Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 116

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Wikipedia:Tunteidenpurkupaikka

Hei,

Ehdotan, että:

• Wikipedia:Kommenttipyyntö
• Wikipedia:Poistettavat ylläpitäjät
• Wikipedia:Ylläpitäjien ilmoitustaulu
• monien käyttäjien keskustelusivut ym.

korvattaisiin seuraavalla:

• Wikipedia:Tunteidenpurkupaikka (WP:TPP)

Voisimme korvata monta vain yhdellä, mikä virtaviivaistaisi Wikipedian toimintaa. Poistaisimme hiekkaa monista rattaista. Tunteidenpurkupaikassa (TPP) henkilökohtaisten hyökkäysten esittäminen olisi sallittua. Uudeksi ilmaukseksi voisi muodostua "mee teepeepeehen valittamaan". Tunteidenpurkupaikkaa ei sensuroitaisi lainkaan. Sieltä ei poistettaisi yhtäkään sinne jätettyä kommenttia. Tunteidenpurkupaikassa saisi sättiä. Tunteidenpurkupaikka keventäisi ilmapiiriä ja tekisi Wikipediassa sulassa sovussa toimimisesta sujuvampaa. Ihmiset tarvitsevat tunteidenpurkupaikkoja. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 14.41 (EEST)

Diplomaateilla, jotka ovat hioneet keskustelutaidon huippuunsa ja osaavat lukea rivien välien kätketyistä lomista, on joitain koodisanoja kuulemma joilla voidaan kohteliaasti ilmaista tunteita niin, että vastapuoli ymmärtää mutta ei loukkaannu. Eräs tälläinen on ”mielenkiintoinen”. Hartzin esittämä idea on mielenkiintoinen. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 14.45 (EEST)

Eikö mielenkiintoinen tarkoita, että ei kiinnosta lainkaan? "Sepä mielenkiintoista" = minua ei kiinnosta, enkä keksi mitään kysyttävää asiasta, sillä minua ei kiinnosta. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 14.46 (EEST)

En ole viime aikoina tullut tunnetuksi täällä minään diplomaattina, joten ei minulla ole aavistustakaan, mitä sana tarkoittaa. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 14.53 (EEST)

Tunteidenpurkupaikkaan voisi kirjoittaa myös nimimerkillä Epätoivoinen. Kahvihuoneessa ei ole sopivaa osiota vuodatuksille ja kysy vapaasti -palstalla pitäisi olla esitettävänä jokin kysymys. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 14.51 (EEST)

Niin no onhan tässä tiettyä järkeä. Tulisi paikka, jossa voi tilittää tuntojaan ja ihan luvan kanssa kertoa miten on taas niin mielensä pahoittanut Wikipedian ihmeellisessä toiminnassa.--Veli Himmeä (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 15.52 (EEST)

Ottaen huomioon, että olen tällä hetkellä kommenttipyynnössä osapuolena jossa on saanut aika vapaasti heitellä henkilökohtaisia hyökkäyksiä ilman, että niihin on puututtu niin pidän tätä huonona ideana. Vapaa vittuilufoorumi tuottaa vain lisää angstia ja vitutusta. --Zache (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 16.00 (EEST)

Ei haukku haavaa tee. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 16.00 (EEST)

Kirjoitan tähän selkeästi ja lyhyesti: vastustan ehdotusta enkä kannata sitä lainkaan. Ymmärtääkseni käytäntömuutosten vastustaminen ei tarvitse erityisiä perusteluita, joten en perustele. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 16.10 (EEST) Perustelen: Kuvitelma siitä, että olisi paikka, jossa toisia voisi haukkua vapaasti, jotta riitapukarit sitten sulassa sovussa tekisivät yhteistyötä, on mielenkiintoisen huono ja järjetön. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 16.14 (EEST)

Vastuu on lukijalla. Ei kukaan pakottaisi Pxosta lukemaan tunteidenpurkupaikan kommentteja. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 17.46 (EEST)

Tämä koko idea on varmaan provosointia, mutta provosoidutaan sitten. Idea on hyvä. Voin itsevaltaisesti ja äkkiväärästi muokata artikkeleja sekä keskusteluja, joista minut haukutaan pataluhaksi tunteidentyhjennyspisteessä mutta näitä raivonpurkauksia ei tuoda muualle. Muualla minua vain kiitetään tai sitten vaietaan kokonaan. Riittää, että en lue koskaan kommentteja solvaustenheittopaikasta. On tuossa puolensa. Mikäli siitä saadaan vedenpitävä, niin siinä tapauksessa idea saattaa olla – edelleen kelvoton. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 17.54 (EEST)

90% tunteidenpurusta voisi siirtyä tunteidenpurkupaikkaan. Tunteidenpurkupaikalla olisi (muita) keskusteluja siistivä vaikutus. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 17.56 (EEST)

Ja prosentteja! Hienoa, tykkään tehdä tilastoja, niin tuosta saan materiaalia tilastojen tekoon. Nollahypoteesi on 90 %, joten voimme ensi syksynä katsoa, miten sen kanssa kävi. Mutta nyt olen liikaa äänessä ja tästä tulee pelkkää lipeänkeittoa koko Wikipediasta, joten päästän muut kuulemaan ilosanomaa. Kuulemiin. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 17.58 (EEST)

Lähditkö pelastamaan valaat vai onko uusi tilasto tulilla? --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 18.04 (EEST)

Käyttäjä:Hartz: Facebook. Blogisi. Twitter. Suomi24. Ystäväsi. Ole hyvä. Tunteidenpurkupaikkoja on. Iivarius (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 17.37 (EEST)

Eijei. On ilmeistä, että käyttäjät haluavat purkaa tunteitaan nimenomaan Wikipediassa. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 17.46 (EEST)

Voisitteko te kaksi, Hartz ja Pxos, vähitellen lopettaa näiden keskustelupalstojen väärinkäytön, saatana? –Kotivalo (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 18.03 (EEST)

Komppaan Kotivaloa. Hartzille ja Pxosille voisi antaa parin viikon porttikiellon kaikille keskustelusivuille. --Esamatti1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2014 kello 10.44 (EEST)

Perkele vieköön heti, kun löytyy sellainen kahvihuone, jossa ei puhuta minusta! Pxos sitä, Pxos tätä. En ole kovin kypsä ihminen, niin en osaa pitää turpaani kiinni. Parhaani yritän, usein epäonnistun. Kiitos tunteistasi kuitenkin. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 19.23 (EEST)

Tunteeko tässä itsensä kaiken pahan aluksi ja juureksi? Aurinko ei nouse aamulla ilman Hartzia. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 20.32 (EEST)

Kannatan Kotivalon ehdotusta siitä, että jokainen keskittyköön jatkossa Wikipediaa kehittävään toimintaan ja jättäköön keskinäisen pippelimiekkailun omaan arvoonsa. Kyllä muakin kyrpii aika ajoin, mutta kun sama teksti junnaa koko ajan..--Veli Himmeä (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 21.25 (EEST)

