Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 29

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Viimeinen alkuperäisen Tuntematon Sotilas elokuvan näyttelijä elossa.[muokkaa wikitekstiä]

Nyt kun Matti Ranin kuoli, niin onko Pentti Siimes viimeinen elossa oleva alkuperäisen Tuntematon sotilas -elokuvan näyttelijöistä vai onko vielä jokin lyhyessä sivuroolissa ollut mies/naisnäyttelijä elossa?--62.72.230.103 28. marraskuuta 2013 kello 21.56 (EET)[vastaa]

Wikipedian sanoo artikkelissa Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva), että "näyttelijöistä neljä, Pentti Siimes, Anja Hatakka, Matti Kuusla ja Taneli Rinne ovat yhä elossa". Siimes on syntynyt 1929, Kuusla 1933, Rinne 1934 ja Hatakka 1938. Wikipedia ei toki tiedä kaikkea mutta ei myöskään ole itsensä kanssa ristiriidassa, sillä se väittää kyseisten näyttelijöiden olevan elossa myös näiden omissa artikkeleissa. Jos jollain on muuta tietoa, päivittäkää.--Tanár 28. marraskuuta 2013 kello 22.51 (EET)[vastaa]
Ilta-Sanomissa oli juuri hiljan artikkeli, jossa kerrottiin Pentti Siimeksen ja Taneli Rinteen olevan ainoat vielä elossa olevat Tuntemattoman sotilaan näyttelijät. Varmaan siis määrittelykysymys, kuinka pienellä roolilla tulee lasketuksi näyttelijäksi elokuvassa.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2013 kello 16.26 (EET)[vastaa]
Matti Kuuslan rooliksi on merkitty "haavoittunut nuorukainen", muistini mukaan hän on se sotilas, jota Hietanen yrittää pelastaa mutta menettää samalla silmänsä. Anja Hatakan rooli on "Nina, Veran ystävätär" eli hän on se tyttö, joka sanoo "ei ole Verotskalla sulhasta" (tai jotain sinne päin). Kummatkin esiintyvät siis yhdessä kohtauksessa. Eivät mitään kovin isoja rooleja, mutta puherooleja kuitenkin ja vähän enemmän kuin "kolmas mies vasemmalta".--Tanár 29. marraskuuta 2013 kello 20.02 (EET)[vastaa]
Taneli Rinne taisi näytellä Sotamies Ukkolaa, joka oli Kariluodon joukkueessa. Missäs kohtauksessa hänet näytettiinkään elokuvassa?--62.72.230.103 30. marraskuuta 2013 kello 06.21 (EET)[vastaa]
Noin sanottiin iltasanomissa, että näytteli Ukkolaa. Esiintymistä elokuvassa en muista.--Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 06.55 (EET)[vastaa]

Onko Brostep elektronisen musiikin tyylilaji?[muokkaa wikitekstiä]

Onko Brostep elektronisen musiikin tyylilaji? Kysyin tätä youtubessa ja vastauksina oli erilaisia kommenteja,jotkut sanoivat ei toiset taas kyllä. Haluaisin tietää joten kysyn nyt täälläkin. --Kumitus (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 8.45 (EET)

Brostep-termiä (vai haukkumanimeä?) on näköjään käytetty aggressiivisesta yhdysvaltalaisesta dubstepin johdannaisesta, mutta termi ei ole vielä niin vakiintunut, että siitä olisi erillistä artikkelia englanninkielisessä Wikipediassa (en:Brostep on ohjaussivu). Joihinkin muihin kieliversioihin se on jo kelpuutettu (esim. de:Brostep). --Silvonen (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 09.31 (EET)[vastaa]
On olemassa useampiakin emotyylilajista kiistatta kehittyneitä mutta kiistellysti sen kanssa samaan luokitteluun kuuluvia tyylilajeja. Kuulematta brosteppiä on vaikea sanoa, onko se nyt sitten elektronista vai ei. Sivistyneesti voisi tietenkin yrittää veikata, että jos se perustuu elektronisiin (eikä mahdollisesti sähkövahvisteisiin akustisiin) soundeihin niin kyllä se sitten elektronista musiikkia on. Makuasioista ja tyylilajien rajamääritelmistä voidaankin sitten kiistellä maailman tappiin. --Pitke (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 11.40 (EET)[vastaa]
Kiitos vastauksista --Kumitus (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 15.47 (EET)[vastaa]

Miten luoda oma MediaWiki-wiki?[muokkaa wikitekstiä]

Hei. Miten luoda MediaWiki-wiki ilman, että tarvitsisi koodata koko höskää, ja installeerata ohjelmistoa jne. Wikinet tuntuu olevan jotenkin vialla, ja Wikiaa en halua. Muita vaihtoehtoja? --Gálaniitoluodda (keskustelumuokkaukset) 30. marraskuuta 2013 kello 13.29 (EET)[vastaa]

MediaWikin olen joskus monta vuotta sitten asentanut, ja se on helppoa (jos tajuaa vähän MySQL yms. jutuista). Jos kuitenkaan ei halua itse asentaa ohjelmistoa, niin löysin Google-haulla ainakin tällaisen sivun, josta noita löytyy: mw:Hosting services. --Stryn (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 14.13 (EET)[vastaa]
MediaWikin asennus on todella helppo -- vertautuu WordPressin asentamiseen. MediaWiki sisältää selaimen näkymässä etenevän asennusskriptin, joka tekee kaiken puolestasi. Joissain hosting-palveluissa MediaWiki voi löytyä cPanelin kautta, jolloin käyttöönotto on helppoa. --Hartz (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 10.53 (EET)[vastaa]

Muut aurinkokunnat?[muokkaa wikitekstiä]

Aurinkoa ja sitä kiertäviä planeettoja kutsutaan Aurinkokunnaksi. Jos löydetään jokin tähti ja sitä kiertäviä planeettoja... ja nuo olisivat lähes identtisiä Aurinkokuntamme kanssa, millä nimellä tuota kokonaisuutta kutsuttaisiin? Kun nyt puhutaan vain tähdistä ja planeettakunnista... niin mikä on tähden ja planeettakunnan yhdistelmän nimitys? --Hartz (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 10.58 (EET)[vastaa]

Ensimmäinen virkkeesi ei ole oikein eksakti: Aurinkokunta ei ole "Aurinko plus planeetat", vaan sisältää myös sekalaisen seurakunnan muutakin sälää kuten asteroideja, komeettoja ja mitä niitä nimityksiä milläkin viikolla on. – Muiden tähtien vastaavia systeemejä on kutsuttu nimellä aurinkokunta (pienellä alkukirjaimella) ainakin näissä: [1] (kosmologian professori Kari Enqvist), [2], ja [3].  –Kommentin jätti Jmk (keskustelu – muokkaukset) 2. joulukuuta 2013 kello 13.56‎
Joo, niin sisältääkin muuta sälää. Yritin vain olla selkeä ja ymmärrettävä eksaktiuden kustannuksella. Voidaanko niitä kutsua aurinkokunniksi? Ok, no meidän kokonaisuutta kutsutaan Aurinkokunnaksi isolla alkukirjaimella tai pienellä alkukirjaimella. Tuohan tarkoittaisi, että jokaisen planeettakunnan keskustähteä voitaisiin kutsua auringoksi? Pienellä alkukirjaimella. Voisiko tähän hakea apua englannin kielen puolelta, josko englanniksi puhuttaisiin auringosta eikä tähdestä? Ehkä suomen kielellä puhutaan silti keskustähdestä? Siis "tähti, jota planeettakunta kiertää". --Hartz (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 15.04 (EET)[vastaa]
Aurinko on näppärämpi siirtokuntien arkikielessä: kaunis keskustähdennousu tai Kepler-62 häikäisi kuljettajaa kuulostaisivat kömpelöiltä. Kielitoimiston sanakirja ei tunnu vaativan edes planeettoja: ”aurinko 1. b. myös muista kiintotähdistä. Linnunradan auringot.” --Silvonen (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 17.34 (EET)[vastaa]
Tähdet ja avaruus -lehti osaa sanoa: http://www.avaruus.fi/uutiset/eksoplaneetat/2-700-valovuoden-paasta-loytynyt-aurinkokunta-muistuttaa-yllattavan-paljon-omaamme.html. Otsikossa mainitaan aurinkokunta, mutta tekstissä mainitaan myös "tähtijärjestelmä". --Hartz (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 16.42 (EET)[vastaa]
Olen luullut, että tähtijärjestelmä tarkoittaa jotain kaksoistähteä tms. Ei kai yksi tähti voi muodostaa tähtijärjestelmää?--Tanár 2. joulukuuta 2013 kello 21.45 (EET)[vastaa]
Niin, noin itsekin olen ajatellut ja luullut. Kuitenkin artikkelissa Tähtijärjestelmä sanotaan: "Myös yhtä tähteä yhdessä sitä kiertävän planeettajärjestelmän kanssa voidaan kutsua tähtijärjestelmäksi." Tuohon on annettu kaksi lähdettäkin. --Hartz (keskustelu) 3. joulukuuta 2013 kello 08.02 (EET)[vastaa]
No, jos se on wikipediassa, niin on se sitten varmaan totta :) Aina oppii uutta.--Tanár 3. joulukuuta 2013 kello 21.44 (EET)[vastaa]
Nykyään siis englanninkieliset tekstit kelpaavat lähteeksi suomenkieliselle terminologialle. Aina oppii uutta. --Jmk (keskustelu) 3. joulukuuta 2013 kello 22.01 (EET)[vastaa]
Joo, lähdekritiikki on tuossa paikallaan. Kaksi heikkoa lähdettä ja väärä kieli... --Hartz (keskustelu) 3. joulukuuta 2013 kello 22.05 (EET)[vastaa]

Mikä jakso?[muokkaa wikitekstiä]

Missä Simpsonien jaksossa perhe istuu sohvalle katsomaan kettua (en: "fox")?--RicHard-59 (keskustelu) 8. joulukuuta 2013 kello 22.24 (EET)[vastaa]

Okko varma etteivät katsoisi FOXia? --Pitke (keskustelu) 9. joulukuuta 2013 kello 00.43 (EET)[vastaa]
Jaksojen alkujen "sohvavitsejä" (jos niitä tarkoitit) on lueteltu englanninkielisen Wikipedian sivulla en:List of The Simpsons couch gags. Hyvin pikaisella etsinnällä, hakusanalla "fox", en löytänyt jaksoa, jonka alussa esiintyisi kirjaimellisesti kettu. Jos kuitenkin tarkoitit televisiokanava Foxia, niin ainakin jakson numero sata alussa Foxin logoon liittyvä "sohvavitsi". --Nironen (keskustelu) 9. joulukuuta 2013 kello 01.41 (EET)[vastaa]
Kyseessä näyttää olevan Simpsonien 500. jakso. Noin puolivälissä jaksoa. --Crt 9. joulukuuta 2013 kello 21.30 (EET)[vastaa]
Kiva kun löytyi. Lisäsin gagin enwikiin jaksoon ja sohvavitsiin. --RicHard-59 (keskustelu) 10. joulukuuta 2013 kello 13.06 (EET)[vastaa]

Miksi tällainen on?[muokkaa wikitekstiä]

Mitä virkaa Wikipedian kehitykselle on yleisellä kyselypaikalla? --Neal, Jack ja minä (keskustelu) 16. joulukuuta 2013 kello 08.20 (EET)[vastaa]

Lisänä rikka rokassa.--Urjanhai (keskustelu) 16. joulukuuta 2013 kello 08.26 (EET)[vastaa]
Ylityöllistetyt ja alivirikkeellistetyt vakimuokkaajat tarvitsevat jonkin paikan missä pelmata ja saada ehkä aivopähkinää. --Pitke (keskustelu) 17. joulukuuta 2013 kello 14.46 (EET)[vastaa]
Ja palveleehan tämä ehkä joitain lukijoitakin rinnan Suomi24.fi ja muiden foorumien kanssa, vähän niin kuin lopukevennys MTV3:n uutisissa.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2013 kello 15.33 (EET)[vastaa]
Ja jos irkissä ei olisi sattumoisin hoitajan sisarus sattunut keskusteluun, olisin tullut tänne kysymään, miksi vainajapaketissa on ei yksi vaan kaksi rullaa sideharsoa. Täältä joskus saa vastauksenkin eikä vinoilua. --Pitke (keskustelu) 17. joulukuuta 2013 kello 16.18 (EET)[vastaa]
Niin ja vähemmän popup-mainoksia kuin Suomi24:ssa. Hei siinähän olisi hieno lisätulojen lähde WPedialle.--RicHard-59 (keskustelu) 17. joulukuuta 2013 kello 17.37 (EET)[vastaa]

Operaatio Venus[muokkaa wikitekstiä]

Toisessa maailmansodassa moni sotilasoperaatio oli nimetty joko planeettojen tai kreikkalais-roomalaisten jumalten mukaan. En kuitenkaan huomannut että sodassa olisi ollut sen nimistä operaatiota kuin Operaatio Venus. Onko kyseisellä nimellä ollut sotilasoperaatio toisen maailmansodan jälkeen jossakin sodassa maailmalla?--Kruununoksa (keskustelu) 17. joulukuuta 2013 kello 19.03 (EET)[vastaa]

