyneiden sosiaalisten normien avulla. Väittelyt artikkelisivuilla siirretään artikkelien keskustelusivuille (esimerkiksi Keskustelu:Keskitysleiri) tai tehdään uusi artikkeli, jossa käsitellään neutraalisti aiheen kiistanalaista luonnetta ja eri osapuolten esittämiä väitteitä (esimerkiksi ydinvoimakeskustelu).
Keskustelusivuilla on lupa väitellä vain siitä, miten artikkelia voidaan kehittää. Keskustelusivuilla ei kinastella asioista, jotka eivät liity artikkelien parantamiseen.
Usenetistä puuttuu ainakin kaksi piirrettä, jotka ovat Wikipedian menestymisen kannalta keskeisiä:
  1. Usenetissä ei voi muokata toisten kirjoittamia tekstejä. Wikipediassa voidaan kannustaa luovaan ja sopuisaan yhteistyöhön tai kärjistetymmin: Wikipediassa ei ole kenenkään omaa, koska asiatietoa ei omista kukaan.
  2. Toisin kuin Wikipediassa, Usenetissä ei voida tehokkaasti valvoa yhteisesti sovittujen perussääntöjen noudattamista. Sitä paitsi Usenet on jo perusluonteeltaan väittelypalsta, Wikipedia taas tietosanakirjahanke. Tässä on ainakin jotakin näkökulmaa siihen, mikä Wikipedia ei ole.
Wikipediassa pyritään yhteisymmärrykseen eikä väitellä toisin kuin blogeissa tai Usenetissä. Wikipediassa on tarpeeksi tilaa jokaiselle, eikä vastakkaisten mielipiteiden kannattajien välille yleensä synny pahoja ristiriitoja.
Parhaillaankin luultavasti muutama riidanhaastaja yrittää saada aikaan riitaa, mutta heidän vaikutuksensa Wikipediaan on mitätön. Toiminta jatkuu heistä riippumatta.
Wikipedian eduksi on luettava myös asialle omistautuneet vapaaehtoiset, jotka toimittavat artikkeleita asiallisesti ja ahkerasti. Riidanhaastajat kyllästyvät muutaman kerran jälkeen, kun eivät saa täältä samanlaista vastakaikua kuin Usenetistä tai keskustelupalstoilta – Wikipediassa on parempaakin tekemistä.

Harrastelijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisillä on väärää tai puutteellista tietoa, mikä heijastuu myös artikkeleihin.

Wikipedian artikkeleissa on tosiaan myös hyvää tarkoittaen kirjoitettua, mutta tiedollisesti köyhää ja harrastelijamaista tekstiä. Sekin on silti tervetullutta, sillä parempi sittenkin parannuskelpoinen, harrastelijamainen artikkeli kuin ei artikkelia ollenkaan. Harrastelijamainen jälki korjautuu joka tapauksessa muiden (varsinkin alan asiantuntijoiden) käsissä. Wikipediaa päivittäin lukevat huomaavat ja korjaavat pahat virheet nopeasti. Yleisesti ottaen: mitä vakavampi virhe on, sitä nopeammin se korjataan.
Harrastelija yleensä huomaa, milloin puhuu alan asiantuntijan kanssa. Turhan kinastelun sijasta hän esittää asiantuntijalle kysymyksiä, kertoo mitkä kohdat ovat jääneet epäselviksi ja tekee osansa perustyöstä. Wikipedialle on hyötyä harrastelijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyöstä. Sen ansiosta vaikeita, teoreettisia aiheita käsittelevistä Wikipedian artikkeleista tulee ymmärrettävämpiä. Mikään ei estä ammattilaisia korjaamasta virheitä myöhemmin, mutta jos Wikipedia ei olisi maallikkoakin kiinnostava työkalu, jäljelle jäisi lopulta vain joukko erikoisartikkeleita, jotka ilahduttaisivat lähinnä alan ammattilaisia.
Lisäksi on myös paljon tehokkaampaa, jos artikkelin perustan kirjoittaa harrastelija, sillä yleensä asiantuntijat tekevät vain pikkukorjauksia. Joka alalla asiantuntijoita on vähemmän kuin harrastelijoita, ja he ovat kiireisiä, joten harrastelijan kirjoittama ja asiantuntijan tarkistama artikkeli on nykyään käytännöllisin tapa tehdä suurta tietokokoelmaa.

Puolueelliset käyttäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On puolueellisia käyttäjiä, jotka ovat hyvin innokkaita jättämään pois vastakkaista näkökulmaa edustavaa tietoa. Yksipuolinen teksti luo aineistoon aukkoja, ja se taas pilaa koko hankkeen.