Tutkimusten mukaan aggressioiden purkaminen aggressiivisesti, eli tässä tapauksessa julkisella toisten käyttäjien sättimisellä, vain lisää aggressiivisuutta. Se ei mitenkään pura sitä, vaan lähinnä antaa toimintatavan, miten toimia jatkossakin painetilassa. Painetta puretaan paljon paremmin levolla, rentoutumisella, mielekkäillä harrastuksilla tai liikunnalla. Jos on pakko päästä tyhjentämään ajatuksiaan, niin sitten se kannattaa ehdottomasti tehdä jonkun luotettavan henkilön kanssa. Yksi viimeisimmästä paikoista purkaa pahaa oloa on Internet. --PtG (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 21.47 (EEST)

Tosin luulenpa, että tämä oli sarkastinen ehdotus. --PtG (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 21.49 (EEST)

Noin empiirisesti olen alkanut vähitellen uskoa evoluutiopsykologiaan: jos liikkuu viikonloput savannin näköisessä puolipuustoisessa ympäristössä, jossa on monipuolisesti erilaisia luonnonilmiöitä, niin jaksaa taas viikon istua tietokoneella, eikä internet-addiktio hirtä kiinni. --Urjanhai (keskustelu) 26. syyskuuta 2014 kello 10.52 (EEST)

Eston harkitseminen ja varoittaminen

Kun ylläpitäjä harkitsee estoa, riittääkö että tästä päivästä taaksepäin laskien teki 1. elokuuta jotain väärää, vaikka välissä olisi ollut kunnollisia muokkauksia? Riittääkö, että ennen estoa ei erikseen varoiteta, vaan eston annettua vain ilmoitetaan keskustelusivulla, että "estetty, on varoitettu jo 1. elokuuta". Viittaan tässä Strynin käyttäjä Huge Efnerille antamaan estoon. Lähes kaksi kuukautta on kuitenkin aika pitkä aika. Miten kaukaa on tarkoitus kumuloida käyttäjän "kaikki pahat teot"? Ei mahdu minun kaaliini, että estetään tuosta vaan ja estosta ilmoitetaan, että "varoitettu jo 1. elokuuta". Tylyä ja väärin. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 17.53 (EEST)

"Jotain väärää" voi tarkoittaa monta asiaa. Tässä tapauksessa oli kyseessä henkilökohtainen hyökkäys. Ja käyttäjä oli tehnyt HH:ta enemmänkin tuossa välissä. Ei tarvitse varoittaa etukäteen; jokaisen käyttäjän tulisi osata käyttäytyä ilman että tarvitsee ilmoittaa siitä. Nämä ovat ihan tapauskohtaisia ja ylläpitäjien oman harkinnan mukaan mennään. Ehkä luet selitykseni käyttäjän keskustelusivulta ennen kuin enempiä alat miettimään mistä se esto tuli. --Stryn (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 18.42 (EEST)

"Ei tietenkään pidä varoittaa juuri ennen estoa. Käyttäjien pitää itse osata käyttäytyä, eikä heitä ohjeisteta siitä jatkuvasti." No miksi sitten annetaan ensin test1, sitten test2, vielä test3 ja vasta sitten esto? Voimmekin skipata kaikki nuo mallinein annettavat varoitukset ja estää suoraan, sillä käyttäjiä ei pidä varoittaa juuri ennen estoa. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 18.48 (EEST)

Sekin on tapauskohtaista. Jotkut IP:t estetään suoraan ilman varoituksia, kun huomaa heti kyseessä olevan vandaali. Myös jotkut käyttäjätunnukset estetään ilman varoituksia samasta syystä. Varoitukset eivät paljon auta vandaalin ollessa kyseessä. Ei pitkäaikaisia käyttäjiä jatkuvasti olla varoittelemassa, jossakin vaiheessa se estokin koittaa, jos ei noudateta sääntöjä. --Stryn (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 18.51 (EEST)

Onko Huge Efner vandaali, jota ei tarvitse varoittaa? Ei siellä Huge Efnerin keskustelusivulla ole juurikaan varoituksia. Huge Efner kritisoi toisen käyttäjän toimintaa. Onkohan Stryniltä jäänyt lukematta: Wikipedia:Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä#Seuraavat asiat eivät tee kommentista henkilökohtaista hyökkäystä:? --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 19.03 (EEST)

Ei ole jäänyt lukematta, kiitos vain muistutuksesta. Kritisointi on sallittua aiheesta, kunhan on esittää todisteet väitteille ja ei mennä henkilökohtaisuuksiin. --Stryn (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 19.10 (EEST)

Ei Huge Efner kyllä suuremmin HH:ta tehnyt. Yhdessä muokkausyhteenvedossa luki yhtenä sanana muiden lomassa "vandalismia" ja keskustelusivulla oli Pxosen kanssa kiivas keskustelu. Tunteet ne on Efnerilläkin ja toisinaan hermostuu, varsinkin jos lähteistettyä muokkausta, jota hän yrittää tehdä, kumotaan toistuvasti (artikkelin Eduskunnan oikeusasiamies historia). Ei sen kummempaa. --Hartz (keskustelu)

Näin yleisenä kommenttina, tähän yksittäiseen tapaukseen tutustumatta, jos on aiemmin sääntöjä rikkonut ja siitä huomautuksen/huomautuksia saanut, totta kai esto paikallaan. Ei niin voi olla, esimerkiksi, että yksi henkilökohtainen hyökkäys, siitä huomautus, uusi henkilökohtainen hyökkäys parin kuukauden päästä, siitä huomautus, kolmas henkilökohtainen hyökkäys taas parin kuukauden päästä, siitä huomautus ja niin edelleen maailman tappiin asti. Jossain vaiheessa vuorossa oltava esto, jotta viesti menee paremmin perille. Pääosin asiallinen muokkaushistoria ei syy katsoa toistuvia sääntörikkeitä läpi sormien. --Nironen (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 19.24 (EEST)

Ymmärrän viestisi, mutta ei tämä tapaus ole tuollainen. Hyvin oltaisiin huomautuksilla/varoituksilla pärjätty. Vaikea keskustelusivulta on löytää varoituksia HH:sta: Keskustelu käyttäjästä:Huge Efner. Mielestäni kaksi kuukautta vanha HH ei ole mitenkään raskauttava -- uusi asia on aivan eri, eikä vanhalla ole siinä (eston tarpeen arvioinnissa) mitään merkitystä. Täällä fi-wikissä on kyllä sellainen ilmapiiri, että kumuloidaan "kaikki pahat teot" vuosien takaa ja ne ovat kaikki kumuloituvasti raskauttavia. Sitten sanotaan vaan, että "estetty" ja että "sinua varoitettiin jo vuonna 2007". --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 19.34 (EEST)