Stavka nimesi 19. syyskuuta 1943 suunnittelemansa operaation Venukseksi. Sen mukaan Kalinin rintaman 39. armeijan piti tuhota Rzevin länsipuolella ollut Saksan 87. jalkaväkidivisioona [Svetlana Gerasimova: The Rzhev Slaughterhouse s. 97].--Phiitola (keskustelu) 17. joulukuuta 2013 kello 19.50 (EET)[vastaa]
Itse löysin nopean googletuksen perusteella tiedon, jonka mukaan Operaatio Venus olisi ensimmäisessä Kashmirin sodassa yksi Pakistanin sotilasoperaatio, joka siis tapahtui joulukuun 1948 puolivälissä. Tässä linkkejä aiheesta: [4], [5], [6] ja [7]. –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 17. joulukuuta 2013 kello 20.02 (EET)[vastaa]

Siirretty sivulta Wikipedia:Ylläpitäjien ilmoitustaulu#Kysymys.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2013 kello 12.40 (EET)[vastaa]

hei,

miten voin tehdä omat nettisivut? -- –Kommentin jätti 91.152.109.45 (keskustelu)

Riippuu siitä mitä osaat. Jos html tai jokin muu ohjelmointikieli sujuu, niin ala koodaamaan tekstitiedostoon. Jos et osaa koodata yhtään, niin kannattaa käyttää CMS-ohjelmia, kuten Drupalia tai Joomlaa. Niillä sivut tekee hetkessä. --Stryn (keskustelu) 21. joulukuuta 2013 kello 13.28 (EET)[vastaa]
Netistä löytyy ilmaisia palveluita joissa voi tehdä kotisivut: Tästä voi katsella itselle sopivaa: https://www.google.com/search?q=ilmaiset+kotisivut --Harriv (keskustelu) 21. joulukuuta 2013 kello 17.00 (EET)[vastaa]

Tietokoneongelma[muokkaa wikitekstiä]

Omistan Asuksen kannettavan tietokoneen Windows 7 Home Premium käyttöjärjestelmällä, ja kone on ostettu / otettu käyttöön elokuun 2012 puolenvälin aikoihin. Aiemmin tänä iltana (~puoli yhdeltätoista) istuin kannettavan kanssa sängyllä ja koneen akku oli latautumassa. Katsoin Windows Media Centerillä videoita, kun yhtäkkiä sekä virran merkkivalo että etureunan päällä olleet valot alkoivat vilkkua. Lisäksi laturi tuntui normaalia lämpimmältä. Onko siis kyseessä jonkinsorttinen ylikuumenemistilanne? Heti kun otin laturin pois seinästä ja laturin johdon irti koneesta kyseiset valot lakkasivat vilkkumasta mutta sammutin silti koneen ja annoin sekä sen että laturin jäähtyä. Odotin 20 minuuttia, ja laitoin koneen päälle ja virtajohdon seinään sekä koneeseen kiinni. Kaikki toimii normaalisti O.o Ehkä yösähkön päällekytkeytyminen vaikutti asiaan jotenkin. --Yooshimen_fin (keskustelu) 21. joulukuuta 2013 kello 23.30 (EET)[vastaa]

Yksi mahdollisuus on, että kannettava ei saanut alaosastaan riittävästi jäähdytysilmaa ja tietokone alkoi ylikuumentua, mikä aiheutti havaitut epätavallisuudet. Videoiden pyörittäminen on raskasta. Laturi kuumenee aina. Toinen mahdollisuus on, että verkkovirran jännite laski epätavallisen matalaksi, jolloin tietokone otti kompensoidakseen enemmän virtaa. Tätä kutsutaan englannin kielessä sanalla "brownout". Samanaikaisesti päällä olleiden lamppujen olisi pitänyt muuttua vähemmän valovoimaisiksi tai räpsyviksi. http://hardware-engineering-design.knoji.com/what-is-a-brownout-and-what-should-you-do-during-one/ --Hartz (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 12.38 (EET)[vastaa]

Mainoksien skippaaminen Youtube-videoista[muokkaa wikitekstiä]

Millä toiminnolla saan poistettua kokonaan näiden mainosten esittämisen youtube-videoita katsoessa ettei tarvitse aina painaa skip-näppäintä?--62.72.230.103 26. joulukuuta 2013 kello 12.47 (EET)[vastaa]

Asenna selaimeesi Adblock Plus niin ei pitäisi tulla mainoksia videoissa. --Stryn (keskustelu) 26. joulukuuta 2013 kello 12.58 (EET)[vastaa]

Systematic Evolution of Ligands by Exponential Enrichment (SELEX)[muokkaa wikitekstiä]

Onko kenellekään tuttu aihe? Itse en oikein ymmärrä aihetta, mutta ilmeisesti näillä kokeilla voidaan vahvistaa, että biologiassa informaatiota voidaan tuottaa (vai olikohan liikuttaa?) ilman älyllistä olentoa. Aihe tuli esille Atheist Experience #825 -jaksossa. –Kommentin jätti 37.130.166.202 (keskustelu) 21. lokakuuta 2013 kello 05.26‎ (EEST)[vastaa]

Tilanne Syyrian sisällissodassa[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on nykyinen tilanne Syyrian sisällissodassa? Kumpi osapuoli on enemmän voitolla: Syyrian hallituksen joukot vai oppositiota tukevat kapinalliset? Ja onko nyt meneillään paikallisia aselepoja?--62.72.229.12 29. joulukuuta 2013 kello 07.57 (EET)[vastaa]

Merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta)#Merkittävyys.--Urjanhai (keskustelu) 30. joulukuuta 2013 kello 00.18 (EET)[vastaa]

Saksalaisten ja Suomalaisten eteneminen Pohjois-Venäjällä ja Karjalassa toisessa maailmansodassa[muokkaa wikitekstiä]

Löytyisikö kirjallisuudesta tietoa siitä, mikä oli kaikkein itäisin piste mihin saakka saksalaiset etenivät pohjois-venäjällä Murmanskin alueella (kylä, maa-alue tms)? Entä mihin saakka suomalaiset etenivät enimmillään itä-karjalassa?--Kruununoksa (keskustelu) 9. marraskuuta 2013 kello 21.39 (EET)[vastaa]

Litsajoki taisi olla Murmanskin alueella itäisin piste, johon saksalaiset etenivät. Karjalassa Petroskoi, Karhumäki ja Kontupohja taisivat olla suomalaisten itäisimmät pisteet johon etenivät Karjalassa.--62.72.229.12 31. joulukuuta 2013 kello 08.42 (EET)[vastaa]

Tätähän ei kysytty, mutta Terekille ja takaisin antaa osviittaa muusta toiminnasta sodan aikana idempänäkin. --Höyhens (keskustelu) 20. tammikuuta 2014 kello 20.26 (EET)[vastaa]

Kana ja muna[muokkaa wikitekstiä]

Kumpi oli ensin: muna vai kana? 88.113.194.196 3. tammikuuta 2014 kello 16.52 (EET)[vastaa]

Dinosaurukset munivat ennen kuin niistä kehittyi lintuja, joten vastaus on muna. --Otrfan (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 16.56 (EET)[vastaa]
Ja sitten kun kanan esivanhemmassa, joka ei vielä ollut kana, tapahtui mutaatio, joka teki siitä kanan, niin tämä mutaatio ilmeni ensimmäiseksi munassa, näin muistan lukeneeni jostain. Mutta en taida enää muistaa, seurasiko tästä sitten se, että tämän takia oli ensin muna.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 17.12 (EET)[vastaa]
Näin. Vastauksesi tosin voisi saada myös "kana", jos kysymys muotoiltaisiin muotoon "kumpi oli ensin: kananmuna vai kana". Tällöin vastaus olisi tietysti "kana", koska vain kana voi munia kananmunan. :) 85.194.253.105 3. tammikuuta 2014 kello 17.23 (EET)[vastaa]
Eikä kun päinvastoin, koska kanaan johtava mutaatio tapahtui kanan edeltäjässä, joka ei vielä ollut kana, mutta sen munima, muna, josta ensimmäinen kana kuoriutui, oli jo kananmuna (geneettisesti, vaikka ei sananmukaisesti; tässä kielellinen määrittely ja biologinen määrittely poikkeavat toisistaan; eli tämäkin on siis määrittelykysymys). (Jos nyt muistin ulkoa oikein, koska ,luin tämän jostain, enkä keksinyt itse.)--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 17.33 (EET)[vastaa]
Tarkoitinkin kielellistä määrittelyä "kanan munima muna = kananmuna". Joka tapauksessa tästäkin aiheesta löytyy artikkeli muna vai kana. 85.194.253.105 3. tammikuuta 2014 kello 18.26 (EET)[vastaa]
No niin, tuoltahan tuon olinkin lukenut.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 21.54 (EET)[vastaa]
Jumala loi ensin linnut ja vasta sitten käski niiden lisääntyä. Maaeläimet kuten dinosaurukset hän loi seuraavana päivänä. Vastaus on kana. Ensimmäinen Mooseksen kirja: Luominen --Wähäwiisas (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 17.14 (EET)[vastaa]
Entä vaaleanpunainen näkymätön yksisarvinen, muniiko se myös?--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 17.36 (EET)[vastaa]
Tuohon sellainen tarkennus, että Jumala loi viidentenä päivänä "kaikki siivekkäiden lajit", joka käsittää myös lentoliskot. Kana on toisaalta siivekäs ja lintu, toisaalta lentokyvytön ja karjaeläin, joten on hankala sanoa luotiinko kana viidentenä vai kuudentena päivänä. --Risukarhi (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 17.44 (EET)[vastaa]
Lähteen mukaan "kaikki siivekkäiden lajit" luotiin ennen lisääntymiskäskyä, lentoliskojen lisäksi siis myös siipikarja. Kana oli ensin, muna vasta lisääntymisen aikaan. --Wähäwiisas (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 18.24 (EET)[vastaa]
Kanat ja eräät muut lintulajit voivat munia myös ilman hedelmöitystä, ts. ilman lisääntymistarkoitusta. Näin ollen olisi sittenkin teoriassa mahdollista, että jokin lintu olisi voinut munia viidennen päivän aikana ennen lisääntymiskäskyn antamista (ja jopa ennen kanan luomista, riippuen siitä missä järjestyksessä lajit luotiin). Myönnettäköön tosin, etten tiedä mitkä muut lintulajit kanojen ohella tähän kykenevät tai miten paljon sitä tapahtuu luonnossa. --Risukarhi (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 21.12 (EET)[vastaa]
Lähde on tunnetusti monitulkintainen. --Wähäwiisas (keskustelu) 4. tammikuuta 2014 kello 12.00 (EET)[vastaa]
Kana oli ensin,koska kana munii munia. Kumitus (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 17.23 (EET)[vastaa]
Mutta mistäs se munan muninut kana sitten on tullut jos ei munasta? --Yooshimen_fin (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 17.28 (EET)[vastaa]

Lisäsin artikkeliin Muna vai kana ohjauksen {{Pääartikkeli|Evoluutio}}. Vastaus löytyy sieltä. Muna vai kana -artikkelin nykyinen sisältö on tyhjänpäivästä saivartelua. -- Petri Krohn (keskustelu) 4. tammikuuta 2014 kello 00.17 (EET)[vastaa]

Tämä video kertoo sen että kumpi oli ensin :) http://www.youtube.com/watch?v=1a8pI65emDE

Kaksi samannimistä artikkelia[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta). --Silvonen (keskustelu) 4. tammikuuta 2014 kello 20.43 (EET)[vastaa]

Yle Areenasta[muokkaa wikitekstiä]

Onko Yle Areenasta mahdollista ladata radio-ohjelmia omaan käyttöön? Haluaisin ladata yhden macilleni kuunneltavaksi, kun ohjelma ei ole kuin joitain päiviä kuultavana netissä. Kiitos! --87.93.50.47 5. tammikuuta 2014 kello 14.40 (EET)[vastaa]

Omaan käyttöön varmaan saa, mutta ei siellä mitään latauspainiketta kai ole. --Käyttäjä:Kielimiliisi 5. tammikuuta 2014 kello 18.49 (EET)[vastaa]
[8]. --Anr (keskustelu) 8. tammikuuta 2014 kello 17.21 (EET)[vastaa]
Täältä löytyy parikin erilaista Windows-Guilla varustettua. Lataa tv- ja radiopuolelta vaivattomasti.--RicHard-59 (keskustelu) 11. tammikuuta 2014 kello 23.39 (EET)[vastaa]

.pcm -tiedoston muunto[muokkaa wikitekstiä]

Moi. Minulla on .pcm tiedostona yksi konsertti (kopioin ääniraidan DVD:ltä) ja tahtoisin pilkkoa ääniraidan kappaleittain sekä muuttaa sen tiedostotyyppiin, jota mac-tietokoneeni osaa soittaa (mielellään mp3, jotta voin kuunnella sitä mp3-soittimessakin). Osaisiko joku neuvoa? --87.95.73.249 5. tammikuuta 2014 kello 19.43 (EET)[vastaa]

Kokeile Audacity (ohjelma)a.--RicHard-59 (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 14.17 (EET)[vastaa]
: Audiacity kyllä osaa avata tiedoston "raakadatana", mutta silloin musiikin päällä on kova digitaalinen särinä. --178.55.20.205 11. tammikuuta 2014 kello 21.09 (EET)[vastaa]
Hmm, kokeile ensin käsitellä koko tiedosto esim Mediacoderilla waviksi tai mp3ksi ja sitten sitä voi pilkkoa.--RicHard-59 (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 05.26 (EET)[vastaa]
Minulla on itsellä NCH Switchin ilmainen versio ja se ei tunnista .pcm tiedostoa lainkaan. Latasin Mediacoderin eikä sekään tunnistanut tiedostoa, tai ei ainakaan antanut minun avata sitä. Audiacity kaatuu, kun kokeilen avata tiedostoa musiikkitiedostona (ei raakadatana). .pcm on kai liian harvinainen tiedostotyyppi näille ohjelmille? --87.95.50.142 12. tammikuuta 2014 kello 23.16 (EET)[vastaa]
Sitten pitää varmaan ottaa se DVD ja ripata se uudestaan. Katso onko näistä samanlaisen ongelman parissa painivista yhtään apua?--RicHard-59 (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 23.38 (EET)[vastaa]