On totta, että alkuperäinen kirjoittaja saattaa jättää pois keskeistä tietoa joko tietämättömyyttään tai pahantahtoisuuttaan. Tilanteen korjaavat kuitenkin nopeasti Wikipediaa päivittäin lukevat ihmiset. Esimerkiksi englanninkielisessä Wikipediassa on kelvollisia ja tasapuolisia artikkeleita vaikkapa sodasta, evoluutiosta, abortista, islamista, skientologiasta ja prostituutiosta. Wikipedia itsessään on hyvä keino päästä yhteisymmärrykseen kiistanalaisista kysymyksistä. Yhteisymmärryksen löytyminen käy joskus jopa helposti. Näin puolueellisetkin käyttäjät voivat työskennellä rauhassa ja päästä yhteisymmärrykseen paitsi menetelmistä myös asiakohdista.
Kannattaa muistaa, että Wikipedia on keskeneräinen hanke. Siinä on vakaviakin puutteita, joista pyritään tiedottamaan avoimesti. Tämä kattavuuden puute johtuu siitä, että Wikipedian on vielä melko tuore hanke, eikä tekijöitäkään ole ollut rajattomasti.
On selvää, että yksipuolisten näkemysten edustajat voivat käydä joukolla Wikipedian kimppuun. Jos se mahdollisuus herättää sinussa huolta, voit auttaa kehittämään Wikipedian toimintaperiaatteita.

Mainostajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mutta entä sitten mainostajat? Eivätkö tuotteita ja palveluja mainostamaan pyrkivät yritykset näe tässä oivan tilaisuuden tehdä täsmämainontaa ja kirjoittaa artikkeleita tuotteistaan? Tai mikä pahempaa, muokata asia-artikkeleista omia mainoksiaan?

Sitä on tapahtunut. Mainostaja voi onnistua kolmella tavalla: lisäämällä linkkejä omaan yritykseensä, korvaamalla asiallisia artikkeleita mainoksilla tai kirjoittamalla yksipuolisia artikkeleita omasta yrityksestään. Ensimmäiseen ja toiseen suhtaudutaan kuin puhtaaseen tihutyöhön, ja artikkelit palautetaan edelliseen versioon. Wikipedian toimittajat eivät helposti siedä roskapostia, ja roskapostin levittäjiä kohdellaan yleensä varsin ankarasti. Kolmannessa tapauksessa artikkelit muokataan näkökulmaltaan neutraalimmiksi lisäämällä vastakkainen näkökulma eli yritystä tai tuotetta vastaan esitettyä kritiikkiä.
Mainostajien kannalta Wikipedia ei ole erityisen houkutteleva väline. Perinteisessä internet-mainonnassa, jossa käytetään mainospalkkeja, ponnahdusmainoksia ja sähköpostimarkkinointia, mainonnasta saatava vaste voidaan mitata suoraan palvelinlokien kautta. Käytettäessä Wikipediaa tuotteiden kaupitteluun mainonnan vaikutus ei ole mitattavissa.
Joku kenties haluaa silti mainostaa omaa verkostomarkkinointi-ajatustaan, mutta jos käytössä ei ole bottia, on sivun palauttaminen mainokseksi hankalaa. Kun mainos ei kuitenkaan pysy Wikipediassa kuin korkeintaan kymmenen minuuttia kerrallaan, hyöty tuskin on vaivan arvoinen. Pidemmällä aikavälillä roskapostitus heikentää yrityksen imagoa. Kovempia keinoja harkitaan jos Wikipedia joutuu vakavamman roskapostihyökkäyksen kohteeksi.

Botit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vielä on jäänyt vaille vastausta kysymys, miten toimitaan laajan automatisoidun roskapostituksen suhteen. Olisi helppoa kirjoittaa kaikille Wikipedian sivuille skripti Viagra-mainosten postaamiseksi. Sitten kun roskapostittajat tai vandaalit alkavat käyttää wikibotteja, te olette helppoja maalitauluja.

Jossakin vaiheessa joku todennäköisesti kirjoittaakin skriptin, joka turmelee wikiä huijausroskaposteilla, mutta monestakin syystä siitä ei tule suurta ongelmaa. Roskapostit on helppo palauttaa, ja jokainen voi tehdä niin. IP-osoitteita voidaan jo torjua. Lisäksi on muitakin teknisiä ratkaisuja, kuten postitusrajoituksia tai tietyntyyppisiä roskapostisuodattimia, joilla ongelmaa voidaan lievittää.
Wikipediasta tuskin tulee laajaa roskapostituksen kohdetta, sillä roskapostittajien täytyy ainakin jossakin määrin ottaa huomioon kohteensa. Toisin kuin Usenetin ja sähköpostin, Wikipedian käyttäjissä on enemmän niitä, joilla on taitoja vastatoimiin, eikä se sen vuoksi ole erityisen houkutteleva kohde. Tulevaisuudessa, suosion ja käyttäjämäärien kasvaessa tilanne voi tietenkin olla toinen.
Wikipedia kiinnostavuutta roskapostin kohteena vähentävät myös lait. Useimmilla mailla ei ole lakeja USENET- tai sähköpostiroskapostitusta vastaan, mutta verkkosivuston turmelemista, ”vandalismia” vastaan on. Riittää huomauttaa, että botit toistuvasti lisäävät tekstiä asiaankuulumattomaan paikkaan, mitä GNU FDL ei salli niiden tehdä, joten tekstin muokkaamiseen botilla ei ole mitään oikeutta. Harva viitsii tehdä sähköpostihuijauksia vankilatuomion uhalla.