Antamani varoitus ei ollut vuodelta 2007, vaan viime kuulta. Jos se ei mennyt käyttäjälle perille, niin sitten seuraavaksi joudutaan turvautumaan estoon. Meillä on ollut käyttäjiä, joiden kohdalla on jumituttu liki ikuiseen huomauttelu ja varoittamiskierteeseen. --Otrfan (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 20.20 (EEST)

Vuosi 2007 oli vain esimerkki minkä tarkoitus oli havainnollistaa tätä raskauttavaa kumuloimista ajan alusta asti. Ylläpitäjän muisti on pitkä. Minkäänlaiseen huomauttelu- tai varoituskierteeseen ei jumituta, jos annetaan ikuinen esto heti kättelyssä. Suosikaamme siis ikuisia estoja heti kättelyssä. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 20.30 (EEST)

Tässä kyllä auttaisi aika paljon (tämän eston paremmin perille menemisessä), jos säännöt olis samat kaikille. Mulle tulee joka ikinen kerta, kun joku täällä tulee hurrikaanin lailla ja kyseenalaistaa usean saman aihepiirin artikkelin merkittävyyden, mieleen se, että minä en voi enää koskaan niin tehdä, oli kuinka hyvät perustelut sille tahansa, koska siitä napsahtaisi puolen vuoden tai vuoden esto (riippuen siitä, millaista "pitenevien estojen kaavaa") Otrfan tai joku muu asiasta sydämistynyt ylläpitäjä noudattaisi. Iivarius (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 20.44 (EEST)

Käyttäjien ei pitäisi olla varovaisia ja nöyriä hallintoalamaisia estopelko perseessä. Pitää muokata rohkeasti ja sanoa mitä tarkoittaa. Pitää saada asianmukaiset varoitukset estoista etukäteen, pitää voida välttää esto omaa toimintaa vielä rukkaamalla, eikä saa kumuloida raskauttavasti vuodesta 2007. Aina uudet varoitukset. Vanha paha teko ei ole raskauttava, vaan jokainen uusi juttu on katsottava uusin silmin, jos vanhasta on kulunut jo aikaa ja välissä on hyvää toimintaa. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 20.50 (EEST)

Iivariuksen tapauksessa kommenttipyynnön lopputulos on varoitus, joka on voimassa niin pitkään kuin kommenttipyynnössä määrätään. --Otrfan (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 20.55 (EEST)

Sinun tapauksessasi on merkittävyyden kyseenalaistuksissa eri säännöt kuin muilla, johtuen siitä että toimintaasi käsiteltiin kommenttipyynnössä. --Otrfan (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 20.57 (EEST)

Käytäntöä yksilöimättömät muokkausyhteenvedot

Eikö kannattaisi siteerata käytäntöä tai linkittää oikealle käytäntösivulle, jos kumoaa muokkauksen käytännön mukaisesti? Mielestäni kumoamisen perustelu "ohjeen mukaan" ei ole riittävä. Uusi käyttäjä ei voi mitenkään tietää mistä ohjeesta on edes kyse tai missä se luettavissa. Tähän soisi saatavan jokin selvyys. Eli tuleeko käytäntö yksilöidä muokkausyhteenvedossa tai linkittää käytäntösivulle? --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 19.46 (EEST)

Kannattaisi. --Stryn (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 19.47 (EEST)

"Kannattaisi muttei tarvitse?" Eli jätetään toiselle arvoitukseksi, kun itse ei jaksha siteerata. Jos millään käytäntösivulla ei vielä lue tästä, niin kannattaisihan sinne kirjoittaa asiasta. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 19.50 (EEST)

Selasin muokkaushistoriaasi (mallia katsoakseni), mutta en löytänyt esimerkkiä. Laitatko/laitanko jatkossa siis wikilinkin käytäntöön vai ohjeeseen. Entä laitanko ohjeen aina myös vakiokäyttäjille.--Opa (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 20.47 (EEST)

En minä tiedä? Kai jotenkin tyyliin: "keskustelusivulta saa arkistoida vain yhtä kuukautta vanhemmat keskustelut käytännön mukaan: Wikipedia:Keskustelusivu" tai "keskustelusivulta saa arkistoida vain yhtä kuukautta vanhemmat keskustelut keskustelusivukäytännön mukaan" tai "käytännön mukaan ei saa arkistoida uusimpia: Wikipedia:Keskustelusivu"? --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 20.58 (EEST)

Kai kaikille käyttäjille samalla tavalla? Kyllä mielestäni tuo linkki auttaa paljonkin, niin löytää oikeaan osoitteeseen. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 21.00 (EEST)

Kannatan. Olen itsekin ollut pulassa niin uutena käyttäjänä kuin vielä myöhemminkin, kun ei kaikkia wikipedian ominaisuuksia voi heti oppia. En ole tiennyt kaikkia käytäntöjä ominaisuuksien käytöstä ja muokkauksiani on kumottu ilman että on viitsitty tarkentaa että mitä tein väärin, ellen erikseen kysynyt.--Custoo (keskustelu) 26. syyskuuta 2014 kello 01.03 (EEST)

Custoon kohtaama tilanne on sellainen, johon kenenkään ei pitäisi joutua. --Hartz (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 10.23 (EEST)

Tulisiko olla käytösohje eturistiriidasta

Englanninkielisessä wikipediassa on käytösohje Wikipedia:Conflict of interest, josta näyttää olevan omat versionsa monen eri kielen wikipediassa. Lähes huvittavaa, että kuinkas ollakaan suomeksi sellaista ei ole, kuten meillä suomessa ei ole korruptiota muutenkaan. Tämä on tietenkin ironiaa ja haluan tehdä selväksi, että tarkoitukseni ei ole syytellä fi:wikipedian ylläpitoa eturistiriidoista. Haluan vain todeta, että kun nyt suomessa on muutenkin viime vuosina avattu silmät suomalaisen korruption ilmenemismuodoille, niin toivoisi että samanlainen kehityskulku heijastuisi myös fi:wikipedian eettisiin käytäntöihin.--Custoo (keskustelu) 26. syyskuuta 2014 kello 00.35 (EEST)

Tämä on varmaan (vai onko?) eräs niistä meiltä puuttuvista käytännöistä (toinen on esimerkiksi Wikipedia:Kohteliaisuus), jotka projektin edetessä olisi syytä kirjata.

Aivan säädöksettömäswsä tilassa emme tämän suhteen kuitenkaan elä, tästä keskusteltiin jossakin kahvihuoneessa juuri hiljattain (näköjään tässä). Tuolta linkittämältäsi sivulta nimittäin Wikimedia-säätiön asettamat käyttöehdot: https://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Conflict_of_interest#Wikimedia_Foundation_.28WMF.29_position ovat sen mukaan, mitä ymmärsin aiemmasta keskustelusta, voimassa kaikissa wikimedia-projekteissa silloinkin, jos jokin Wikimedia-projekti ei ole ottanut niihin erikseen kantaa. Näin siis ainakin tämä osa tuosta sivusta on voimassa meilläkin.