Mikä mättää[muokkaa wikitekstiä]

Olen epätoivoisesti yrittänyt lisätä valtionjohto-laatikkoa artikkeliin François-Xavier Ortoli. Vaan en ole onnistunut. Se toki näkyy sekavana pötkönä eräässä yrityksessäni tänään, vaan se ei toimi kuten toimi esi Sicco L. Mansholtin kohdalla? --Elijas Bijur (keskustelu) 8. tammikuuta 2014 kello 16.49 (EET)[vastaa]

Mätti yksi puuttuva hakasulkumerkki "]". Niissä se vika aina on, kokemuksesta tiedän. --Käyttäjä:Kielimiliisi 8. tammikuuta 2014 kello 17.17 (EET)[vastaa]
No niin tietysti, pieni vika mutta suuri ongelma. Kiitos kaunis hienosta neuvostasi... --Elijas Bijur (keskustelu) 8. tammikuuta 2014 kello 18.08 (EET)[vastaa]

Milloin yritysten liikevaihdot julkaistaan?[muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa jokin määrätty päivämäärä, jolloin eri yritysten vuoden 2013 liikevaihdot tulevat julki? --85.76.162.254 8. tammikuuta 2014 kello 20.47 (EET)[vastaa]

Ei kai? Ajallansa kaikki Helsingin pörssin yritykset ilmoittavat viime vuotensa tuloksen vuosiraportissaan. Usein vuoden viimeinen kvartaali ja vuositulos raportoidaan samanaikaisesti. Helsingin pörssissä Basware on ollut nopeimpia tulosjulkistajia. Tulosjulkistusten nopeus riippuu yrityksen koosta ja sisäisestä laskentajärjestelmästä. --91.158.90.103 8. tammikuuta 2014 kello 21.02 (EET)[vastaa]
Ei ole tiettyä päivämäärää. Osakeyhtiöillä on neljä kuukautta aikaa tilikauden päättymisestä [9]. Kaikkien yritysten tilikausi ei ole kalenterivuosi. --Harriv (keskustelu) 8. tammikuuta 2014 kello 21.18 (EET)[vastaa]

google -kuvahaku[muokkaa wikitekstiä]

Kun googlen kuvahakuun kirjoittaa "nainen" tulee enimmäkseen puolipornografisia kuvia naisista. Miksi? --178.55.133.49 10. tammikuuta 2014 kello 13.38 (EET)[vastaa]

Tähän ei voi Googlen ulkopuoliset vastata varmaan sen tarkemmin kuin "algoritmin mielestä ne vastaavat lähinnä sitä mitä algoritmi kuvitelee sinun etsivän". Eli nuo kuvat ovat jollakin tavalla linkitetty hakusanaan "nainen" internetissä. --Harriv (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 13.46 (EET)[vastaa]
Jos olet kirjaantuneena googlen palveluihin kuten Gmailiin, asiaan vaikuttaa myös se millaisia muita hakuja olet tehnyt ja millaisia sähköposteja olet lähetellyt. Meillä on työpaikalla tapana testata projektien nimiehdotukset googlehaulla, ja miespuoliset diplomityöntekijät saavat varsinkin kuvahausta aivan erilaisia tuloksia kuin 50-vuotias naispuolinen projektipäällikkö. --Tappinen (keskustelu) 11. tammikuuta 2014 kello 23.54 (EET)[vastaa]

Oliko Kreeta myytävänä?[muokkaa wikitekstiä]

Luin kerran lehdestä että rahapulassa pyörivä Kreikka kaupitteli omia saariaan miljardööreille muutamalla sadalla miljoonalla. Ostiko kukaan henkilö yhtään saarta? Kuulin myös että Kreetakin oli kaupan 20 miljardilla eurolla? Vai oliko tämäkin vain huhua?--62.72.230.103 9. joulukuuta 2013 kello 17.46 (EET)[vastaa]

Nopealla googlettelulla löytyi ainakin Ylen ja Taloussanomien artikkelit, joissa kerrotaan Kreikan joko myyvän tai vuokraavan saaria, sekä myöskin Taloussanomista uutinen jonka mukaan venäläinen miljardööri on ostanut Kreikkalaisen saaren, mutta kauppa ei ilmeisesti liittynyt Kreikan taloustilanteeseen. -Joona1999 (keskustelu) 9. joulukuuta 2013 kello 17.54 (EET)[vastaa]

Valtio ei voi myydä sellaista, mitä se ei omista, ei edes Kreikassa. Eiköhän Kreetalla ole aika monta muutakin maanomistajaa kuin Kreikan valtio.--Tanár 9. joulukuuta 2013 kello 21.11 (EET)[vastaa]

Valtio voi pakkolunastaa yksityisten maat, jolloin valtio omistaa maat ja voi myydä ne. --Hartz (keskustelu) 12. joulukuuta 2013 kello 11.02 (EET)[vastaa]
Kreetan myynnistä en ole koskaan kuullut. Kreikan valtio on viimeaikoina pistänyt lihoiksi pieniä saaria, mutta niin on tehneet myös yksityiset henkilöt. Muun muassa Oxía on tällainen myyty saari. Lisäksi täältähän löytyy vaikka mitä. --Vnnen (keskustelu) 30. tammikuuta 2014 kello 01.30 (EET)[vastaa]

4. kesäkuuta 1989[muokkaa wikitekstiä]

Jossain Aki Kaurismäen elokuvasssa Kati Outisen tulkitsema roolihenkilö imuroi kotona lattiaa, ja televisiossa tulee uutislähetys: Kiinassa Tianminin aukiolla mielenosoitus on kukistettu väkivaltaisesti, Iranin johtaja Ajatollah Khomeini on kuollut, Venäjällä (vai oliko se silloin vielä Neuvostoliitto) 500 ihmistä on kuollut kaasuräjähdyksessä. Hakutoimintoa käyttämällä varmistin nämä tapahtumat otsikon päivälle, mutta oliko vielä muuta? Muistelisin että olisi ollut vielä öljyyn kuolevia lintuja Persianlahdella, mutta en ole ihan varma.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2014 kello 12.34 (EET)[vastaa]

4. kesäkuuta artikkelin mukaan Solidaarisuus (liike) voitti Puolassa ensimmäiset kommunismin jälkeiset vaalit. Dik Browne kuoli. --Harriv (keskustelu) 15. tammikuuta 2014 kello 00.10 (EET)[vastaa]
Nuo eivät (kai?) olleet elokuvassa, mutta voihan olla että esim. joku öljykatastrofi on sattunut vähän aiemmin, ja raportti uutisissa siitä olisi vain sattumalta osunut samaan päivään. Taisin nähdä tuon uutislähetyksen aikanaan myös suoraan, ja muistin panneeni sen jo silloin merkille kun sitten näin sen uudestaan elokuvassa, ja näin oli varmaan tehnyt elokuvan ohjaajakin.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 11.20 (EET)[vastaa]
Exxon Valdezin öljyonnettomuushan oli tapahtunut muutamaa kuukautta aiemmin. --PtG (keskustelu) 17. tammikuuta 2014 kello 12.39 (EET)[vastaa]
Varmistuisi kai hankkimalla uutislähetyksen tai elokuvan tallenne.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2014 kello 14.13 (EET)[vastaa]
Joskus takavuosina oli mahdollista käydä Ylen tiloissa katsomassa, eli kannattaa kysyä. Sinnehän pääsee raitiovaunulla, jos antavat luvan. --Abc10 (keskustelu) 17. tammikuuta 2014 kello 14.41 (EET)[vastaa]
Olisiko elokuva dvd:llä, siihenhän oli leikattu vain uutislähetyksestä otteita. tai jos jaksaa odotella, niin se tulee teklkkarista.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2014 kello 14.58 (EET)[vastaa]
Elokuvahan on Tulitikkutehtaan tyttö. Scandinavian-Canarian Studies -lehdestä löytyi Kaurismäkeä käsitellyt artikkeli, jossa kerrottiin kyllä Tianenmenista, Khomeinista ja Venäjän räjähdyksestaä, mutta ei kerrottu muusta: [10]. Elokuva löytyy lisäksi DVD:ltä. --PtG (keskustelu) 17. tammikuuta 2014 kello 15.58 (EET)[vastaa]
Elokuvassa saatettiin käyttää Ylen materiaalista räätälintyönä koostettua nauhaa eri päivien uutistapahtumista, jopa ankkurien uudelleen juontamana. Tosin tätä epäilen: Aki K. oli alkuun hyvin ”luomu”-tyylinen ohjaaja, hänellä kesti jonkin lähteen mukaan pitkään tajuta että esimerkiksi lavastuksen värimaailmaa voisi varsin helposti muuttaa maalaamalla seiniä. –Kotivalo (keskustelu) 17. tammikuuta 2014 kello 19.17 (EET)[vastaa]
Luulen että tässä ideana on ollut juuri alkuperäinen uutislähetys korkeintaan saman lähetyksen eri osista eri ottojen välillä vähän leikaten. Vaikutus syntyy tässä ilmeisen tarkoituksellisesti juuri uutislähetyksen autenttisuudesta.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2014 kello 20.51 (EET)[vastaa]
Noin yleisesti tuolta kantilta jossain Peter von Baghin kirjassa Kaurismäki kertoo, että eniten rajoituksia on ollut elokuvien musiikkivalinnassa, koska juuri mitään kansainvälisesti tunnettuja musiikkikappaleita ei voinut käyttää niiden korkean hinnan takia. Siksi piti valita musiikkikappaleita, joita saattoi hinnan puolesta käyttää.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2014 kello 20.56 (EET)[vastaa]

Apartheid ja äärioikeisto[muokkaa wikitekstiä]

Sohaisen muurahaispesää, mutta Rhodesian Front -artikkelin muutoshistoria sai minut miettimään, riittääkö rotuerottelun kannattaminen määrittelemään puolueen äärioikeistolaiseksi? -Höyhens (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 11.02 (EET)[vastaa]

Hyvä kysymys. Ei rotuerottelu voi olla äärioikeiston määritelmä. --Vnnen (keskustelu) 30. tammikuuta 2014 kello 01.25 (EET)[vastaa]

Irwin veräjällä?[muokkaa wikitekstiä]

Tammelan Portaassa maalatusta Albert Edelfeltin maalauksesta Veräjällä sanotaan eräässä kirjassa, että sen mallina olisi ollut muistitiedon mukaan Portassta kotoisin olleen kuvataiteilija Pentti Hammarbergin isoisä, seppä Adolf Hammarberg. Toisaalta muistan muusta yhteydestä (ehkä jostain lehtihaastattelusta) lukeneeni, että laulutaiteilija Antti Hammarberg (taiteilijanimeltään Irwin Goodman) olisi ollut kuvataiteilija Pentti Hammarbergin serkku. - Ja - yllätys, yllästys - tuossa taulun mekkopukuisessa ukossahan on ihan selvästi Irwinin näköä. - Mutta toisaalta muistan myös googlanneeni asiaa, ja hämärä mielikuvani on, että jostain sukututkimuksesta netistä löytynyt taiteilija Pentti Hammarbergin isoisä ei ehkä edes olisi ollut tuon niminen. Mutta tietääkö joku ehkä tarkemmin? Koska en aio vähimmässäkään määrin lisätä näitä epävarmoja ja ristiriitaisia spekulaatioita artikkeliin, esitän tämäm kysymyksen vain täällä Kysy vapaasti -osastossa.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 13.27 (EET)[vastaa]

Siniristiloppumme[muokkaa wikitekstiä]

Kun Juicen kappaleessa Siniristiloppumme on kohta "E-e-e-en k-k-kommentoi", niin kehen tai mihin tapaukseen sillä mahdetaan viitata? --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 14.38 (EET)[vastaa]

Varmaan Pertti Paasiooon, mutten muista asiayhteyttä. --Höyhens (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 15.10 (EET)[vastaa]
Paasioon viitataan, mutta ei siinä tainnut olla sen kummempaa asiayhteyttä. --Otrfan (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 15.11 (EET)[vastaa]
On siinä, jotain telkkarissa häneltä kysyttiin ja hän vastasi suunnilleen noin. Voi olla ollut kyse demarien puheenjohtajuudesta tai presidenttiehdokkaista. --Höyhens (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 15.14 (EET)[vastaa]
Ajallisesti taitaa mennä johonkin Holkerin hallitukseen liittyvään sittenkin. Kappaleessa on vissiin joitain muitakin sen ajan poliitikkoja? --Höyhens (keskustelu) 17. tammikuuta 2014 kello 12.16 (EET)[vastaa]

Järjestysluvultaan suurin löydetty alkuaine[muokkaa wikitekstiä]

Onko alkuaine nro 118 suurin järjestysluvultaan löydetty alkuaine toistaiseksi? Onko epäperiaatteellisesti alkuaineiden järjestysluvulla absoluuttista ylärajaa? Entä mikä on suurin luonnosta löydetty alkuaine järjestysluvultaan?--62.72.229.12 18. tammikuuta 2014 kello 07.57 (EET)[vastaa]