Mitä tapahtuu, jos ihmiset ryhtyvät pyörittämään skriptejä eri sijaintipaikoista muokatakseen uudelleen omaa pikku tihutyötään tai roskapostiaan, niin ettei heidän IP-osoitettaan voi noin vain estää?

Se muistuttaisi hajautettua DoS-hyökkäystä, jollaisen uhriksi merkittävät verkkosivustot aika ajoin joutuvat. Sitä ei ole vielä tapahtunut tietomme mukaan yhdellekään wikille. Jos joku tekisi laajakantaisen hyökkäyksen, Wikipedian ylläpito voisi estää muokkaamisen kaikilta vihamielisiltä IP-osoitteilta. Hätätilassa voitaisiin palauttaa palvelimesta otettu edellisen päivän varmuuskopio.
Tästä voi kuitenkin tulla vakava asia. Kukaan ei tietenkään toivo sellaista kiihtyvää varustelukierrettä kuin Slashdotin ylläpidon ja peikkojen välillä, jossa molemmilla puolilla käytetään koko ajan yhä monimutkaisempia suodattimia ja skriptejä, tai hyökkäyksiä, joita on kohdistettu puolustuskyvyttömään IRC-verkostoon.

Järjestelmällinen vinoutuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedian aihealojen kattavuutta vinouttaa se, millaiset ihmiset sitä haluavat avustaa.

Totta, se on varteenotettava huoli. Wikipedia ei varmastikaan ole kaiken kattava. Esimerkkejä eräitä aiheita käsittelevistä pitkistä artikkeleista löytyy helposti, kun taas toiset aivan yhtä tärkeät aiheet ovat yhä pelkkiä tynkiä. Joskus kyse on vain yhden innokkaan avustajan tekosista (esimerkiksi englanninkielisen Wikipedian pikkutarkka analyysi Ayn Randin romaanista Atlas Shrugged), toisinaan syynä on järjestelmällinen vinoutuma.
Vielä heinäkuussa 2003 ajateltiin, että Wikipedian suurin vinoutuma on länsimaisten aiheiden runsaus – ja erityisesti aiheiden, jotka kiinnostavat kirjoittajia englanninkielisissä maissa kuten Yhdysvalloissa. Lisäksi avustajissa on paljon ”nörttejä”: hakkereita, tutkijoita, teoreetikkoja ja niin edelleen. Monet Wikipedian vinoutumista ovat kuitenkin ajan myötä korjaantuneet.
Wikipedia toivottavasti saa lisää julkisuutta, sillä vaikka vähemmän suosituista aiheista kirjoittavien prosentuaalinen osuus saattaa pysyä samana, kirjoittajien lukumäärä kasvaa julkisuuden myötä koko ajan. Näin myös erikoisia aiheita käsitteleviin artikkeleihin saadaan lisää sisältöä. Koska Wikipedialla ei ole aikatauluja, ei haittaa, vaikka jotkin alueet jäävät vielä toistaiseksi vähemmälle huomiolle, kunhan jokainen alue pikkuhiljaa saa ansaitsemansa asianmukaisen käsittelyn. Vaikka esimerkiksi tietokoneita ja matematiikkaa käsittelevät aihealueet täyttyvät nopeammin kuin tanssiin ja kirjallisuuteen liittyvät, eivät jälkimmäiset jää pysyvästi heikoiksi.
Asiaan voidaan saada korjausta siten, että keskitytään heikkoihin alueisiin ja yritetään tietoisesti eri keinoin saada avustajia tuottamaan niihin sisältöä. Katso myös metawikipedian keskustelu aiheesta.

Wikipedian laatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuntuu siltä, että joka sivulla pitäisi olla iso ”työmaa”-kyltti. Wikipedia ei vielä vaikuta hakuteoksena kovin korkealaatuiselta.