Mutta jos muuta ei ole kirjattu (vai onko?), niin tuota voi ehkä ruveta kääntämään meillekin.

Tämä ei kuitenkaan ole mitenkään ylläpidon kysymys siinä mielessä, jos ylläpito = ylläpitäjät, kosksa käytännöistä päättää ja siitä keskustelee koko yhteisö, eikä ylläpitäjillä ole tässä päätöksenteosssa mitään erityisasemaa paitsi että heillä ehkä keskimäärin on on pitkä kokemus projektista.

Noin yleisesti korostaisin lisäksi tässäkin, että mitään käytäntöjen luomista tai muuttamista ei tulisi tehdä tutustumatta huolella muiden wikien käytäntöihin. Joissain kohdin voidaan hyvinkin päätyä eri juttuihin kuin niissä, mutta tämän tulee tapahtua perustellusti ja muiden wikien ao. käytännöt tuntien eikä impivaaralaisesti pää pensaassa. Pyörää on turha keksiä tässä asiassa uudelleen.--Urjanhai (keskustelu) 26. syyskuuta 2014 kello 01.03 (EEST)

Englanninkielinen käytäntö on tehty isoa wikiä varten. Jos käytäntö käännetään, niin mieluummin ruotsinkielisen Wikipedian pohjalta. --Thi (keskustelu) 26. syyskuuta 2014 kello 17.27 (EEST)

Eri wikejä on varmaan syytä verrata ja on hyvä olla tietoinen esim. erilaisista ratkaisuista niissä. - Ja toisaalta niin kauan kuin omaa käytäntöä ei ole, on voimassa tuo globaali terms of use. Tärkeää ei ole niinkään että tehdään jotain samalla tavalla kuin jossain isommassa wikissä, vaan että tutkitaan ja verrataan perusteluja ja muodostetaan kanta eri kysymyksiin.--Urjanhai (keskustelu) 26. syyskuuta 2014 kello 17.59 (EEST)

Olen kirjoittanut ylläpitäjien esteellisyydestä ylempänä. Lisäksi tarvittaisiin ylläpitäjiä koskeviin käytäntöihin tämä: https://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Administrators#Involved_admins (policy shortcut: WP:INVOLVED). Ylläpitäjien pitää osata jäävätä itsensä heitä liian likeltä liippaavissa asioissa. Suomessa ei kuitenkaan ole tapana ajatella tällaisia jääviyskysymyksiä tai intressiristiriitoja, kuten suomalaisesta politiikasta ja fi-wikistä on pääteltävissä. --Hartz (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 10.21 (EEST)

Kesti vähän aikaa, mutta sain käännettyä englanninkielisen sivun suomeksi. Wikipedia:Eturistiriita. Luokittelin sen mielipidekirjoitukseksi (ks. Luokka:Wikipedian mielipidekirjoitukset). --Dodi 8238 (keskustelu) 2. lokakuuta 2014 kello 19.49 (EEST)

Pitenevät estot ja eston pidentyminen

Keskustelusivulleni oli jätetty kommentti: "Täällä on jostain syystä muodostunut tyyli, jossa suositaan eksponentiaalisesti nousevaa eston pituutta. (1-3-7-14-30-91-182-365 d) Lineaarinen olisi minusta mielekkäämpi. (1-2-3-4-5-6-7... d)"

• Miksi estot "nykyisen tavan mukaan" pitenevät eksponentiaalisesti?
• Kumpi on parempi tapa: lineaarisesti vai eksponentiaalisesti pitenevät estot?
• Kumpaa tapaa suomenkielisessä Wikipediassa on tarkoitus "noudattaa" (tapauskohtaisuus unohtaen)?

Kai tästä ymmärsi mihin kysymys liittyy ja mitkä kaksi vaihtoehtoa ovat olemassa? En tiedä onko asiaa pohdittu missään aikaisemmin tai onko mitenkään todettu, että kumpi on vaikuttavampi tapa, mitä sitten estolla onkaan tarkoitus saavuttaa? Tietysti ikuisella estolla loppuu muokkaaminen tykkänään, että tietenkin ikuinen esto on "kaikkein vaikuttavin", heh. Eston asettamiseen kuluu alle minuutti, joten pitkiä estoja ei voi ainakaan perustella estämisen vaatimalla "työmäärällä" tai "ajalla joka siihen kuluu". --Hartz (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 13.22 (EEST)

Kumpikin lukusarja on lineaarinen. Ensimmäisessä sarjassa likimääräisenä kertoimena on luku 2,5 kunnes päästään kolmeen kuukauteen saakka, sen jälkeen kertoimena on luku 2. Toisessa lukusarjassa on kyse summasarjasta, jossa lisätään luku 1 edelliseen lukuun. Estot eivät a) pitene eksponentiaalisesti, ja b) Estojen pituus on aina ylläpitäjien harkinnassa. Täällä on estojen pitenemisestä muodostunut tapa (praksis), kyse ei ole mistään käytännöstä. Osittain tämä johtuu estolomakkeella olevista vakiovaihtoehdoista, jotka ovat 2 tuntia – 1 päivä – 3 päivää – 1 viikko – 2 viikkoa – 1 kuukausi – 3 kuukautta – 6 kuukautta – 1 vuosi. Lisäksi vaihtoehtoina ovat "muu kesto" ja "ikuinen". Eston kulloinkin antava ylläpitäjä saa vapaasti päättää sen pituudesta, kirjoitettua ohjetta ei ole. --Pxos (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 14.43 (EEST) Kommentia muutettu: Tosiaan, kyse on ekspontentiaalisesti kasvavasta sarjasta, pahoittelen lukion pitkän matematiikan degeneroitumista vuosien varrella. --Pxos (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 15.05 (EEST)

Mielestäni asia, jota voisi arvioida hieman on ikuiset estot. Sain itse sellaisen aluksi sopimattomasta käyttäjätunnuksesta (esto sinäänsä oli aiheellinen) ja seuraavana päivänä kolmelle seuraavalle tunnukselle "häiriköinnistä", joka piti sisällään eston kierron sekä muokkaamisen aloittamisen kommentoimalla ennen varsinaisia artikkelimuokkauksia. Ikuinen esto tarkoittaisi siis kirjaimellisesti ikuista porttikieltoa wikipediaan. Onneksi olin ennen tunnuksen luontia ehtinyt muokkaamaan anonyymisti, eli IP-osoitteella, joten tiesin pykälästä "älä palvo sääntöjä". Siitä eivät varmasti kaikki aloittelevat tiedä. Näyttäisi tänäänkin jo yksi tunnusten luontiin ulottuva esto tulleen käyttäjätunnuksen vuoksi. --Marxilainen (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 14.46 (EEST)