Ks. Alkuaine, en:Chemical element#List of the 118 known chemical elements, en:Synthetic element, en:Island of stability --Jmk (keskustelu) 18. tammikuuta 2014 kello 08.21 (EET)[vastaa]

Onkohan tämä ratkennut?[muokkaa wikitekstiä]

abcdefgh
8
g8 valkea kuningas
f6 musta kuningatar
d5 valkea kuningatar
b3 musta sotilas
a2 musta kuningas
8
77
66
55
44
33
22
11
abcdefgh
Mustan siirtovuoro

Tämä on todella pelattu 1968 ja keskeytynyt sekä päätetty tuomariäänestyksellä. Eli voittaako siirtovuoroinen musta? Uskallan ottaa tämän nähtäville, koska asia oli riidanalainen vielä 20 vuotta pelin jälkeen eikä lähdeteoksessa ole yksiselitteistä ratkaisua. Lähteenä Jevgeni Gik:Shakki ja matematiikka, Copyright Kustannusliike Nauka Moskova 1983 ja Kustannusliike MIR Moskova/SN Kirjat 1988, ISBN 951-615-510-3, sivu 222-225. --Höyhens (keskustelu) 20. tammikuuta 2014 kello 16.23 (EET)[vastaa]

Se on tasapeli, täällä voi kokeilla. Kaikki loppupelit on ratkaistu seitsemään nappulaan saakka. --Savir (keskustelu) 20. tammikuuta 2014 kello 16.29 (EET)[vastaa]
Thx. Niin tuomarineuvosto oli päättänytkin. Eihän kyse ole 50 siirron säännöstä, joka ei välttämättä ollut ehdoton vuonna 1968? --Höyhens (keskustelu) 20. tammikuuta 2014 kello 16.35 (EET)[vastaa]
Vuoden 1989 jälkeen oli joissain D+s vs. D -asemissa voimassa 75 siirron sääntö parin vuoden ajan, mutta käsittääkseni pelin vuonna 1968, Gikin kirjan vuonna 1983 sekä nykyisin on ollut käytössä sama 50 siirron sääntö. --Savir (keskustelu) 20. tammikuuta 2014 kello 16.54 (EET)[vastaa]
Varmaan joo, toi onkin mielenkiintoinen sivusto. Kiinnitti huomiota että kun kokeilin muutamata asemaa K+4N vs. K (mutta kaiketi mahdollinen) ei vastausta löytynyt. Tietenkin se olisi voinut löytyä syöttämällä yhden ratsun. --Höyhens (keskustelu) 22. tammikuuta 2014 kello 04.11 (EET)[vastaa]

Kääntöapua[muokkaa wikitekstiä]

Wikitravelin artikkelissa Venäjästä [11] varoitetaan Venäjän nykyisestä turvallisuustilanteesta ja varoitukseen sisältyy lause "The terminally unsafe areas of the country include Sochi and border areas near other Russian provinces and to a lesser degree Finland." Mitä lauseen loppuosa tarkoittaa, ts. mitä Suomesta sanotaan?  –Kommentin jätti 88.192.250.103 (keskustelu)

Alkuperäisessä State Departmentin matkailuvaroituksessa ei mainita Suomea lainkaan. Arvelen tuon olevan Wikitravelin muokkaajan hajamielinen muotoilu siitä, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä epätodennäköisempää terrorismi raja-alueilla on. Siis "border areas near Finland are unsafe to a lesser degree than other Russian border areas". – Kotivalo (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 09.32 (EET)[vastaa]
Tuohon tapaan minäkin sen ymmärrän vaikka se on vähän kimurantisti muotoiltu. Siis että Suomen rajan läheisyys on vähemmän epäturvallista eli turvallisempaa seutua. Ajatusta en kyllä ymmärrä. Onko muotoilun tarkoitus sanoa että Suomenkin kautta voi tulla terroristeja? --Abc10 (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 09.39 (EET)[vastaa]
Muotoilun tarkoitus lie olla poissulkematta sitäkään epätodennäköistä mahdollisuutta. – Kotivalo (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 09.45 (EET)[vastaa]
Amerikasta katsoen kaikki näyttää niin toisenlaiselta. --Abc10 (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 09.46 (EET)[vastaa]
1980-luvun alun amerikkalaisessa kirjastossa Suomea koskevat kirjat löytyivät pääluokasta Russia. Tuskin on kongressin kirjasto luokitustaan vieläkään tullut muuttaneeksi. – Kotivalo (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 09.49 (EET)[vastaa]

Mitä merkitsee jos lankapuhelimen luurin nostaessa linjalta kuuluu nopeatempoinen "tuut-tuut-tuut"-ääni? Muistuttaa hiukan ääntä joka kuuluu toisessa päässä olijan laskettua luurin puhelun jälkeen, mutta hiukan nopeampi. Puhelimella ei myöskään pysty soittamaan mihinkään. --84.249.208.15 20. joulukuuta 2013 kello 19.36 (EET)[vastaa]

Isomummo muistelisi että linjassa on vikaa, puhelin on ehkä kytketty väärin. --Pitke (keskustelu) 21. joulukuuta 2013 kello 02.46 (EET)[vastaa]
Isopappa tietää, että linja on jäänyt auki vastapuolelta tai jotakin muuta tilapäistä häiriötä, menee aikanaan ohi itsellään. --Käyttäjä:Kielimiliisi 21. joulukuuta 2013 kello 17.42 (EET)[vastaa]

Yleensä se kuuluu silloin, kun soittaa sellaiseen puhelimeen, jossa jo puhutaan eli puhelin on varattu. --Seppo Linnaluoto (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 00.08 (EET)[vastaa]

Jos lukisisit kysymyksen. Kun ottaa luurin kouraan. Silloin pitäisi lankaluurista kuulua pelkkä yhteinen "linja vapaa" (Tuuuuuuuuuuu....) Ja joo, oon kuulut että noin käy jos edellisen puhelun toinen osapuoli ei olekaan sulkenut linjaa. Näin saattoi käydä ensimmäisten (mekaanisten) automaattikeskusten kanssa. Digitaalikeskuksille riitti että toinen (oma) pääsi sulkki linjan.--EsaL-74 (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 00.40 (EET)[vastaa]
Tästä on kyllä jo aikaa, mutta taisi olla niin, että kun linja oli suljettu maksamattomien laskujen takia, sieltä kuului vain tuo "varattu"-ääni. Asian vierestä, sillon pilasoittoihin vastasimme muuten jättämällä oma luuri auki joksikin aikaa, koska ajateltiin että silloin laskuri raksuttaa pilailijalle. Olikohan turhaa hommaa?--RicHard-59 (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 01.44 (EET)[vastaa]
Olet muuten oikeassa. Kun kytketään puhelinkoje rasiaan joka on tietty johdotettu, mutta ei keskuksesta kytketty tapahuu tuo. Oletan kuitenkin kysyjän tarkoittaneen sitä kun kaiken pitäisi olla kunnnossa. Asiaan liittyen, pääseekö tällaisesta liittymästä hätänumeroon? --EsaL-74 (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 21.16 (EET)[vastaa]

Kansakoulunka dulla?[muokkaa wikitekstiä]

Onhan tämä rakennus Tiedosto:EF toimitalo.jpg Helsingissä Fredan ja Kansakoulunkadun kulmatalo, eikös niin? Tuli oikosulku. --Pxos (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 17.50 (EET)[vastaa]

On se. Olin 5 v duunissa tuossa oikeanpuoleisessa talossa ja kehitytin diafilmini kulmatalon alakerran Fotoykkösessä. –Kotivalo (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 17.54 (EET)[vastaa]
Kovasti samalta näyttää Google Mapsissa: [12]. Talon kulmassa näkyy kadunnimikyltitkin kun tarkkaan katsoo (sen lisäksi että karttanäkymästä näkee paikan). --Jmk (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 20.47 (EET)[vastaa]

Kääntämistä[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on oikea käännös sanalle Moonsund archipelago? Tiedän että jälkimmäinen on saaristo, mutta mitä Moonsund tarkoittaa?--62.72.229.12 23. tammikuuta 2014 kello 16.00 (EET)[vastaa]

Oli näköjään sama kuin tämä: en:West Estonian archipelago, mutta enpä osaa nyt sanoa mikä olisi tuon suomenkielinen nimi. Kirjallisuudesta voisi ehkä löytyäkin.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 16.16 (EET)[vastaa]
Aiheeseen liittyy myös et:Väinameri ja tuon englanninkielisen nimen syntyä valaisevat de:Moonsund-Inseln ja de:Moonsund.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 16.21 (EET)[vastaa]
Taisipas löytyä: Länsi-Viron saaret ([13]) tai Länsi-Viron saaristo ([14]). Jälkimmäiselle taitaa löytyä enemmän esiintymiä. --Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 14.38 (EET)[vastaa]

Minulla on soneran internet-yhteys ja yritin muokata sillä, mutta ei onnistunut. Onko täällä laitettu joku esto kaikille Soneran asiakkaille? --188.67.197.151 26. tammikuuta 2014 kello 14.52 (EET)[vastaa]

Viime päivinä Soneran osoitteista on tullut niin paljon vandalismia, että ylläpitäjät houtuivat estämään Soneran mobiiliosoiteavaruuden (188.238.0.0/16) (en tiedä, onko muita estetty..) --Yooshimen_fin (keskustelu) 26. tammikuuta 2014 kello 14.54 (EET)[vastaa]
Nämä estot pääsee yleensä ohittamaan kun käyttää käyttäjätunnusta. --Harriv (keskustelu) 26. tammikuuta 2014 kello 15.23 (EET)[vastaa]

Mainoksia ihme paikoissa[muokkaa wikitekstiä]

Mistähän johtuu, että esimerkiksi Wikipedian etusivulla jotkut sanat näkyvät näin:[15] Tarkoitan vihreitä alleviivauksia. Kun vien hiiren niiden päälle niin mainos tule esiin. Sama ongelma toistuu muillakin sivustoilla aina välillä. Kenties joku haittaohjelma? --85.76.182.135 26. tammikuuta 2014 kello 20.07 (EET)[vastaa]

Haittaohjelmaksi väittäisin, muuta selitystä on tuolle keksi. --Yooshimen_fin (keskustelu) 26. tammikuuta 2014 kello 20.09 (EET)[vastaa]
Sulla on joku lisäosa asennettuna selaimeen tai koneelle. Jos käytät Firefoxia, niin tarkista mitä lisäosia siellä on käytössä ja poista mahdolliset turhat. --Stryn (keskustelu) 26. tammikuuta 2014 kello 20.15 (EET)[vastaa]

Käytän Chromea. Olen joskus asentanut koneelle ohjelman: HDvid Codec V6.0 extension ja se näyttäisi olevan ongelma. Kun yritän poistaa ohjelmaa, tulee vain teksti: Error launching installer. Mitähän nyt kannattaisi tehdä? Onko ideoita? --85.76.182.135 26. tammikuuta 2014 kello 20.23 (EET)[vastaa]

Google-haku green links malware voi auttaa. --Savir (keskustelu) 26. tammikuuta 2014 kello 20.26 (EET)[vastaa]

Miksei Thorlautaa suljeta?[muokkaa wikitekstiä]

Miksei Thorlauta nimistä keskustelufoorumia suljeta kokonaan? Sivustolla puhutaan huumeista,murhien suunnittelusta ja lapsipornosta. Kumitus (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 13.52 (EET)[vastaa]

Kai niistä puhua saa, kunhan ei itse aleta suunnittelemaan murhia tms. --Stryn (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 16.49 (EET)[vastaa]
Siellä suunnitellaan murhia,uutisten mukaan Kumitus (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 10.56 (EET)[vastaa]
Tor:n käyttämä tekniikka tekee siitä hankalan suljettavan ja vaikka se suljettaisiin niin mikään ei estä perustamasta uutta vastaavaa foorumia. --Zache (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 11.00 (EET)[vastaa]
Sitä paitsi poliisin kannalta on helpompaa, jos tarkkailtava keskustelu pysyy yhdessä paikassa eikä pullahtele milloin mihinkin. --Silvonen (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 12.44 (EET)[vastaa]
Kyllä se keskustelu tekoihin on johtanut. Kyllä se minusta pitäisi sulkea. Kumitus (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 14.05 (EET)[vastaa]
Voit ottaa yhteyttä Keskurikospoliisiin. Meihin ei kannata. Iivarius (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 14.29 (EET)[vastaa]
Thorlauta varmaan on poliisien tiedossa. Sivusto on mainittu monta kertaa mainittu uutisissa. Tämä linkki esimerkiksi:http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011100714534390_uu.shtml Kumitus (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 18.26 (EET)[vastaa]

Lähteen muuttaminen kirjaviitteeksi[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta). --Silvonen (keskustelu) 6. helmikuuta 2014 kello 07.49 (EET)[vastaa]

Ask a question in Finnish[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto) --Silvonen (keskustelu) 6. helmikuuta 2014 kello 07.40 (EET)[vastaa]

Hello. Firstly I apologise for not speaking any Finnish at all. I have a language question that I hope you can help me answer: how would one ask "Where's yours?" in Finnish? The "you" is a close, female friend. The referent of "yours" is to a heart but if possible I'd prefer that heart not be specified (it will be evident from the context). I mean where in a literal sense, as in Where's your cup? or Where's your scarf? - the intent is not at all to imply that the interlocutor is heartless. Thanks 160.39.9.82 5. helmikuuta 2014 kello 01.10 (EET)[vastaa]