Wikipedia on sekä tuote että työstömenetelmä. Vielä sen saavutuksia ei ehkä arvosteta samalla tavalla kuin vanhoja perinteisiä tietosanakirjoja, mutta työstömenetelmänä se on varsin kiinnostava. Wikipedia kasvaa lujaa vauhtia ja etenee koko ajan kohti sille asetettuja tavoitteita.
Yksi tapa ymmärtää työstömenetelmää on kuvitella täydellinen, sadan pisteen artikkeli. Artikkeli, jota ei ole vielä olemassa, saa nolla pistettä ja tynkäartikkeli ehkä yhden. Wikipedian työstömenetelmä toimii niin, että kun artikkelia koko ajan kehitetään, jokainen vähänkin merkittävä muokkaus vie sitä lähemmäksi sataa pistettä.
Monet Wikipedian kirjoittajista ovat opiskelijoita, jotka kirjoittavat oman alansa aiheista. Näin esimerkiksi tietotekniikkaa koskevat artikkelit ovat luultavammin alaa opiskelevan kuin opettajan kirjoittamia. Se on tavallaan hyväkin. Tieteellisen tiedon parissa työskentelevät kirjoittavat mielellään alan ihmisille, mutta tietosanakirjan tulee olla käyttökelpoinen kenelle tahansa. Tieteellisen ajattelun kahleita rikotaan, kun kirjoitetaan hakuteoslaatuisia artikkeleita. Toisaalta Wikipedian kirjoittajien joukossa on ja tulee olemaan akateemistakin väkeä.

Miksi korkeasti koulutetut oman alansa huippututkijat muokkaisivat Wikipediaa? Miksi tutkija jaksaisi kiinnostua siitä, kun sitä ei (vielä) pidetä vakavasti otettavana lähdemateriaalina?

Wikipedian kehittämiseen osallistuu jo nyt useita todellisia oman alansa asiantuntijoita. Miksi? Koska se on hauskaa. Mutta se on hauskaa älyllisesti suuntautuneille ihmisille vain, jos aineisto on laadukasta. No, mistä me tiedämme, onko materiaali laadukasta? Vastauksen peruslinjat lienevät melko selvät jokaiselle, joka on lukenut Eric S. Raymondin tunnetun artikkelin avoimen lähdekoodin liikkeestä, ”The Cathedral and the Bazaar”. Kannattaa muistaa, että kun voimme muokata mitä hyvänsä sivua, voimme muokata kenen hyvänsä työtä. Linus Torvalds on sanonut: ”Given enough eyeballs, all bugs are shallow”. Kun löydämme toistemme tekemiä virheitä, niihin on hauska tehdä korjauksia.
Tuoreet muutokset -sivua valvotaan koko ajan. Kun joku alkaa häiriköidä, asiaan puututaan nopeasti (kaikista sivuista säilytetään varmuuskopioita). Kun tehdään töitä monenlaisten sivujen parissa, monet tuntevat vastuuta kokonaisuudesta. Kirjoittajat siivoavat jatkuvasti toistensa ja uusien käyttäjien jälkiä. Wikipedian itseään korjaava mekanismi (Wikipedian perustajiin kuuluva Jimmy Wales kutsuu sitä nimellä ”self-healing”, itseparannus) on hyvin vakaa. Tämä avoin ja julkinen tarkistusprosessi, joka Wikipediassa on koko ajan meneillään, saa aikaan merkittäviä ja arvokkaita tuloksia.
Prosessin kuluessa on muodostunut kaverihenki – wikiketti – jota ei välttämättä löydy monelta verkon keskustelupalstalta. Meidän täytyy kunnioittaa toisiamme, koska olemme kaikki tämän hankkeen toimittajia ja tavoitteemme on sama: luoda suuri ja korkealaatuinen, kaikkien käytössä oleva tietosanakirja.
Wikipedia tarjoaa myös ilmaista, rajoittamatonta palvelintilaa ja hyvin suunniteltuja sivunrakennustyökaluja niille, jotka haluavat tehdä jotakin Wikipediaan soveltuvaa sisältöä, mutta joita tiedon omistaminen ei kiinnosta. Kuvaus sopii hyvin mielikuvaan akateemisesta tutkijasta.
Kieltämättä Wikipedia on vielä varsin kaukana sellaisesta hakuteoksesta kuin vaikkapa Britannica. Wikipedian koko ajan kiihtyvä kasvu on kuitenkin ylittänyt kaikkien odotukset. Moni on sitä mieltä, että varsin pian Wikipedia on kattavuudeltaan, syvyydeltään ja luotettavuudeltaan verrattavissa mihin tahansa yleistietosanakirjaan.

Mielenkiintoista, että kun katsoin aihealuetta josta tiedän jotakin, löysin paljon virheitä ja puutteita. Aika hassua. Moisen kanssa ei kyllä tee mieli olla tekemisissä.