Jos käyttäjätunnus on sopimaton, niin silloinhan nimenomaan ei haluta koskaan muokkauksia sillä käyttäjätunnuksella, joten ikuinen esto on järkeenkäypä. Miksi ihmeessä siinä käytettäisiin määräaikaista estoa? "Tämä tunnus on sopimaton mutta saa sillä huomisesta alkaen muokata"?? – Ikuinen esto siis sille sopimattomalle käyttäjätunnukselle, ei sille ihmiselle joka sitä käytti. Sopivalla käyttäjätunnuksella hän voi kyllä ruveta muokkaamaan Wikipediaa rakentavasti. – Se että sopimattomalla käyttäjätunnuksella häiriköivä henkilö usein häiriköi muutenkin, mahdollisesti uudellakin käyttäjätunnuksella, on sitten eri asia. --Jmk (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 18.01 (EEST)

Pointtinani ei ollut se, että sopimattomalle käyttäjätunnukselle annetaan ikuinen esto, vaan se, että sopimattoman käyttäjätunnuksen vuoksi estetään uuden käyttäjätunnuksen luominen tai se, että sopimattoman käyttäjätunnuksen eston kierrosta (eli uuden käyttäjätunnuksen luonnista) voi saada ikuisen eston. En häiriköinyt edes sopimattomalla tunnuksella. --Marxilainen (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 18.50 (EEST)

Tämä ei nyt kuulu käytäntösivulle ollenkaan. Sinulla on vapaa tunnus, jolla voit ruveta muokkaamaan tietosanakirjaa. Nyt ei kannata enää surra teknisiä asioita. Jos 1. tunnus on muotoa "Peppuseksi", niin ei kannata nyt heittäytyä jonkinlaiseksi käytäntöjen uudistajaksi. ---Pxos (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 18.52 (EEST)

Minne se kuuluu, jos ei tänne? Wikipedian käytännöissä ei taida olla mitään ohjeita estojen pituuksista ja mielestäni ikuisella estolla voi korkeintaan sulkea käytäntöjen vastaisesti nimettyjä käyttäjätunnuksia, jolloin uuden käyttäjätunnuksen saa luoda. Ja kai minulla on oikeus keskustella Wikipedian säännöistä, vaikka ensimmäinen tunnukseni on muotoa "Peppuseksi"? Ja niitä kirjoittamattomia sääntöjä voisi myös kirjata jonnekin... --Marxilainen (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 22.17 (EEST)

Kaipa se tänne kuuluu kuten Matonpesuaineen kysymyskin. Estin peppuseksin sopimattomana käyttäjätunnuksena ja seuraava eikiinnost vaikutti olleen yhä huumorimielellä huomauttelemassa Smaukin allekirjoituksesta joten estin tuon matonpesuaineenkin. Sekä ei kiinnost, että matonpesuaine olivat harmaalla alueella ja todennäköisesti jos olisit tehnyt jotain muutakin kuin huomautellut käyttäjän allekirjoituksesta niin tunnuksia ei olisi estetty. Koska kuitenkin ensimmäiset ja ainoat muokkaukset liittyivät Smaugin allekirjoitukseen niin itse pidin niitä lähinnä ensimmäisen tunnuksen tapaisina huumoritunnuksina. (Selvyyden vuoksi, niin en estänyt eikiinnost tunnusta vaan ainoastaan peppuseksin ja matonpesuaineen) --Zache (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 23.53 (EEST)

Tein myös muita muokkauksia ensimmäisellä tunnuksellani. Myöhempien kolmen tunnuksen elinikä oli joitain minuutteja, joten ensimmäisten muokkausten jälkeen en ehtinyt muuta tekemään. En tuolloin tiennyt kirjoittamattomasta säännöstä, että muokkaaminen tulisi aloittaa artikkelimuokkauksilla eikä keskusteluviestejä katsota hyvällä. Mutta keskitymme nyt tähän yksittäistapaukseen, joka ei ollut alkuperäinen tarkoitukseni. Toivoin yleistä keskustelua ja käytin omia kokemuksiani vain esimerkkinä. --Marxilainen (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 00.13 (EEST)

Ihan yleisellä tasolla, niin jos teet uuden tunnuksen niin ylläpitäjät eivät pysty näkemään mitä olet aikaisemmin tehnyt tai onko sinulla ollut aikaisempia tunnuksia. Eli ylläpitäjät eivät näe tunnuksista mitään sellaisia tietoja mitä tavalliset käyttäjät eivät näkisi ja mikäli käyttäjä luo uuden tunnuksen eikä hän kiinnitä mitenkään huomiota niin ei häntä estetä vaikka hänen aikaisempi tunnuksensa olisi ollut estettynä, koska häntä ei voida mitenkään erottaa muista uusista käyttäjistä. Poikkeuksena tilanteet joissa tehdään osoitteenpaljastus, mutta tuo pitää erikseen tehdä eikä osoitteenpaljastuksen kautta saatavat tiedot ole ylläpitäjien käytössä vaan pelkästään osoitteenpaljastajien --Zache (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 00.44 (EEST)

Tavallisesti uuden tunnuksen luomista ei estetä sopimattomilta käyttäjätunnuksilta, ellei käyttäjä ole syyllistynyt vandalismiin. Samoin jos käyttäjä luo uuden tunnuksen sopimattomana estetyn tilalle, niin se ei ole eston kiertoa. --Otrfan (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 18.54 (EEST)

Wikimerkittävyys/some-maailma

Onko noiden YouTube-vloggaajien yms kohdalta käyty linjanvetoa siitä, mikä on merkittävää ja mikä taas ei? Nykyisellään ainakin allekirjoittanut tulkitsee, että pitää olla myös jotain muuta merkittävää some-maailman ulkopuolelta, jotta ylittää merkittävyyskynnyksen. Toki olen valmis ryhtymään takinkääntäjäksi, sikäli mikäli aiheesta on laadittu tai tullaan laatimaan joku selkeämpi linjaus, joka osoittaa oman ajatteluni virheelliseksi. Esimerkkinä siis vaikkapa sitten tämä edelleen käynnissä oleva poistoäänestys (Eeddspeaks) sekä tämä palautuskeskustelu (Pasi Viheraho). Toisaalta esim. Sonja Hämäläinen sekä Sara Maria Forsberg ovat artikkelinsa saaneet, mutta lasketaanko noiden merkittävyys sitten myös muun julkisuuden ansioksi?--Veli Himmeä (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 16.32 (EEST)