Hi! It depends on style: in a formal written language it would be either "Missä omasi on?" [missæ omɑsi on] or "Missä sinun on? [missæ sinun on] but in free speech it would be like "Missä sun on?" [missæ sun on]. Iivarius (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 01.34 (EET)[vastaa]

uusi vai vanha ajokorttilaki[muokkaa wikitekstiä]

Poika sai kuorma-autokortin vanhan lain aikana, määräaikaisena 2v kuten vanha laki sanoo... nyt tullut uusi kortti ja yllätys yllätys , uusimisaika onkin uuden lain mukainen , voimassa vain v 2018. Onko oikein että nyt sovelletaan uutta lakia ? (periaatteessahan jos uusi laki otetaan kesken kaiken käyttöön, ei saisi olla kuorma-auto korttia lainkaan kun ikä ei riitä...uusi myöntöikä 21v)

kysyy epäilevä kansalainen nimimerkillä "poimiiko viranomainen nyt rusinat pullasta ja rahastaa ?"  –Kommentin jätti SPO (keskustelu – muokkaukset) 7. helmikuuta 2014 kello 14:19:27

Tämä on esimerkki siitä, että raja on vedettävä johonkin ja se on tehty nyt noin, poikasi kannalta harmilliseen paikkaan. Lainsäätäjä on varmaan ajatellut liikenneturvallisuutta ja kuorma-autoa ammatikseen ajavien ammattipätevyyden säilymistä ja tarkistettavvuutta rajoja asettaessaan. Valtiontalouden kannalta asialla ei liene kokonaisuutenakaan suunnatonta merkitystä, sen kassan pohja on aika alhaalla, joten tuskin nyt pelkästään rahastuksen takia näin on menetelty, vaikka epäilevä kansalainen saattaa noin ajatellakin. Nimimerkillä ”huh-huh, onpas laissa paljon pykäliä ja ajokorttiluokkiakin on kuin Vilkkulassa kissoja" -Htm (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 07.05 (EET)[vastaa]

Jos tuo iltpäivälehdistöä ja pornosivuja pahempi rahankerjuupoppari ei häivy saa koko wikipedia kadota omaan mahdottomuuteensa.  –Kommentin jätti 85.217.50.123 (keskustelu – muokkaukset)

Jos Wikipedian sivuilta tulee popuppeja, niin todennäköisesti koneessasi on haittaohjelma. Wikipedian rahankeruubannerin saa pois oikean yläkulman rastista. --Harriv (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 10.45 (EET)[vastaa]
Sen saa raksista pois enimmäkseen pysyvästi siihen asti, että käyttäjä vaihtaa selainta tai WMF julkaisee sivustoillaan toisen tiedotteen. --Pitke (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 14.02 (EET)[vastaa]

kuparikierukka[muokkaa wikitekstiä]

voiko paikallaan oleva kierukka rikkoa kondomin?--188.67.151.40 9. helmikuuta 2014 kello 01.58 (EET)[vastaa]

Kierukka on kohdun sisällä ja kondomi häärää emättimessä, siis ei voi.--RicHard-59 (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 02.22 (EET)[vastaa]
Kierukan langat tulee kuitenkin kohdunsuusta ulos. Jos ne on tarpeeksi pitkät ne kääntyy sivuun mutta jos ne on leikattu liian lyhkäseksi ne voi pistellä (vähän sama juttu kuin parransänki pistelee enemmä kuin pitkä parta). Mutta ne on niin pehmeitä että ei uskoisi rikkovan. --Tappinen (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 11.11 (EET)[vastaa]
Niin, ajattelin juuri näitä lankoja; ne tuntuvat pehmeiltä, mutta voisivatkohan olla riittävän teräviä kondomin rikkomiseen? Olisikohan jotain tahoa, jolta voisi asiasta kysyä esim. sähköpostitse? En viitsisi lääkärin aikaa tämän vuoksi varata. --87.95.49.78 10. helmikuuta 2014 kello 11.31 (EET)[vastaa]
Terveysneuvontapuhelin (09) 10023 voi auttaa, mutta epätodennäköistä se rikkoutuminen on. Iivarius (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 11.40 (EET)[vastaa]
Ilmainen edit: palvelumaksuton terveysneuvontapuhelin. --Pitke (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 12.27 (EET)[vastaa]
Joka tiettävästi toimii vain Helsingistä soitettaessa. Näin oli ainakin ennen. --Käyttäjä:Kielimiliisi 10. helmikuuta 2014 kello 13.26 (EET)[vastaa]
Tämä palvelu on tarkoitettu Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen ja Vantaan kuntien asukkaille. Numero ei ole ilmainen kuten muistin mutta maksu on ainoatsaan normaali operaattorimaksu ja ppm. --Pitke (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 15.26 (EET)[vastaa]
Ja soittaa voi muualtakin, jos valehtelee asuinpaikkansa. Iivarius (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 15.28 (EET)[vastaa]
Kysyvät hetun kyllä, ja huomauttavat jos ei ole kirjoilla palvelun kohdekunnissa. --Pitke (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 15.35 (EET)[vastaa]
Käytäntö on voinut muuttua mutta takavuosina siihen numeroon ei yksinkertaisesti päässyt muualta maasta, eli se toimi vain rajatulla alueella (ehkä juuri noilla luetelluilla) eikä päässyt kertomaan hetuaan. Tiedän tämän yhden tuttavan tapauksesta, joka oli kiireellinen. --Käyttäjä:Kielimiliisi 10. helmikuuta 2014 kello 15.44 (EET)[vastaa]
Samantapainen Etelä-Savon seutua palveleva numero on 015 211 411. Muilla alueilla paikallisella terveyskeskuksella tai muulla taholla päivystysnumero. --Pitke (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 15.35 (EET)[vastaa]

Kysyin YTHS:n verkkoneuvonnasta ja sanoivat, että kuparikierukan kanssa on turvallista käyttää kondomia. Kiitos myös teille. --188.67.60.142 13. helmikuuta 2014 kello 14.53 (EET)[vastaa]

MacBook ei vastaanota CD- tai DVD-levyjä[muokkaa wikitekstiä]

Hei. Minun MacBookin CD-asema on jotenkin rikki eikä sinne saa työnnettyä CD:tä. Ongelma on ajoittainen, välillä CD:n saa sisään, mutta välillä levyä ei saa työnnettyä tarpeeksi syvälle, että asema nielisi sen kokonaan. Aseman kuvaruudun puoleisessa laidassa on ilmeisesti jokin osa, joka pitää levyä sisällä, mutta nyt se on aktivoitunut vaikkei levyä ole sisällä. Toisinaan ongelma poistuu, kun laitan koneen nukkumaan ja herätän, käynnistän uudelleen tai avaan CD:n poltto-ohjelman (tällöin asemasta kuuluu aina ääni) mutta tänään mikään näistä ei ole toiminut, vaikka olen yrittänyt monta tuntia. Jos joku osaisi auttaa, kiitos kovasti! En tunne tietotekniikkaa kovin hyvin. --87.93.94.245 16. helmikuuta 2014 kello 17.01 (EET)[vastaa]

Vaikuttaa mekaaniselta vialta -> korjaamokeikka.--RicHard-59 (keskustelu) 16. helmikuuta 2014 kello 18.33 (EET)[vastaa]

Osaisikos joku selittää miksi on olemassa pääomatuloverosta erillinen lähdevero? Onko tuolle jokin historiallinen syy, kun kai korkotulokin on käytännössä pääoman tuottoa? Mitenköhän korkotulo eroaa osinkotulosta (osinkotulo verotetaan pääomatulona)? Pääomatulovero ja lähdevero ovat yhtä suuria eli 30 %. --Hartz (keskustelu) 17. helmikuuta 2014 kello 10.00 (EET)[vastaa]

Lähdeveron idea on nimensä mukaisesti se, että tuloa verotetaan heti sen lähteellä. Ei siis makseta koko korkoa tallettajalle ja peritä sitten veroa noin vuoden kuluttua pääomatuloverona, vaan vero napsaistaan heti pyytämättä ja yllättäen. Miksi näin, no ehkä sen on ajateltu olevan helppoa ja kätevää, ei vaivata tallettajia täyttämään korkotuloa veroilmoitukseen. Valtion kannalta on mukavaa saada vero heti. – Lisäksi lähdeveroon liittyy kansainvälinen aspekti, eli vaikka olisi ulkomaisella tallettajalla tili suomalaisessa pankissa, niin Suomen verottaja pääsee napsaisemaan veron heti lähteellään eli suomalaista talletuskorkoa maksettaessa. Jos raha menisi ulkomaille niin sehän voisi mennä jokun toisen verottajan massiin! Lähdeverolla valtio saa näppinsä heti väliin. Valtioiden välillä voi olla verosopimuksia, joissa on sovittu alempi lähdeverokanta, tällöin koronmaksajan valtio saa ehkä osan fyffendaalista ja saajan kotivaltio saattaa verottaa vielä omansa. --Jmk (keskustelu) 17. helmikuuta 2014 kello 14.12 (EET)[vastaa]
Hauska sana tuo fyffendaali, jonka toki tunnen jo vanhastaan, fyrkan johdoksena. Fyffe lienee muotoutunut ensin, ja sitten se on pidentynyt fyffendaaliksi. Tässä vähän fyrkalle taustaa. --Abc10 (keskustelu) 17. helmikuuta 2014 kello 15.21 (EET)[vastaa]

Miinojen aiheuttamat kuolonuhrit Suomessa sotien jälkeen[muokkaa wikitekstiä]

Milloin viimeksi Suomessa on joku kuollut astuttuaan sodanaikaiseen maamiinaan joko karjalassa tai lapissa? Tai alus uponnut Suomenlahdella osuttuaan sodanaikaiseen merimiinaan?--62.72.229.12 8. helmikuuta 2014 kello 18.09 (EET)[vastaa]

Tällä [16] sivulla mainitaan että "viimeinen kohtalokas" onnettomuus Lapissa olisi tapahtunut vuonna 1953. Sekä meri- että maamiinoja löytyy ja raivataan edelleen. --Ekeb (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 12.22 (EET)[vastaa]
Itse muistelen sellaista, että viimeinen miinan uhri olisi ollut Lapissa 1966. Lähteitä etsiessäni tosin löytyi ainoastaan tuollainen vähän epäilyttävä sivu. –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 16. helmikuuta 2014 kello 14.39 (EET)[vastaa]
Sodanaikaisten räjähteiden aiheuttamia siviilikuolemia ei ole tilastoitu 1945 jälkeen, mutta lehtitietojen mukaan 1947 sai kaksi TVH:n työntekijä surmansa, ja 1966 kuoli Sodankylässä kaksi pikkupoikaa räjähdyksessä. Viimeisin on viime vuonna Kemissä kuollut räjähteiden keräilijä.
Lähteeni ei kerro olivatko kuolemaan johtaneet räjähteet miinoja. Tuskinpa, sillä vuoden 1972 syksyllä kun räjähteitä oli raivattu 1 142 275 kpl, oli näistä miinoja varsin pieni osa, 80 140 kpl. Toisaalta kukaanhan ei tiedä paljonko miinoja on yhä maassa...
Lapista löydetään sodanaikaisia räjähteitä yhä joka vuosi. Miinanraivaajia Lapin sodan raivaustöissä sai surmansa 172-175 henkeä. (lähde tiedoille 1972 asti: Ursin, Martti: Pohjois-Suomen tuhot ja jälleenrakennus saksalaissodan 1944-1945 jälkeen, julk. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys 1980.) Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 18. helmikuuta 2014 kello 00.22 (EET)--[vastaa]

Player piano[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on tämän englanninkielisen sanan suomennos? Kurt Vonnegutin romaanin nimenä se on suomennettu sähköpianoksi. Englanninkielisen Wikipedian puolella taas sanotaan, että kyseessä ei ole sähköpiano. --Hartz (keskustelu) 18. helmikuuta 2014 kello 06.36 (EET)[vastaa]

Lunttasin Googlesta: automaattipiano tai pianola. --Silvonen (keskustelu) 18. helmikuuta 2014 kello 06.41 (EET)[vastaa]

Toisten blogien seuraaminen[muokkaa wikitekstiä]

Olen luonut oman käyttäjän Bloggerin ja olen varmaan aikaan tyhmä,mutta miten toisten blogeja seurataan? Minun blogini on weeklycreepypastas.blogspot.fi jos kiinnostaa tietää. Kumitus (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 10.29 (EET)[vastaa]

Bloglovinissa. Bloglovin.com. --Tappinen (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 14.04 (EET)[vastaa]

Ok Kumitus (keskustelu) 18. helmikuuta 2014 kello 13.01 (EET)[vastaa]

Voit seurata toisten blogeja, jos toisen blogin sivupalkista löytyy "Liity tähän sivustoon"-lisäosa (jossa lukee "Lukijat" tjsp.) Tosin tuon toimivuus on ollut vähän niin ja näin viime aikoina. (EDIT: ja tämä siis Bloggerin blogeissa) --Yooshimen_fin (keskustelu) 18. helmikuuta 2014 kello 15.05 (EET)[vastaa]

Pelle / pelle[muokkaa wikitekstiä]

Onko suomen kielen termillä "pelle" (eli siis klovni) mitään tekemistä ruotsalaisen etunimen "Pelle" kanssa, vai onko se vain yhteensattumaa? JIP (keskustelu) 19. helmikuuta 2014 kello 21.32 (EET)[vastaa]