Voit tulla mukaan nimettömänä tai salanimellä ja korjata tiedot, ja sitten kun olet tyytyväinen, voit liittää nimesi artikkeleihin. Monet pitkälle koulutetut ihmiset tekevät niin. Se on erinomainen asia.
Sitä ei todellakaan pyritä salaamaan, että moni artikkeli vaatii vielä paljon työtä. Suomenkielinen Wikipedia pantiin alkuun tammikuussa 2003 (englanninkielinen Wikipedia tammikuussa 2001). Wikipedian artikkelien kehittyminen on ollut hyvin etenevää.
Kukaan ei pidä huonosta jäljestä. Pitää vain tarttua toimeen ja korjata virheet. Olisi hienoa, jos sinäkin voisit ruveta auttamaan hankkeen laadun parantamisessa. Mukana on paljon keskinkertaista aineistoa. Mutta toisaalta Wikipedia ei ole vielä valmis, sen voi kuvitella valtavan tietosanakirjan raakavedokseksi, jota monenlaiset ihmiset tekevät yhdessä. Kun sivustoa tutkitaan vähän tarkemmin, sieltä löytyy kuitenkin vaikka kuinka paljon mielenkiintoista siihen nähden, miten tuore hanke Wikipedia on. Lisäksi osa aineistosta on varsin hyvää.
Alkuun osa Wikipediasta saattaa hyvinkin näyttää ojittamattomalta korpisuolta, ja kun vähä vähältä yritetään ojittaa sitä kuivaksi, työ voi tuntua raskaalta. Mutta hauskaa se on. Voit alkuun käyttää nimimerkkiä. Koko tekijyyden käsite ei muutenkaan oikein kuulu Wikipediaan. Huonoja artikkeleita ei voida panna sinun tiliisi, koska Wikipedian artikkelit eivät ole kenenkään yksittäisen kirjoittajan vastuulla.
Emme edes odota kaikkien haluavan mukaan. Mutta jos pysyt ulkopuolella vain sen vuoksi, että osa Wikipedian artikkeleista on vielä huonoja, palaa vaikka vuoden kuluttua korjaamaan virheitä. Luultavasti kuitenkin joku on jo ehtinyt korjata virheet ja artikkeleita on myös laajennettu. Hankkeesta tulee takuulla ajan myötä sellainen, että haluat olla mukana.

Ehkä se menee eteenpäin, ehkä ei, mutta nykyisellään se on aika onneton. Suoritin haun eräästä itselleni tutusta aiheesta ja löysin vain muutaman sanan, pelkän tyngän. Naurettavaa!

Tynkäaiheita tosiaan on vähän liikaa ja ne ovat vähän koomisia. Silti ei pidä tuomita koko hanketta mitättömien tynkien takia. Wikipediassa on runsaasti hyvää sanankäyttöä. Nykyisellään valtaosa on siedettävän tasoista. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, koska artikkeleiden eteen tehdään koko ajan töitä. Niitä laajennetaan koko ajan.
Vielä jonakin päivänä kaikki tavallisimmat aiheet on saatu käsiteltyä, ja melkein kaikesta on ainakin tynkiä. Sen jälkeen on aika ryhtyä syventämään aiheita.

Britannicalla tuntuu olevan hyvin korkeat laatuvaatimukset sen suhteen, mitä julkaisuihin verkossa ja paperilla laitetaan. Wikipedialta puuttuu standardit. Laatu on automaattisesti kehnoa.

On väärin sanoa, ettei Wikipedialla ole laatustandardeja. Tosin ne standardit ovat jokaisen omassa päässä ja voivat olla hyvin korkeita. Kun mukaan tulee lisää kävijöitä, se tietää lisää eri alojen ammattilaisten apua. Kun tiedon aukot on paikattu, ruvetaan parantamaan laatua ja syvyyttä. Se taas tietää sitä, että sivustoilla käy yhä enemmän laatua odottavia eri alojen ammattilaisia.

Laatu edellyttää vertaisarviointia ja erikoisasiantuntemusta, joita Wikipedialla ei ole[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannica ei ole hyvä vain siksi että se on suuri. Jos niin olisi, ei olisi mitään syytä olla tyytyväinen "World Bookiin" tms. Britannica on hyvä koska se on luotettava, ja siitä tuli luotettava, koska se oli valikoiva. Wikipedia ei ole valikoiva, eikä siitä siten koskaan tule luotettavaa.

On totta, ettei Britannicaa tee hyväksi vain sen koko, vaan myös sen artikkelien laatu. Mutta miten perustellaan se, että vain ”olemalla valikoiva” (oletettavasti valikoimalla, kuka kirjoittaa mistäkin) voidaan täyttää korkeat laatuvaatimukset? Ehkä on olemassa toisenlainen, avoimempi tapa. Wikipedia on ehdotukselle hyvä testi. Wikipediaan on saatu loistavia artikkeleita – eikä kaikkien takana ole hienoja titteleitä.

Laatu edellyttää vertaistarkistusta ja erikoisasiantuntemusta. Miksi pitäisi hyväksyä sattumanvaraisen joukon tuotokset; joukon jonka tiedot ja taidot vaihtelevat erikoisasiantuntemuksesta täydelliseen tietämättömyyteen? Tietämättömyys yhdistettynä tietoon ei tee laatua.