"Merkittävyys ei ole sama asia kuin tunnettuus, kuuluisuus, suosio tai tärkeys, vaikka nämä asiat voivatkin vaikuttaa merkittävyyteen ollessaan huomattavan laajoja." Aihetta voidaan pitää merkittävänä vain, jos sitä on "käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä". Jos Wikipedia:Merkittävyys ei ole tarpeeksi laaja, suosittelen että luet englanninkielisen en:Wikipedia:Notability. Oma mielipiteeni on, että millekkään aiheelle ei pitäisi tehdä poikkeusta näiden käytäntöjen suhteen. --Dodi 8238 (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 17.34 (EEST)

Yo:ta jatkan. Ei taida olla kovin laajasti tiedossa oheinenkaan enwikin käytäntö (pitää tietysti soveltaa Suomeen), on tainnut karata täysin lapasesta fiwikissä artistien merkittävyys.

https://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Notability_(music)

PS. On muuten mielestäni heikohko käännös merkittävyydestä suomen ohjeissa verrattuna englantilaisiin.--ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 09.36 (EEST)

Taitaa kommenttini pikemminkin liittyä alla olevaan otsikkoon, joka tapauksessa englanniksi on eri aihealueille omat tarkennukset, ks yo. notabilityn tietolaatikko subject-specific guidelines. Mainostajat ja taitamattomat asiansa-ajajat (pystyvät höynäyttämään vain helposti höynäytettäviä) ovat vihdoinkin löytäneet fiwikin näkyvästi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 10.04 (EEST). Lisäys/tarkennus asiansa-ajajiin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 10.16 (EEST)

Olen aikaisemminkin kirjoittanut siitä miten merkittävyys on huono mittari sille, että mitä säilytetään ja mitä ei. Painopiste pitäisi sen sijaan olla siinä, että saadaanko me kirjoitettua (=käytännössä kirjoittaako joku) aiheesta järkevän artikkelin. Niistä aiheista joille kirjoittajia löytyy voisi merkittävyys olla alhaisempikin ja niitä artikkeliaiheita joihin kukaan ei jaksa panostaa jopa näin jälkikäteen poistaa vaikka aihe sinänsä olisi merkittävä. Rima uusien artikkeleiden kohdalla voisi olla siinä, että artikkelista pitäisi olla kirjoitettuna jokin tolkullinen versio ennen kuin se tuotaisiin yleiseen artikkeliavaruuteen (vrt. enwikin en:Wikipedia:WikiProject Articles for creation) ja niin kauan kuin se olisi luonnoksena niin sitä saisi aika rauhassa säätää. Tämän tyyppinen toimintamalli ratkaisisi aika suuren osan niistä ongelmista mitä nykyisessä merkittävyys-/poistoprosesseissa on, mutta toisaalta vaatisi sen että yhteisö olisi valmis muuttamaan sitä miten merkittävyyteen suhtaudutaan.

Mitä tulee somepersoonien merkittävyyteen, niin Soikun sekä Smoukahontasin säilyttäminen oli lukijamäärien perusteella ihan selkeästi oikea valinta, koska kummatkin ovat top 10000 luetuimman artikkelien joukossa. [1], [2]. Sinänsä lukijamäärät eivät kerro kaikkea ja minusta esimerkiksi Eddspeaks on tietosanakirjamielessä mielenkiintoisempi somepersoona kuin esimerkiksi mitä Smoukahontas joka on julkisuudessa osin siksi, että hänellä on ammattilaisia takanaan luomassa puitteita näkyvyydelle. Eddspeaks puolestaan taitaa olla mm. tunnetuin suomalainen pelivideoiden tekijä ja tunnettu aika puhtaasti videoidensa ansiosta ilman, että hän olisi erityisesti hakenut suosiota. --Zache (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 09.58 (EEST)

Ymmärrän kyllä sinällään ihan Zachen pointin. Periaatteessa "olen vlogaaja, olen siis merkittävä" ei ole oikein, samoin kuin ei esimerkiksi "olen soittanut kitaraa ja lurittanut oman biisin, olen siis muusikko". Tää on nyt vaan ehdotus, mutta haluaisin, että asia nostettaisiin ja asiasta keskustelun kautta muokattaisiin joku järkevä yhteisymmärrys. Eli mikä on säilytettävää, mikä ei? Niinkuin näissä on nyt nähty, niin asiaa voidaan tarkastella moneltakin kannalta, eikä selvää linjaa ole olemassa. Sellaista ei tietenkään välttämättä voida edes saada aikaan, mutta jatkon kannalta voisi olla hyvä, että meillä olisi edes jotain suuntaviivoja asioiden suhteen. Jos me hyväksytään toiset artikkelit, niin millä perustein voidaan muita rajata ulkopuolelle? Missä menee ne rajat? Eedspeaks tekee toki hienoja videoita, sitä en kiellä, mutta onko se riittävää? Vlogaajat ja some-persoonat voin itsekin sallia jatkossa omassa mielessäni wiki-kelpoisiksi, jos artikkelit ovat hyvin tehtyjä ja jotain konkreettista ohjenuoraa rajoista.--Veli Himmeä (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 10.19 (EEST)

Blogit, videoblogit, podcastit, sarjakuvablogit, muotiblogit, pelivideot yms... ovat kaikki konseptina merkittäviä ja hyvin pitkälti sellaisia, että ne eivät ole vaatineet perinteisen median huomiota toimiakseen. Sitten taas Wikipedian merkittävyys huomioi aika lailla pelkästään sen, että onko perinteinen media noteerannut asian tai henkilön joten esimerkiksi muotiblogaajasta tulee merkittävä vasta siinä vaiheessa kun hän siirtyy kirjoittamaan johonkin lehteen. Tai nettisarjakuvan piirtäjästä silloin kun sarjakuva julkaistaan paperisena. Nämä ovat kuitenkin sivuseikkoja sen suhteen miksi henkilö on käytännössä merkittävä tai tunnettu. Fiwikissä tyypillinen seikka on se esimerkiksi Suomalaiset bloginpitäjät koostuu lähinnä ihmisistä jotka ovat merkittäviä jostain muusta syystä kuin bloginsa ansiosta ja vaikka suomessa varmasti olisi ihan merkittäviä blogaajiakin niin niistä on hankala kirjoittaa siten että ne selviäisivät merkittävyysarvioinneista ja poistoäänestyksistä. --Zache (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 11.22 (EEST)

Sellainen huomio vielä, että meillä on suuntaviivoja-sivu jossa viitteitä siitä mitä on säilytetty ja poistettu. --Zache (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 11.31 (EEST)

Joo, xkcd:n piirtäjä ei välttämättä selviäisi vieläkään. Iivarius (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 11.35 (EEST)

Suuntaviivoja-sivu sinällään hyvä, mutta tuonne lisäyksenä ainakin allekirjoittaneen mielestä olisi hyvä saada edes lyhyesti myös kattaus perusteista, sikäli mikäli joku tietty syy säilyttämiselle/hylkäykselle ole havaittavissa. Saattaisi avittaa hahmottamaan kokonaisuutta.--Veli Himmeä (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 11.43 (EEST)