On tekemistä, väittää Häkkisen Suomen kielen etymologinen sanakirja. Etunimi Pelle sinänsä on ruotsissa väännös nimestä Per (samoin kuin Karl->Kalle tai Nils->Nisse), ja nimeä Pelle Jöns on käytetty klovnihahmon erisnimenä, siitä sitten klovnia tarkoittava yleisnimi pellejöns. --Jmk (keskustelu) 20. helmikuuta 2014 kello 16.30 (EET)[vastaa]

Onko Wikipediaa muissa medioissa käsittelevistä jutuista jotain listaa, pitäisikö olla[muokkaa wikitekstiä]

Just luin Kirkko ja Kaupunki -lehdestä asiaa "Tiede, mars Wikipediaan". -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 20. helmikuuta 2014 kello 16.54 (EET)[vastaa]

Wikipedia:Medianäkyvyys 85.194.253.105 20. helmikuuta 2014 kello 16.56 (EET)[vastaa]
Kiitoksia tiedosta. Olipas komea ja asiallinen lista. Kirjan lukemani luetteloon paremmalla ajalla. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 20. helmikuuta 2014 kello 18.04 (EET)[vastaa]
Siellä se on jo, hiukan hämäävästi Wikipedia:Medianäkyvyys#Wikipedia_verkkojulkaisuissa --Tappinen (keskustelu) 20. helmikuuta 2014 kello 18.06 (EET)[vastaa]
Okei, eipä tullut mieleenikään, että kirkko olisi jo lehdellään webissä. Mikä muuten on yleinen näkemys web-lähteestä. Onko se ensisijainen vs. paperimedia, vai suositellaanko molempien esittämistä. Mulla on kokemusta, että se alue, jota seuraan, hävittää web-lähteensä totaalisesti hyvin yllättäen, eli jäljitettävyyden kannalta sähköinen media on tässä tapauksessa aika turha. Esim. KuPSilta löytyy uutisia alkaen 4.8.2011. http://www.kups.fi/news.php -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 00.36 (EET)[vastaa]
Web-lähde palvelee lukijaa nyt, paperilehtilähde joskus myöhemmin kun webbiosoite on hapantunut. --Harriv (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 11.25 (EET)[vastaa]

Vatikaanin vanhimmat ihmiset[muokkaa wikitekstiä]

Tätä on arkistojen mukaan kysytty täällä aiemmin, mutta onko Paavi Leo XIII 93-vuotiaana vanhimmaksi elänyt paavi koskaan? Ja onko tällä hetkellä arkkipiispa Loris Capovilla 98-vuotiaana vanhin elävä kardinaali ja samalla vanhin elossa oleva vatikaanilainen? En ainakaan googlettamalla löytänyt yhtään yli satavuotiasta, joka asuisi tai on asunut/syntynyt Vatikaanissa ja muuttanut myöhemmin ulkomaille. Jos joku henkilö on syntynyt Vatikaanin alueella ennen sen perustamista vuonna 1929 tai muinaisen kirkkovaltion alueella ja jälkeenpäin muuttanut vatikaaniin asumaan, niin voidaanko häntä pitää kansallisesti italialaisena vai vatikaanilaisena?--62.72.229.12 15. helmikuuta 2014 kello 13.17 (EET)[vastaa]

Géry Leuliet on en-wikin mukaan 104-vuotiaana (yhä elossa) vanhimmaksi elänyt kardinaali koskaan (ja mahdollisesti vanhin elävä vatikaanilainen, vaikka onkin kansallisuudeltaan ranskalainen). Leo XIII on vanhimmaksi elänyt paavi 93-vuotiaana.--Kruununoksa (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 20.23 (EET)[vastaa]

Omituiset kyltit nelostiellä Vantaan vankilan edessä[muokkaa wikitekstiä]

Nelostiellä on Vantaan vankilan edessä molempiin suuntiin mentäessä kaksi värikästä kylttiä. Kuva Googlen Streetview:ssä Mikä näiden merkitys mahtaa olla? Ensimmäisenä mieleeni tulee taide, mutta siinä tapauksessa tiemestarit kyllä olisivat poistaneet ne tien viereltä. —Aku506 23. helmikuuta 2014 kello 13.41 (EET)[vastaa]

Mulla on ollut se käsitys että niissä testataan liikennemerkeissä käytettäviä materiaaleja. --Tappinen (keskustelu) 23. helmikuuta 2014 kello 14.04 (EET)[vastaa]
Komppaan. Liikennemerkeissä käytetään erilaisia heijastavia kalvoja, ja testitaulussa on eri sävyjä samasta väristä. Samanlainen taulu on sattunut eteen mm. tiellä 79 Rovaniemeltä vajaa 10 kilsaa Kittilään päin (siellä on vielä kyltti "Liikennemerkkikokeilu" tien poskessa. Koeläpyskät ovat samoissa olosuhteissa kuin liikennemerkit, samat suolanroiskeet ja pakokaasut. Kalvojen tulisi säilyttää heijastuskykynsä ja värinsä mahdollismman pitkään. -Htm (keskustelu) 23. helmikuuta 2014 kello 14.12 (EET)[vastaa]
Tuo on aika luonnollinen selitys. Ei tullut itselleni mieleenkään. Kiitoksia vastauksesta! —Aku506 24. helmikuuta 2014 kello 20.42 (EET)[vastaa]
Rovaniemen testitaulut. --Harriv (keskustelu) 24. helmikuuta 2014 kello 21.06 (EET)[vastaa]

Keskustelun nauhoittaminen[muokkaa wikitekstiä]

Ymmärtääkseni keskusteluja, joissa olet itse osallisena tai keskustelu on selkeästi osoitettu myös sinulle, saa nauhoittaa. Mutta missä tilanteessa nauhoitteen saa soittaa kolmannelle osapuolelle? Minulla on ollut käsitys, että sen saisi soittaa ainoastaan oikeudenkäynnin yhteydessä todisteaineistona. Mutta onko asia näin? Olen kuullut tämän jostain, en lukenut.

Tämä tuli mieleeni kun elokuvatuottaja Miia Haavisto kertoi Kokoomuksen Taru Tujusen kertoneen nauhoittaneensa elokuvaohjaaja Tuukka Temosen kanssa käymäänsä keskustelua ja ehdottaneensa sen soittamista hänelle Presidentintekijät -dokumenttielokuvaan liittyen. Viittaan siis tähän artikkeliin.

Ystävällisin terveisin, 87.93.98.124 25. helmikuuta 2014 kello 13.54 (EET)[vastaa]

Kaipa keskusteluja saa nauhoittaa ja soittaa niin paljon kuin huvittaa, jos niitä ei julkisteta. Netissä levittäminen on julkistamista.)Jos "kolmannella osapuolella" tarkoitat nauhoitteen julkistamista, silloin yksityisyyden suoja voi rajoittaa sitä, mitä tietoja voi julkaista.--Tanár 25. helmikuuta 2014 kello 19.51 (EET)[vastaa]
Niin joo, tuo koski siis vain keskusteluja, joissa on itse osallisena. Ulkopuolisen keskustelun nauhoittaminen voidaan tulkita salakuunteluksi.--Tanár 25. helmikuuta 2014 kello 19.59 (EET)[vastaa]

Miten sinitarra saadaan pois legoista, kumista tai silikonista?[muokkaa wikitekstiä]

Miten sinitarra saadaan pois legoista, kumista tai silikonista? Minun legoihini on tarttunut sinitarraa. --87.95.86.84 26. helmikuuta 2014 kello 11.43 (EET)[vastaa]

Painele isommalla palalla sinitarraa. Riippuu poistettavan sinitarran laadusta millainen tehoaa parhaiten, tuore ja kimmoisa vai vanhempi ja sitkas sinitarra. Jos sinitarra on ehtinyt kovettua legoihin, sitä voi pehmentää lämmittämällä varovasti vaikka hiustenkuivaajalla. Sitten töpöttelykäsittely. --Pitke (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 11.54 (EET)[vastaa]
On ehtinyt kovettua (ei ole kovettunut pahasti), ja se kohta on taipuisa. Muualta hahmosta sinitarra lähti raaputtamalla, mutta taipuisasta kohdasta se ei lähde. Sinitarra on taipuisasta kohdasta ollut kiinni jo vuoden, ehkä enemmänkin. Lisäksi kotonani ei ole muuta sinitarraa kuin pikkuruinen läntti ja se legoon kiinnittynyt. --87.95.86.84 26. helmikuuta 2014 kello 12.28 (EET)[vastaa]
Jos ei ole, täytyy lainata - Yritä ruokaöljyllä. -Htm (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 00.41 (EET)[vastaa]

Suomen juutalaiset toisessa maailmansodassa[muokkaa wikitekstiä]

Montako juutalaista Suomessa oli sotavuosina ja montako juutalaista suomi joutui "pakkoluovuttamaan" saksaan vuosina 1939-44? Entä oliko talvisodassa tai jatkosodassa suomen armeijassa ketään merkittävästi tunnettua juutalaissotilasta?--Kruununoksa (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 22.24 (EET)[vastaa]

Käsitykseni mukaan Suomen hallituksen luovuttamat juutalaiset olivat neuvostoliittolaisten sotavankien joukossa olevia henkilöitä. Tämän lisäksi Valpo luovutti omin päin kahdeksan juutalaista (ilman mandaattia). Täällä on mielenkiintoinen linkki Suomen juutalaisista jatkosodassa. Kesällä 1942 Tyrvännössä Suomen pääministeri Rangell sekä Mannerheim ilmoittivat Himmlerille että Suomella ei ole juutalaiskysymystä. Joku kertokoon enemmän jos tietää. --Gwafton (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 01.43 (EET)[vastaa]
Tässä asiassa on suomenkielisessä Wikipediassa puute, jota olen joskus yrittänyt nostaa esille jollain keskustelusivulla. Muistaakseni Mannerheim vastasi Hitlerille, että Suomessa ei ole juutalaisongelmaa. Tämän perusteella ei oltaisi pakkoluovutettu yhtäkään (kun ei muka ollut yhtäkään). Jonkun tulisi tutkia ja lisätä Wikipediaan: 1) mitä Mannerheim vastasi siteerauksen kera, 2) luovutettiinko ketään, 3) mitä juutalaisille sitten tehtiin ja 4) kuinka paljon Suomessa oli juutalaisia toisen maailmansodan aikaan. Wikipedia ei nyt kerro. --Hartz (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 11.30 (EET)[vastaa]
Tämän mukaan keskustelua Suomen juutalaiskysymyksestä ei käyty Hitlerin ja Mannerheimin vaan Himmlerin ja Rangellin kesken. Ja toisin kuin edellä sanoin keskustelua ei käyty Tyrvännössä vaan automatkalla sieltä Luopioisiin. --Gwafton (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 15.12 (EET)[vastaa]
Lisäyksenä vielä, että tuon aikaisesta keskustelusta "Suomen juutalaiskysymyksestä" on vähän turha tehdä kansallista sankarimyyttiä, sillä Saksa ei nähtävästi erityisesti painostanut liittolaismaitaan luovuttamaan juutalaisiaan. Ymmärrän että kyse on ollut ennemminkin tarjouksesta hoitaa juutalaiset pois. Esimerkiksi fasistit eivät olleet kovin kiinnostuneita juutalaisvastaisuudesta, eikä Italiassa pantu toimeen järjestelmällistä joukkotuhoa. Miehitetyillä alueilla tilanne oli toki toinen. Unkarissakin juutalaisten vainoaminen alkoi toden teolla vasta maan jouduttua Saksan miehittämäksi. --Gwafton (keskustelu) 2. maaliskuuta 2014 kello 11.06 (EET)[vastaa]

Suomessa näkyy olleen 1970-luvun puolestavälistä 1980-luvun alkuun pornolehti nimeltä "Urkki". Mistä löytyisi lisää tietoa tästä lehdestä? JIP (keskustelu) 24. helmikuuta 2014 kello 14.23 (EET)[vastaa]

Ylkkärissä näkyy olevan jotain. Artikkelin paikka, laitetaan toivomuskaivoon. --Höyhens (keskustelu) 24. helmikuuta 2014 kello 21.59 (EET)[vastaa]
Muuten, käänsin tuon toivotun artikkelin Zzap!64 enwikin versiosta. Urkista en ole löytänyt tarpeeksi tietoa voidakseni kirjoittaa siitä artikkelia. JIP (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 20.23 (EET)[vastaa]
Kiitos siitä. Laitoin sinne käännösmallineen, sillä se kaipaa hieman kielenhuoltoa ja lähteistystä. --Höyhens (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 15.03 (EET)[vastaa]

Ajattelin jatkossa kääntää vielä enkkuwikin artikkelin en:Amiga Power tänne suomiwikiin, koska kyseinen lehti sattuu olemaan suosikkini brittiläisistä tietokonelehdistä, ja olin aikoinani varmaan ainoa suomalainen, joka tilasi sitä suoraan Isosta-Britanniasta ohittaen suomalaiset jakelut. Mutta ongelmana on, että kyseinen enkkuwikin artikkeli sisältää useita selityksiä lehden käyttämästä kielestä, jotka toimivat vain englanniksi. Riittääkö, että kopioin englanninkieliset tekstit sanasta sanaan vai täytyykö ne myös suomentaa? Vai onko parempi ohittaa kohdat, jotka eivät toimi suomeksi? JIP (keskustelu) 2. maaliskuuta 2014 kello 02.36 (EET)[vastaa]