Ensinnäkin oletus, että avoimuudesta on hyötyä laadun kannalta, on jo testattu. Oletus kesti: useiden eri ihmisten Wikipediassa työstämät artikkelit ovat nyt verrattavissa artikkeleihin, joita on laadukkaissa tietosanakirjoissa. Jos kuitenkin välttämättä haluat tarkastella oletusta a priori, toivoisimme että kysyisit itseltäsi: kumpi on todennäköisemmin oikeassa?
  1. Laajassa levityksessä ollut artikkeli, joka on asetettu julkisen perusteellisen tarkastelun, korjausten sekä mahdollisesti kuukausia tai vuosia jatkuneen harrastelijoiden ja ammattilaisten parannustyön kohteeksi.
  2. Artikkeli, jonka on kirjoittanut erikoistumaton ammattimainen kirjoittaja tai keskitasoinen akateemisen koulutuksen saanut (näin yleensä tehdään tietosanakirja-artikkelit) ja joka ei ole joutunut julkisen tarkistuksen ja parantelun kohteeksi.

Tällainen pohdiskelu ja ”kokeileminen” on sinänsä ihan hienoa, mutta jos jotakin olen oppinut tutkimusta tehdessäni, olen oppinut sen, ettei tietokirjallisen kirjoituksen oikeapohjaisuutta voi todella arvioida, ellei tiedä jotakin kirjoittajasta ja siitä, mikä hänen pätevyytensä kirjoittajana on – tai jollei vähintäänkin ole tarjota asianmukaisia viitteitä väitteiden tueksi.

Hyvä argumentti, mutta muutama asia on hyvä pitää mielessä. Ensinnäkin yhä useammalla Wikipedian artikkelilla on viitteet, ja me myös suosittelemme viitteiden käyttöä.
Toiseksi, mitä suurempi määrä on osanottajia, sitä enemmän meillä on asiantuntijoita, jotka osallistuvat heikoimpien artikkelien kohentamiseen. Ehkä ei tiedetä, ketkä asiantuntijat ovat työskennelleet artikkelin parissa, mutta kuitenkin tiedetään, että se on ollut saatavilla useita kuukausia. Kun yleisimmiltä aihealueilta Wikipediassa on aika paljon asiantuntijoita, on melko todennäköistä, että artikkeli on käyty kriittisesti läpi. Toisin sanoen tuotantotavan ymmärtäminen voi korvata sen, että tietää asiantuntijan kirjoittaneen tietyn artikkelin. Voi olla hyvä kysymys, miten asiantunteva Wikipedian luoneiden ihmisten yhteisö oikein on. Vastaus on, että Wikipediassa on asiantuntijoita lukemattomilta aihealueilta, ja uusia korkeita oppiarvoja saavuttaneita tulee jatkuvasti mukaan. Asiantuntijoita ei tarvita hirvittävän paljon; riittää kun heitä on muutama vapaaehtoinen, jotka ovat nostaneet rimaa tasaisesti hankkeen alusta saakka.
Kolmanneksi, tulemme asentamaan jonkinlaisen ”Wikipedian hyväksymismekanismin”, mikäli siitä katsotaan olevan riittävästi hyötyä. Toisaalta myös joku muu voi käynnistää hankkeen, joka ”hyväksyy” Wikipedian sisältöä, koska tämä on vapaata sisältöä.

Niinpä, haluaisin nähdä miten muokkaukset alistetaan vertaistarkastukselle ennen kuin ne huolitaan niihin artikkeleihin, jotka on jo hyväksytty jonkun tuommoisen vertaistarkastusmenetelmän kautta. Tällä hetkellä on täysin henkilön omassa harkinnassa, pitääkö aikomaansa muutosta parannuksena, joten joskus voi käydä niin, että muutos onkin vahingollinen lopputuloksen kannalta. Jos voitaisiin tehdä jokin järjestelmä, sillä voisi puolustautua sekopäiden hyökkäyksiltä, samoin väärinarvioinneilta, ja varmistaa että laatu paranee koko ajan.

Yhteisössä lähes kaikki vastustavat periaatetta, jota kutsutaan sivujen ”jäädyttämiseksi” siten, että niitä voisivat muokata vain jotkut valitut (esimerkiksi vain kirjoittaja ja ”toimittaja”). Mielestämme kollektiivinen tuoreiden muutosten valvonta on riittävä varokeino kahjoja vastaan varsinkin, kun on ilmeistä, että Wikipedia on menestynyt juuri olemalla niin avoin kuin se on ollut. Joten vielä kerran: emme halua tappaa kultamunia munivaa kanaa.
Ehkäpä edellä olevaa ehdottavista joku saattaisi ilahtua mainitusta hyväksymisjärjestelmästä, siksi siitä keskustellaan (katso englanninkielisestä Wikipediasta Approval Mechanism). Sellainen järjestelmä osoittaisi asiantuntijaelimen, joka löisi artikkeleille virallisen hyväksymisleiman. Näitä artikkeleita voitaisiin edelleenkin uudistaa yhtä helposti kuin ennenkin, mutta lisäksi olisi versio, joka nimettäisiin ”hyväksytyksi” versioksi. Niin voidaan ”jäädyttää” laadukas sisältö vaikuttamatta itse työprosessiin.