Voi olla, että fi-wiki kaipaa jotain englanninkielisen en:Wikipedia:Notability (web) -käytännön kaltaista. --Dodi 8238 (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 10.55 (EEST)

Syntymävuoden laskeminen

Ajauduin pienimuotoiseen muokkaussotaan Käyttäjä:Turskan kanssa artikkelissa Jeremy Folderol. Lisäsin lähteen pohjalta lasketun tiedon henkilön kahdesta mahdollisesta syntymävuodesta, ja em. käyttäjä kumosi muokkaukseni perustellen lisäykseni olleen "omaa päättelyä" ja "arvailua". Eikö tällainen sitten ole ok? En mene vannomaan, mutta olen muistaakseni nähnyt tätä tapaa käytettävän ennenkin muissa henkilöartikkeleissa. Kyse saattoi tosin myös olla englanninkielisestä Wikipediasta. --Hunajanlainen (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 20.58 (EEST)

Aiheesta on keskusteltu joskus aiemminkin, mutta en nyt muista milloin ja missä (ehkä jossain täällä kahvihuoneessa, voi koettaa etsiä arkistosta). En muista, tuliko jotain konsensusta. --Urjanhai (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 22.14 (EEST)

Omissa laskuissa voi joskus tehdä virheitä, joten sikäli on ymmärrettävää että niitä eivät kaikki hyväksy. Olisi ehkä riittävää jos löytyisi jokin nettilaskuri, johon voisi syöttää lähteen kirjoittamisen päivämäärän ja siinä annetun henkilön iän, ja se antaisi niiden perusteella syntymäajan haarukan ja vielä niin että se näkyy lähdelinkin urlissa. Sitten sen voisi antaa lähteeksi syntymäkohtaan yhdessä sen alkuperäisen lähteen kanssa. Minä löysin tällaisen, joka tekee sen kahdessa vaiheessa: 18.0-vuotias Iltalehden jutun aikaan – 18.365-vuotias Iltalehden jutun aikaan. --Savir (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 10.21 (EEST)

Vielä parempi olisi, jos joku värkkäisi pienen mallineen, jonka parametrit olisivat lähteistetty päivämäärä+ikä -tiedot, ja malline tulostaisi valmiin syntymäaikahaarukan. Siis {{syntymävuosi|2014|18|http://...}} → 1995/1996<ref>[http://...]</ref>.'' --Savir (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 10.39 (EEST)

Jos lähde on sitä mieltä, että ikätiedoksi esitetään jotain (käytännössä synt. pvm tai synt.vuosi tai nykyikä), niin tänne esitetään se, mikä lähteessä esitetään. Jos kyse on hömppämedian tiedosta, ohjeistusten mukaan mainitaan esim. ”hömppäsejase ilmoittaa iäksi xy vuotta”. PS. Selvempää fiwikipedian mainosta kuin tässä oleva taiteilija-artikkeli on, en pysty edes kuvittelemaan. Pitäisi pystyä rauhassa odottelemaan joku aika ennen artikkelin tekoa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 12.45 (EEST)

Löysin aiheesta kaksi aiempaa keskustelua: Ensimmäinen vuodelta 2009 ja toinen viime vuodelta. Kummassakin keskustelussa mielipiteet hajosivat, eikä mitään linjausta saatu aikaiseksi. Itse en kannata omiin laskelmiin perustuvia syntymävuosihaarukoita, syistä jotka selostin tuossa jälkimmäisessä keskustelussa. --Risukarhi (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 11.41 (EEST)

Aidosti tuntemattomien/epävarmojen syntymävuosien sekaantuminen (lukijalla) tällaisiin haarukointeihin, joissa tietoa puuttuu vain meiltä, on kieltämättä minunkin karsastamani mahdollisuus. Toisaalta on ikävä pantata lukijoilta olennaista tietoakaan. Ehkä varsinaisen haarukan voisi jättää merkkaamatta, mutta ilmaista syntymäajan karkeasti tekstissä: "Aapeli Esimerkki on 1950-luvun alulla syntynyt malli-ihminen...", ja kenties selittää haarukoinnin sitten lähdeviitteessä lisätietona? – Haltiamieli 29. syyskuuta 2014 kello 13.02 (EEST)

Muistelisin olleeni jossain noista keskusteluissa sitä mieltä, että syntymävuosi joko tiedetään tai sitä ei tiedetä ja että se tulisi merkitä vain jos se tiedetään. Poikkeuksena olisivat lähinnä vain sellaiset historian henkilöt tai nykyaikana puutteellisen väestökirjanpidon maiden henkilöt, joilla todellinen tieto oikeastikin on epäselvä. Nykyajan suomalaisista sen sijaan tieto joko on tai ei ole. --Urjanhai (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 17.00 (EEST)

Minä taas kannatan haarukan ilmoittamista, sillä kyseessä on tieto, eikä arvaus. --Otrfan (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 17.06 (EEST)

Kyseessä on lähinnä tyyliseikka: ei Hesarikaan ilmoita ikiä tyyliin "Alexander Stubb, 46 tai 47". Eli kun on tietty tyylisabluuna, niin tuon tyylisabluunan mukainen tieto joko on tai ei, ja epätäydellisen tiedon haarukointi on tarpeeronta konstailua. Kantani ei kuitenkaan ole mitenkään jyrkkä, ja voin muuttaa näkemystäni jos hyviä perusteluja ja esimerkkejä ja merkintätapaehdotuksia esitetään.--Urjanhai (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 17.14 (EEST)

Hesari voi pirauttaa kenelle tahansa ja kysyä tarkkaa ikää. Me emme voi, sillä joudumme tyytymään niihin tietoihin, joita muut ovat aiemmin julkaisseet. Tuskin Hesarikaan jättäisi tietoa julkaisematta perusteella, että tieto ei sovi sabluunaan. Ja minkäslainen fi-wikin syntymäaikasabluuna sitten on? Olen ollut täällä vasta kuusi vuotta, joten en ole vielä ehtinyt sellaisen määritelmään törmätä. --Otrfan (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 17.21 (EEST)

Wikipedia:Artikkelimalli/henkilö. Luulen että olet törmännyt.--Urjanhai (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 17.29 (EEST)

Jos tuo on sitova sabluuna, niin sitten päivämäärätkin ovat pakollisia. Ja ilmeisesti täytyy kuollakin ennen syntymäajan ilmoittamista artikkelissa. edit: ja paikkakuntakin on sabluunassa pakollinen. Meillähän menee puolet syntymäajoista poistoon mallin vastaisina. --Otrfan (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 17.32 (EEST)