Lehdelle omalaatuinen kielenkäyttö (etenkin kun siitä on siirtynyt nykyiseen puhekieleen elementtejä) on ihan asiallinen aihe käsitellä. Lainaukset pitää tietenkin olla englanniksi mutta niiden sekä lehden "omien" sanojen merkitystä pitää selittää vähän enemmän siltä varalta että täkäläinen lukija ei osaa englantia. --Pitke (keskustelu) 2. maaliskuuta 2014 kello 05.33 (EET)[vastaa]
Käänsin nyt tuonkin artikkelin, se löytyy nyt artikkelista Amiga Power. Mutta miksi muokkaukseni artikkeliin näkyvät muokkauslistallani punaisella pohjalla? Ei enkkuwikissä niin käy. JIP (keskustelu) 2. maaliskuuta 2014 kello 21.25 (EET)[vastaa]
Niitä muokkauksia ei liene vielä arvioitu. -Pitke (keskustelu) 2. maaliskuuta 2014 kello 21.48 (EET)[vastaa]

Suomen kohtelu toisen maailmansodan jälkeen[muokkaa wikitekstiä]

Miten Suomea tai suomalaisia kohdeltiin ulkomailla toisen maailmansodan jälkeen? Evättiinkö meiltä aina 90-luvulle asti pääsy joihinkin tiettyihin urheilulajeihin tai YK:n virkoihin? Ja onko meillä vieläkin kielto rakentaa tai ostaa laivastoon sotilaskäyttöön tarkoitettuja sukellusveneitä?--62.72.229.12 27. helmikuuta 2014 kello 20.59 (EET)[vastaa]

En tiedä, mutta kysymys on mielenkiintoinen. Mehän (tai oikeammin meidän sukulaisemme) teimme maailmansodan voittaneiden liittoutuneiden kanssa erillisrauhan jo vuonna 1944, ja siten saatoimme säilyä vähemmällä kuin muut natsit. --Höyhens (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 23.36 (EET)[vastaa]
Erilliskohtelua on ainakin se, että meistä ei tehty neuvostotasavaltaa vaan mallinukke länteenpäin. Voisi ajatela, että muutoin olisimme itsenäistyneet 1991 vaiheila ja olisimmekin nyt kotimaisten kommunistienkin hylkäämä Terijoen hallituksen suunittelema Suur-Suomi, johon kuuluisi sekä Viena että Aunus ja että meillä olisi parimiljoonainen venäläisvähemmistö. --Höyhens (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 23.51 (EET)[vastaa]
Olisi kyllä Viena ja Aunus jääneet saamatta joka tapauksessa. Kaikkien entisten neuvostotasavaltojen ja kansantasavaltojen rajat ovat lännempänä kuin ennen toista maailmansotaa. Ei saanut Romania Moldoviaa, Puola Galitsiaa tai Viro Setumaata. Hyvässä lykyssä Neuvosto-Suomesta olisi liitetty Neuvostoliittoon vielä enemmänkin alueita Kymijokea myöten, ja Suomen ja Venäjän välinen rajasopimus olisi edelleen ratifioimatta.--Tanár 3. maaliskuuta 2014 kello 21.28 (EET)[vastaa]
"In history, very nearly everything very nearly did not happen", oli Eino Jutikkala Matti Klingen mukaan siteerannut jotain brittikollegaansa. Oma kysymyksenä sitten on, että mitä kaikkea lopulta jäikään tapahtumatta siitä mitä ei sitten tapahtunut.--Urjanhai (keskustelu) 4. maaliskuuta 2014 kello 08.34 (EET)[vastaa]
Helsingin olympialaiset oli kai jonkinlainen käännekohta. Suomenhan oli määrä järjestää vuoden 1940 olympialaiset jotka sitten peruttiin sodan tähden. Ensimmäisiä sodanjälkeisiä, vuoden 1948 olympialaisia Suomelle ei myönnetty (ehkä niitä ei olisi voitu edes järjestää) mutta jo seuraavien olympialaisten myöntäminen on jo melko selvä hyväksymisen ja luottamuksen osoitus. Jäsenyyshakemus YK:hon lähetettiin jo 1947 mutta jäsenyys toteutui vasta 1955, kun muitakin sodan hävinneitä maita otettiin mukaan. Suomen ulkopoliittiseen asemaan vaikutti varmasti aika paljon minkälainen kansallinen uskottavuus eri tahoille muodostui – joillekin olimme rääpäle suurvallan vieressä, yksi haukkapala Neuvostoliitolle. Toisille taas liian läheistä kaveria Neuvostoliiton kanssa ja siksi epäluotettava. Yllättävätkin asiat vaikuttivat paljon; ulkomailla kuulee joskus juttuja vanhemmilta ihmisiltä siitä miten mielikuva Suomesta on heille muotoutunut ajan saatossa. Eräs vanhempi saksalainen insinööri kertoi kerran että GTS Finnjet teki valmistuessaan suuren vaikutuksen Saksassa ja myös muualla. “Merten moottoritietä” hehkutettiin joka tuutista suomalaisen insinööritaidon mestarinäytteenä. --Gwafton (keskustelu) 4. maaliskuuta 2014 kello 18.28 (EET)[vastaa]
Sukellusveneitä voisi hankkia (ks. Pariisin rauhansopimus (1947)#Sopimuksen raukeaminen), mutta ei kai ole ollut tarvetta eikä rahaa. --Silvonen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2014 kello 19.56 (EET)[vastaa]
Kuten Silvosen viittaamasta artikkelista ilmenee, Pariisin rauhansopimuksen sotilasrajoitukset todettiin rauenneiksi 1990-luvun alussa (ohjuskielto tosin jo 1960-luvun alussa). Sen sijaan "fasististen järjestöjen" lakkauttamiseen velvoittavaa pykälää ei tietääkseni ole koskaa virallisesti julistettu rauenneeksi, ja vielä 1990-luvun alkupuolella ainakin Venäjä oletti sen olevan voimassa, koska se lähetti Suomelle nootin IKL:n toiminnasta. Nykyään senkin pykälän ilmeisesti katsotaan kaikessa hiljaisuudessa rauenneen, kun esimerkiksi Suomen vastarintaliikettä ei ole kukaan vaatinut kiellettäväksi Pariisin rauhansopimuksen vastaisena. --Risukarhi (keskustelu) 7. maaliskuuta 2014 kello 20.43 (EET)[vastaa]

Maksimin arviointi[muokkaa wikitekstiä]

Tämäntapaiseen tehtävän ratkaisuun kaipaisin vahvistusta (tai kumoamista). Oletetaan, että kokeessa voidaan saada tasaisesti jakautuneita arvoja 1, 2, ..., M 10 ja viidessä kokeessa on saatu tulokset 6, 5, 1, 3, 7. Voidaanko esim. arvioida todennäköisyys, että maksimi M = 8 kaavalla

--Jarmo Turunen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 10.41 (EET)[vastaa]

En osaa sanoa tietämättä, miten kaava on johdettu, mutta tehtävä näyttää Bayesin kaavalla ratkaistavalla. Eli A = "M = 8" ja B = "5 havaintoa, maksimi 7", P(A|B) = ?. Bayesin kaava --> P(A|B) = P(B|A)P(A) / P(B). Tässä P(B|A) lienee todennäköisyys, että numeroista 1-8 tulee valittua yhden kerran 7 viidellä yrityksellä eikä kertaakaan lukua 8. P(A) = 1/10 ja P(B) = todennäköisyys, että numeroista 1-10 tulee valittua yhden kerran 7 viidellä yrityksellä eikä yhtään sitä suurempaa lukua. --ML (keskustelu) 8. maaliskuuta 2014 kello 06.19 (EET)[vastaa]

Talvisodan ja Jatkosodan lopputulos[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on historiankirjoissa talvisodan ja jatkosodan virallinen lopputulos? A. Suomen torjuntavoitto. B. Neuvostoliiton voitto. C. Ratkaisematon tai tasapeli. D. Kumpikaan ei voittanut tai hävinnyt. E. Kaikki yllä mainitut--Kruununoksa (keskustelu) 7. maaliskuuta 2014 kello 17.51 (EET)[vastaa]

"Virallinen lopputulos" on että Suomi voitti kun ei joutunut Neuvostoliiton alusmaaksi. --Käyttäjä:Kielimiliisi 7. maaliskuuta 2014 kello 18.10 (EET)[vastaa]
Virallista historiankirjoitusta (ja uudelleenkirjoitusta) on vain totalitaristisissa maissa. --Silvonen (keskustelu) 7. maaliskuuta 2014 kello 18.50 (EET)[vastaa]
"Sosialististen Neuvostotasavaltojen liitto voitti, mutta hyvänä kakkosena tuli maaliin pieni ja sisukas Suomi." (Väinö Linna: Tuntematon sotilas, muistivarainen siteeraus)--Urjanhai (keskustelu) 7. maaliskuuta 2014 kello 20.04 (EET)[vastaa]

Sain ystävältäni käytetyn SanDisk USB 3.0 muistitikun. Tikku on NTFS (Windows NT File System) -muotoa ja MacBook ilmoittaa, että voin vain lukea sitä. Pystynkö maccini avulla muuttamaan tikun asetuksia, jotta voisin myös tallentaa sille macilla? --188.67.249.196 11. maaliskuuta 2014 kello 16.39 (EET)[vastaa]

Minulla ei ole kokemusta Maceista, mutta niissähän pitäisi nykyään olla Unix-pohjainen käyttöjärjestelmä kuten Linux, jota itse käytän omassa PC:ssäni. Näin ollen sinun pitäisi pystyä alustamaan koko tikku uudelleen jollain tiedostojärjestelmällä, jota Mac tukee paremmin. Tällöin tietenkin menetät tikulla jo olevat tiedostot, ellet ole jo kopioinut niitä Macillesi. En tiedä sen tarkemmin, pystyykö tikun sisältöä sitten enää lukemaan Windows- tai Linux-koneissa. JIP (keskustelu) 11. maaliskuuta 2014 kello 20.55 (EET)[vastaa]
Read-only johtunee siitä ettei macissa oletuksena ole kirjoitustukea ntfs-tiedostojärjestelmälle. Linuxille sellaisen ainakin saa (ainakin ntfs-3g), joten luulisi että sen macciinkin saa (en jaksa googlailla). --Anr (keskustelu) 11. maaliskuuta 2014 kello 21.01 (EET)[vastaa]

Sodan julistaminen[muokkaa wikitekstiä]

Enkkuwikissä tuli eteen tällainen kysymys. Salliiko Suomen perustuslaki Suomen julistaa sodan jollekin muulle valtiolle? Ja jos, niin missä olosuhteissa? JIP (keskustelu) 11. maaliskuuta 2014 kello 20.17 (EET)[vastaa]

Suora lainaus PL 93 §:stä: Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella. Ei siellä mitään sodanjulistuskieltoa ole. --Jmk (keskustelu) 11. maaliskuuta 2014 kello 20.19 (EET)[vastaa]

Virga ja aavesade[muokkaa wikitekstiä]

Kysytään täältä kun enwikissä ei ole tullut vastausta: Virga on pilvestä roikkuva sadejuova, joka ei ulotu maahan asti. Tällöin kuivaan ilmakerrokseen putoava sade haihtuu jo ilmassa. Onko aavesade (en: "Phantom rain") sama kuin virga, sillä erotuksella, että siinä koko sadepilvi sataa, mutta sade haihtuu ennen maahan putoamistaan?--RicHard-59 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2014 kello 10.56 (EET)[vastaa]

Tasavallat, joilla ei ole presidenttiä[muokkaa wikitekstiä]

Onko maailmassa nykyisin muita tasavaltoja, joilla ei ole presidenttiä, kuin San Marino? Jaalei (keskustelu) 14. maaliskuuta 2014 kello 10.15 (EET)[vastaa]

Jokamiehenoikeudet Tanskassa[muokkaa wikitekstiä]

Onko Tanskassa jokamiehenoikeudet? Jaalei (keskustelu) 3. maaliskuuta 2014 kello 20.29 (EET)[vastaa]

da:Allemandsretten.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2014 kello 21.09 (EET)[vastaa]
En osaa tanskaa. Jos sinä osaat, voitko kääntää tuon? Jaalei (keskustelu) 4. maaliskuuta 2014 kello 17.28 (EET)[vastaa]
Google-kääntäjä ei osaa kääntää kovin hyvin tanskasta suomeen, mutta kirjoitettu tanska on onneksi sukua ruotsille. Jos sain selvää, niin vapaa liikkuminen monilla luonnonalueilla kiellettiin 1800-luvulla, mutta Jyllannin ja Fynin valtionmetsissä on saanut telttailla vuodesta 2004, ja vuoden 1917 luonnonsuojelulaki takaa vapaan liikkumisen rannoilla. --Silvonen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2014 kello 20.09 (EET)[vastaa]
Ja pääsanoma taisi olla että Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on melko laaja jokamiehenoikeus, mutta Tanskassa, mutta Tanskassa oikeudet ovat em. tavalla rajoitetumpia.--Urjanhai (keskustelu) 4. maaliskuuta 2014 kello 20.11 (EET)[vastaa]
Jos osaa hyvin englantia, kannattaa useimmilla eurooppalaisilla kielillä kirjoitetut tekstit kääntää englanniksi, sillä samantyyppisen sanojen taivuttamisen ansiosta käännöksestä tulee huomattavasti selkeämpi kuin suomenkielisestä. ,(!) 4. maaliskuuta 2014 kello 20.41 (EET)[vastaa]

Ei tanska ole paha. Silvonen luki oikein: 1800-luvulla Tanskassa alettiin rajoittaa kansalaisten liikkumista luonnonmukaisilla alueilla. Varmaankin suojelutarkoituksessa sillä ei Tanskassa luonnonmukaisia metsiä ollut paljoakaan jäljellä. 1917 lähtien rannat ovat olleet eräänlaisen jokamiehenoikeuden parissa ja 2004 tuli tosiaan tämä telttailulupa. --Vnnen (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 15.54 (EET)[vastaa]

Wikipedian rahankeruu-juttu[muokkaa wikitekstiä]

Miten siinä teidän rahankeruujutussa kävi, kun yrititte kerätä rahaa ilman poliisin lupia?