Wikipedian jatkuvan kasvun ennakoiminen on huteralla pohjalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet vastauksista näyttävät lähtevän siitä että laatu paranee, kun verkkosivusto kasvaa. Mutta määrä ei aina synnytä laatua. Ei ole mitään syytä olettaa, että artikkeleiden määrän kasvu edistäisi laatua.

Wikipedian tapauksessa tilanne on itse asiassa päinvastainen. On ainakin kolme syytä olla sitä mieltä, että artikkeleiden ja osallistujien lisääntyvä määrä johtaa korkeampaan laatuun:
  1. Mitä useampia osallistuu, sitä pikemmin saamme kirjoitettua kohtuulliset artikkelit kaikista helpoista aiheista. Näin hankkeesta tulee kiinnostavampi asiantuntijoille, jotka saattaisivat kavahtaa helppojen perustietojen puuttumista tietosanakirjasta.
  2. Mitä useammat silmät näkevät artikkelimme, sitä helpommin virheet paljastuvat. Vaikka nyt mukana olisi vain pari filosofia, vuotta myöhemmin heitä voi olla kymmenen tai kaksikymmentä, jolloin työn virheet huomataan nopeammin.
  3. Tilastollisesti osallistujien määrän lisääntyessä asiantuntijoiden joukkovoimakin kasvaa. Itse asiassa ihmiset eivät tavallisesti myöskään pyri koskemaan artikkeleihin, joista he eivät tiedä mitään, varsinkin jos artikkeli on pitkälle kehitetty tai kun he tietävät, että joku paikalla oleva asiantuntija käy heidän virheidensä kimppuun (poikkeuksiakin luonnollisesti on). Joten mitä suurempi määrä osallistuvia asiantuntijoita, sitä parempi on heidän yleisellä opastuksellaan tuotetun sisällön laatu. Ei ole pelkkää mainospuhetta väittää, että Wikipedia menee yli siitä, missä aita on korkein – se on jo nähty.

On tyhmää uskoa menneen kasvun tarkoittavan myös tulevaa kasvua. On helppoa kasvaa 20 % kasvuvauhdilla muutama kuukausi tai jopa muutama vuosi, mutta se ei tietenkään voi jatkua loputtomiin. Luulo, että mennyt kasvuvauhti on hyvä osoitus siitä, mitä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa, on yleinen virhe.

On totta kai myönnettävä, että on vaarallista tehdä varmoja ennusteita kasvuvauhdista. Mutta tuntuu kohtuulliselta olettaa, että Wikipedia jatkaa kasvuaan kohisten.
Peruste luottamukseen Wikipedian kasvuvauhdin jatkumisesta ei ole pelkkä mutkat suoraksi vetävä arvaus, vaan kaikki perustuu niiden tekijöiden seurantaan, jotka ovat Wikipedian aiemman kasvun takana. Googlen ansiosta käyntejä on paljon (tuhansia vieraita päivässä pelkästään Googlesta – kun niitä aiemmin oli vain satoja). Mitä enemmän liikennettä hakukoneet ohjaavat Wikipediaan, sitä enemmän ihmisiä tulee mukaan luomaan sisältöä. (Siis: mitä enemmän liikennettä, sitä enemmän sisältöä.) Tälläkin hetkellä monet Wikipedian sivut ovat ykkösinä Google-hakutuloksissa.
Toinen perustelu on, että kokonaisuutena laatu Wikipediassa on kohonnut huimasti, ja kokemus osoittaa, että sama jatkuu. Tämän perusteella tuntuu uskottavalta, että hanke saa yhä enemmän huomiota, siihen tehdään linkkejä, sisältöä käytetään (viitaten asianmukaisesti Wikipediaan) ja niin edelleen.

Wikipedian väitetään kasvavan kohisten. Jos se laajenee oikein kunnolla, se houkuttelee häirikköainesta. Häiriköinti kasvaa niin suureksi, ettei kukaan enää hallitse sitä.

Wikipedia on suurin olemassa oleva wiki, ja on avoin kysymys, pystyykö se pysymään ryhdissä kasvaessaan edelleen. Epäilijät uskovat, että tietoverkkoyhteisöt eivät välttämättä kasva omassa viitekehyksessään (ks. englanninkielinen artikkeli aiheesta) riippumatta siitä, ovatko ne wikipohjaisia.
Moni ennustaa, että Wikipedia kasvaa toimintaperiaatteillaan loputtomiin. Mitä enemmän ihmisiä sitä kohtelee kaltoin, sitä enemmän ihmisiä on sitä suojaamassa. Kun kävijäliikenne kasvaa, kasvaa myös niiden määrä, jotka tekevät sen parissa työtä ja huolehtivat hankkeesta. Meidät on slashdotattu aiemmin tai artikkeleitamme on esitelty televisiossa. Olemme saaneet kävijäliikenteen ryöpsähdyksiä, ja vaikka häiriköintiä esiintyi, kokeilijat huomasivat nopeasti vaivan turhaksi. Kannattaa muistaa, että Wikipedian kasvuedellytyksiä on epäilty jo vuodesta 2001 asti, ja kuitenkin se on menestynyt oikein hyvin.
Toisaalta osa yhteisöstä on tässä samaa mieltä. Kenties Wikipedia ei loputtomasti pysy hallinnassa. Jossakin vaiheessa ehkä huomataan, että vaikka Wikipedia on hyvä tietolähde, se oli kuukausi sitten parempi. Siitä voidaan jatkaa, kun muutetaan hankkeen lähtökohtia, otetaan mukaan tiukempi vertaistarkistusjärjestelmä tai ojennetaan viestikapula jonkun toisen vietäväksi. Mutta toistaiseksi Wikipedia pysyy varsin hyvin hallinnassa.

Muita huolenaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päällekkäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko uudelle tietosanakirjalle edes tarvetta internetin aikakaudella? Hakukoneella löytää helposti tietoa kaipaamastaan aihesta, ja sillä löytyy ehkä vielä enemmän tietoa, joka on sitä paitsi tuoreempaa ja mielenkiintoisempaa.

Ensin lyhyt vastaus: Tiesitkö, että päivittäin tuhannet kävijät tulevat Wikipedian sivuille Googlen kautta?
Pidempi vastaus: Totta kai internet voi toimia myös suurena, jopa hyödyllisenä tietosanakirjana, jos hakuohjelma hoitaa tehtävänsä. Tarkoittaako tämä sitten, että yhteisöllisesti rakennetulle avoimen sisällön tietosanakirjalle ei olisi tarvetta? Ei tietenkään.
On olemassa sellainen asia kuin älyllinen työnjako, joka pätee niin ihmisten kuin kirjatyyppien ja hakuteosvalikoimienkin suhteen. Et yleensä käänny sanakirjan puoleen, kun etsit tietosanakirja-artikkelia, vaikka tieto voi kyllä sisältyä sanakirjaankin. Samalla tavalla tietosanakirjan artikkeli voi joskus olla juuri se mitä tarvitaan. Tietosanakirjan artikkeleiden oletetaan yleensä sisältävän tietyn kaltaista tietoa ja vain sen tiedon. Sen lisäksi niiden ajatellaan yleensä olevan näkökulmaltaan neutraaleja.
Lisäksi Wikipedian aineisto on vapaasti käytettävissä ja avointa sisältöä, mikä on arvokasta. Tämä tarkoittaa, että sisältöä voidaan käyttää mihin tahansa tarkoitukseen, erityisesti opetuksellisiin tarkoituksiin. Sellainen näkymä, että todella valtavaa, vapaata tietosanakirjaa käytettäisiin opetustarkoituksiin – myös erikoistuneiden opetusmateriaalien – tuntuu hienolta.
Kannattaa muistaa, että sekä ihmisten omia että järjestöjen sivustoja internetissä vaivaa vanhentuneisuus. Kun sivun kirjoittaja ja omistaja jättävät vaille huomiota tai kokonaan unohtavat sivustonsa, sen sisältämä asia vanhenee, eikä pidä enää paikkaansa. Asiavirheet voivat säilyä vuosia, ja palautetta voi antaa vain yhä harvinaisemmaksi käyvien "mailto:"-linkkien kautta. Wikipediassa lukijat ovat toimittajia. Kiinnostuneet tahot voivat pitää artikkelit ajan tasalla vielä sittenkin kun alkuperäinen kirjoittaja on siirtynyt muualle.
Lopuksi on mahdollista, että ajan myötä Wikipedia tulee sisältämään enemmän tärkeää ja luotettavaa tietoa sellaisestakin aiheesta mitä ei löydy hakukoneella. Tämä kuuluu Wikipedian tavoitteisiin.

Merkintämuodot ja näyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedian ohjelmisto ei riitä kirjoittamistehtävään, jossa tehdään tietosanakirjaa yhdessä. On vaikea muokata kuvia yhteistyössä, WYSIWYG-muokkausta ei ole olemassa, ja kaikki monimutkaisempi vaatii pitkän rimpsun HTML:ää.

Wikipedia on monin tavoin vähemmän kuin ihanteellinen näiltä osin. Wikipedian MediaWiki-ohjelmisto on kuitenkin avointa lähdekoodia ja kehittyy jatkuvasti. Liity wikitech-l-listalle ja tarjoa palveluksiasi, jos haluat työskennellä näiden ongelmien parissa!

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]