Matti Virtanen/--188.67.138.191 8. maaliskuuta 2014 kello 01.19 (EET)[vastaa]

Voit lukea tapahtumista täältä: Wikipedia:Poliisihallituksen lausuntopyyntö 2014. --Stryn (keskustelu) 8. maaliskuuta 2014 kello 04.07 (EET)[vastaa]
Ihan selvennyksenä, että 1) kyseessä oli amerikkalaisen Wikimedia Foundationin rahankeräys, ei "meidän", 2) WMF:n keräys ei jäänyt yritykseksi ja 3) lupien tarve on tässä vaiheessa Poliisihallituksen käsitys, ei WMF:n -Htm (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 21.59 (EET)[vastaa]

Onkohan missään Suomen murteessa mahdollista käyttää muotoa "hyläys" muodon "hylkäys" sijasta? Tuskinpa, kun kerran ei ole kalan perausta tai vangin karausta. Kysytään nyt kuitenkin. --Pxos (keskustelu) 9. maaliskuuta 2014 kello 23.32 (EET)[vastaa]

Enpä muista kuulleeni. Sen sijaan luovilla aloilla on kehitetty ilmaus epävarman asiakkaan epämääräiselle päätökselle: ”Asiakas hyläksyi ehdotuksemme.” –Kotivalo (keskustelu) 9. maaliskuuta 2014 kello 23.38 (EET)[vastaa]
"Kat kat kara pu" on Eurajoen murretta ja tarkoittaa "Katso, kissa kiipeää puuhun." Olisko sillä suunnalla? --Höyhens (keskustelu) 11. maaliskuuta 2014 kello 00.54 (EET)[vastaa]
Ja luovutetusta karjalasta on peräisin sukunimi Hyle (= yleiskielellä "Hylje") sekä paikannimiä muotoa "Kosenmuoni" (= Salomon, joka asuuu kosken partaalla). Mutta ko. murteita taitamattona en osaa sanoa, mihin sanoihin ja kirjaimiin tuo ilmiö ulottuu.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2014 kello 01.56 (EET)[vastaa]
Toi Hyle nyt on yks Kajaanin 1919 asemakaavan kortteleistakin, jossa muutkin lähikorttelit olivat metsäneläimiä. Mutta koettakaas sanoa rehtorin äänellä: "Tästtuli nykkyl ihanvarma hyläys" silleen että hy on neutraali, lää on pitkä ja korkee ja ys on matala niin menee piru ultralänsisuamalaisiin. Ei mahra sit mittä. --Höyhens (keskustelu) 14. maaliskuuta 2014 kello 23.41 (EET)[vastaa]

Ryhmän kokoaminen[muokkaa wikitekstiä]

Oletetaan, että koolla on esim. 100 henkilöä ja jokaisella on perusjoukossa esim. 50 tuttavaa. Miten perusjoukosta kootaan mahdollisimman suuri ryhmä, jonka kaikki jäsenet ovat keskenään tuttavia? Voidaan tietysti tehdä esim. seuraavasti: Valitaan perusjoukosta henkilö(t) (A), jo(i)lla on eniten tuttavia. A haastattelee omat tuttavansa ja valitsee sen (B), jonka kanssa hänellä on eniten yhteisiä tuttavia. Sitten A ja B haastattelevat yhteiset tuttavansa ja valitsevat näistä sen (C), jolla on taas eniten yhteisiä tuttavia. Tällainen askelittainen etenemimen ei varmaankaan takaa parasta mahdollista lopputulosta? Eli lieneekö tässäkään tapauksessa mahdollista löytää lopullista totuutta muuten kuin tutkimalla kaikki mahdolliset ryhmät, joiden koko on pienempi kuin 51. Ja siihen tarvittaisiin supertietokone. Voiko yksityishenkilö muuten sellaista käyttää ja mihin hintaan? Ja vaatiiko sellaisen käyttö tietyn ohjelmointikielen hallintaa? --Jarmo Turunen (keskustelu) 14. maaliskuuta 2014 kello 14.29 (EET)[vastaa]

Jos ymmärsin ongelman oikein niin tuo taitaa onnistua ihan ilmaisilla työkaluilla: [17]. Jafeluv (keskustelu) 14. maaliskuuta 2014 kello 14.37 (EET)[vastaa]
Käytännönläheinen ajatus ongelman yksinkertaistamiseksi (?): Henkilöt asettuvat satunnaiseen jonoon. Jonossa ensimmäisenä oleva kääntyy ympäri ja pyytää tuttaviaan menemään jonon hännille. Sitten seuraavana jonossa oleva tekee samoin jne. Esim. jos henkilöitä on 9 ja toisensa tuntevat ovat {1, 2, 3}, {4, 5, 6}, {7, 8, 9} ja alkuperäinen jono on 9 6 2 3 4 8 1 7 5, niin menetelmä tuottaa jonon {9 6 2} {8 4 3} {7 5 1}, eli jonossa on kolme kolmen henkilön ryhmää, joiden jäsenet eivät tunne toisiaan. Jos perusjoukosta tutkitaan kaikki kolmen henkilön ryhmät, niin näitä on kombinaationa C(9, 3) = 84. Mutta nyt eri ryhmistä jäsen voidaan valita kolmella tavalla eli yhteensä tavalla. --Jarmo Turunen (keskustelu) 22. maaliskuuta 2014 kello 06.23 (EET)[vastaa]

Tarttuuko syöpä?[muokkaa wikitekstiä]

Syöpätutkimusta tehdään varmaankin koe-eläimillä. Joten nyt tuli mieleen, että voidaanko syöpä tartuttaa koe-eläimestä toiseen vai taisteleeko keho vieraita syöpäsoluja vastaan tehokkaammin kuin oman kehon syöpäsoluja vastaan? Toivottavasti nanotekniikka on kohta sellaisella asteella, että kehoon voidaan lähettää pieniä robotteja etsimään ja tuhoamaan syöpäsoluja! --Jarmo Turunen (keskustelu) 14. maaliskuuta 2014 kello 20.41 (EET)[vastaa]

Heität varmaan tahallas pahan. Robottiterapia on hintansa vuoksi älykaukana. Asiaan.
Tää menee suunnilleen sillai että mitä erilaistumattomampi solu on, sitä lähempänä se on kantasolua ja sitä vaikeampi elimistön on sitä tunnistaa "vieraaksi" soluksi ja siksi me syöpälääkärit (no sitäkin muun ohella ja evp) aina toivotaan että potilaan syöpä oisi mahdollisimman erilaistunut eli lähellä sitä mikä sen pitäisikin olla. Silloin se EDIT tehoaa eiku reagoi STOPEDIT paremmmin esimerkiksi sytostaatteihin ilman että terve solukko kärsii. Tää on ihan loogistakin, vaikkei välttämättä ihan selvää maallikolle.
Ja ei tahdo oikein tarttua. Kloonatuilla hiirillä voi saada syövän toisesta toiseen, jos olen oikein ymmärtänyt. Ja hiirihän on, kuten tiedät, geneettisesti lähisukulaisemme. Meillä on hiiren suhteen se ero että hiiri pruukaa elää lyhyemmän aikaa kuin meidän syöpämme. Mieti sitä. --Höyhens (keskustelu) 14. maaliskuuta 2014 kello 23.56 (EET)[vastaa]
P.S. Katso telomeeri. --Höyhens (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 00.06 (EET)[vastaa]
Eikös luonnoneläimillä ollut joku tarttuva syöpä, joka levisi sukupuolitaudin tapaan limakalvokontaktissa, mahdollisesti jollain tasmanian pussieläimilllä tms.? Muistaako kukaan tarkemmin? Tämä on epävarma muistikuva, mutta jotain tällaista on jäänyt mieleen, mutta en muista ihan tarkasti mikä se tartuntamekanismi oli.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 09.24 (EET)[vastaa]
Pussiahmalla tosiaan esiintyy tarttuva syöpä. --ML (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 09.49 (EET)[vastaa]
Mahtuukos se kuitenkaan syövän kriteereihin? Syövän aiheuttava tarttuva tunnistamaton sairaus, veikkaan. Lähteitä en tiedä, mutta kai pitäisi olla vähintään klooni, että itse syöpä tarttuisi. Edes identtinen kaksosuus ei riitä, koska perinnöllisyys on muutakin kuin DNA. Ja sitäpaitsi JOS syöpä tarttuisi, ei se olisikaan enää syöpä vaan tartuntatauti. Pikkuvertaus josta kenties kysymyskin lähtee: AIDS tarttuu mutta sen aiheuttamat syövät eivät. -Höyhens (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 13.49 (EET)[vastaa]
Tai siis AIDSkaan ei tartu vaan HIV. Anteeksi sotkuni. -Höyhens (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 13.51 (EET)[vastaa]
Tässä on tyhjentävä selostus (tässä tiiviimmin). ;-) Lääketieteeseen perehtynyt lukija pystynee tuosta muodostamaan hyvin käsityksen asiasta.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 18.11 (EET)[vastaa]
Tauti on ilmeisesti syntynyt yhden pussiahman syöpänä, mutta leviää oikeastaan loiseliönä yksilöstä toiseen. Biologia on monimuotoisempaa kuin koulukirjoissa kerrotaan... Artikkelissa en:Clonally transmissible cancer on pari esimerkkiä muistakin lajeista kuin pussiahmasta. --Silvonen (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 12.35 (EET)[vastaa]
Tässä se on vielä tiiviimmin. On tosin olemassa teoria, jonka mukaan virukset ovat karanneita geenejä. Erityisesti siksi että ne eivät lisäänny ilman isäntäsolua. Tämä näyttäisi menevän sinne välimaastoon. Jään miettimään inttämättä enempää. --Höyhens (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 00.31 (EET)[vastaa]

Viitataanko paaviin hänen hallituskaudellaan pelkällä nimellä vai myös järjestysnumerolla? Eli puhuttiinko esim. Johannes Paavali II:sta vai Johannes Paavalista?  –Kommentin jätti 87.95.62.106 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 21.05 (EET)[vastaa]

Kuulomuistiin on vahvasti jäänyt, että kyllä aina sanottiin myös se toinen. –Kotivalo (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 22.30 (EET)[vastaa]
Muistelisin puhutun paavi Benedictuksesta, mutta en ole varma (vrt. "Kustaa tieskuinkamones", Benedictuksen järjestysluku taisi olla samaa suurusluokkaa - itse asiassa näköjään muuten täsmälleen sama! - kuin Ruotsin nykyisen monarkin).--Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 18.35 (EET)[vastaa]

Ainakin kuninkaista on puhuttu vain hallitsijanimellä, esim. Kaarle Kustaa, ei Kaarle XVI Kustaa, mutta ilmeisesti paavit on eri asia. --188.67.52.137 16. maaliskuuta 2014 kello 18.28 (EET)[vastaa]

Tuo itse asiassa kai vaihtelee. Virallisissa yhteyksissä mainitaan järjestysluku, Kaarle Kustaasta puhutaan lähinnä epämuodollisisekmmissa ja vapaamuotoisemmissa yhteyksissä.--Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 18.39 (EET)[vastaa]
Paavit vaihtuvat normaalisti niin harvakseltaan, että aina kun valkoinen savu nousee, toimituksissa on uusi sukupolvi miettimässä mitenkäs nyt suu pannaan. Kuulomuistini sanoo että sanottiin Johannes Paavali toinen mutta ei sanottu Benedictus kuudestoista. Johtunee siitä, että JP kakkosta edelsi Johannes Paavali ensimmäinen, jolloin sekoittumisvaara oli ilmeinen. –Kotivalo (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 18.44 (EET)[vastaa]

Veikkauksen merkitys[muokkaa wikitekstiä]

Mitä tapahtuisi ihmisten keskimääräiselle veroprosentille, jos Veikkausta ei olisi, mutta valtion pitäisi saada sama summa kokoon pelkällä verojen nostolla?  –Kommentin jätti 88.114.61.202 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 15.12‎ (EET)[vastaa]

Veikkaus tuotti viime vuonna 506,3 miljoonaa euroa voittoa ja maksoi 99,8 + 21,9 miljoonaa euroa arpajais- ja arvonlisäveroa. Tätä voi verrata tilastokeskuksen verotietoihin, joiden mukaan kaikista valtion veroista kertyy noin 40 miljardia euroa vuodessa. Jos laskelmasta haluaisi realistisen, pitäisi vielä osata arvata, mihin ihmiset käyttäisivät veikkaamisesta säästyvät rahansa ja kertyisikö tästä valtiolle veroja, millä verolla valtio aukon paikkaisi ja miten tämä veronkorotus vaikuttaisi verotettavan toiminnan määrään jne. --Silvonen (keskustelu) 17. maaliskuuta 2014 kello 08.05 (EET)[vastaa]