En käyttänyt sanaa "sitova" vaan puhuin tyyliseikasta. Ne tiedot annetaan joita on, niitä ei anneta joita ei ole. Tässä ei nyt pitäisi olla mitään epäselvää. Myös se on aivan mahdollinen positio, että tarkan syntymävuoden puuttuessa likimääräinen syntymäaika voidaan tavalla tai toisella ilmaista, jos tällainen vaihtoehto saa kannatusta. Sitten pitäisi vain esittää, että millä tavalla se silloin ilmaistaisiin. Joku Rooman keisari on tuossa esimerkkinä epätarkasta tiedosta, mutta siinä tilanne on eri sikäli, että mitään tarkempaa tietoa ei ole. Esim. kaikilla elkvillä suomalaisilla todellinen syntymäka suurella todennäköisyydellä on tiedossa, ja silloin tuon nimenomaisen merkintätavan käyttö tuntuisi vähän hassulta. --Urjanhai (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 17.59 (EEST)

Tietohan on olemassa, miksei sitä sitten voi antaa? Jos joku tyyliseikka kieltää ilmoittamasta henkilön syntymäaikaa, niin sellaisesta tyyliseikasta on äkkiä päästävä eroon. Kaikkien elävien suomalaisten syntymäaika ei ole saatavilla Wikipediaan kelpaavissa lähteissä, eli tilanne ei siinä suhteessa poikkea Rooman keisareista. --Otrfan (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 18.08 (EEST)

Mikään ei kiellä mitään, vaan asiaa voidaan punnita aivan rauhassa eri kanteilta. Kummallekin näkökanalle on esitetty asiallisia perusteluja, joita todennäköisesti on mahdollista sovittaa yhteen ainakin jossain määrin. --Urjanhai (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 18.20 (EEST)

Wikipedia:Eturistiriita

Käänsin englanninkielisen Wikipedia:Conflict of interest -käytösohjeen suomeksi: Wikipedia:Eturistiriita.

Aiheeseen liittyviä keskusteluja:

• Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)#Tulisiko_olla_k.C3.A4yt.C3.B6sohje_eturistiriidasta (26. syyskuuta 2014)
• Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Arkisto_114#Muokkaajien_eturistiriidat (1. syyskuuta 2014)

Menkää oikolukemaan ja tekemään korjauksia tai ehdottamaan niitä keskustelusivulla. Se on (vielä toistaiseksi) vain mielipidekirjoitus. --Dodi 8238 (keskustelu) 2. lokakuuta 2014 kello 20.17 (EEST)

Mikä on henkilökohtainen hyökkäys?

Mikä seuraavista on henkilökohtainen hyökkäys:

1. "Sinä olet väärässä -- asia ei ole noin!"
2. "Kirjoitat lähteen vierestä -- lähteessä ei lue noin!"
3. "Tulkitset lähdettä oman makusi mukaan!"
4. "Muokkauksesi ovat häiriköintiä!"
5. "Et voi kumota toistuvasti perustelematta kumouksiasi!"
6. "Keksit omia sääntöjäsi -- minun ei tarvitse noudattaa niitä!"
7. "Sinä et tiedä asiasta tarpeeksi voidaksesi muokata artikkelia!"
8. "Teet surkeita muokkauksia!" / "Muokkauksesi ovat surkeita!"
9. "Tekemissäsi artikkeleissa on liikaa kirjoitusvirheitä!"
10. "Muokkauksesi ovat lähinnä vandalismia!"
11. "Et itse noudata käytäntöjä!"
12. "Miksi käytännöt eivät koske sinua!?"
13. "Sinulla on tapana valehdella, joten en luota suhun!"
14. "Kumoat lähteistettyjä muokkauksia mutu-tuntumalta"? --Hartz (keskustelu) 30. syyskuuta 2014 kello 12.12 (EEST)

Mielestäni 2 ja 5 eivät ole, ne ovat lähinnä huonohkoa esittämistä (huutomerkit ainakin pois). Muut ovat HH, koska niistä puuttuu perustelu. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. syyskuuta 2014 kello 13.31 (EEST)

Eikös sivulla Wikipedia:Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä ole jo selostettu asiaa esimerkein? Nähdäkseni Hartzin listasta ainoastaan 7. ja 13. ovat sellaisia, jossa käydään selvästi kiinni henkilöön. Muissa arvostellaan henkilön tapaa toimia Wikipediassa. Kaikki ovat töykeästi muotoiltuja, mutta syytösten hyväksyttävyys riippuu siitä, pitävätkö ne paikkansa ja onko niiden tueksi esitetty jotain näyttöä. Suurin osa noista ei kai sellaisenaan ole HH, mutta yksikään ei muotoilunsa puolesta ole rakentavaa keskustelua. Kaikista voisi jättää huutomerkit pois; kohdissa 1. ja 2. pelkkä jälkimmäinen huomio riittäisi ilman toisen syyttelyä jne. Lisäksi kohta 8. on epämääräisyytensä vuoksi hölmö syytös, pitäisi ilmaista tarkemmin mitä toinen on tehnyt väärin. --Risukarhi (keskustelu) 30. syyskuuta 2014 kello 14.14 (EEST)

Hyvä vastaus. Ovatko esimerkit 7. ja 13. henkilökohtaisia hyökkäyksiä? --Hartz (keskustelu) 30. syyskuuta 2014 kello 15.41 (EEST)

Sanoisin, että ne voisivat joissakin olosuhteissa olla, mutta miettisin kontekstia, missä ne on sanottu. Ylipäänsä Wikipediassa käydään liikaa henkilöön. --91.152.67.177 3. lokakuuta 2014 kello 21.16 (EEST)

Jos esimerkit ovat keksittyjä, niin niistä on oikeastaan turha edes keskustella. Paremmin keskustelu etenee konkreettisilla todellisilla esimerkeillä. --Urjanhai (keskustelu) 30. syyskuuta 2014 kello 15.30 (EEST)

Käytäntökahvihuone ei ole tarkoitettu siihen, että täällä analysoitaisiin diffien kanssa oikeita esimerkkejä, jotka on saatettu poistaa keskustelusivuilta. Muutenkin tämä on sellainen, että se kuuluisi sivulle keskustelu käytännöstä HH eikä käytäntökahvihuoneeseen. Kävin jo nykimässä tätä kerran sinne, mutta sattuneesta syystä peruutin siirtoni. Tästä keskustelusta voi tulla inhottava tai sitten ei. --Pxos (keskustelu) 30. syyskuuta 2014 kello 15.34 (EEST)

Miksi keskustelusta tulisi inhottava? Koska se on Hartzin aloittama? öö --Hartz (keskustelu) 30. syyskuuta 2014 kello 15.41 (EEST)

Kyllä se paremmin sopisi sinne. Tällä voisi korkeintaan ilmoittaa että siellä on keskustelu käynnissä. Joka tapauksessa tuollaiset keksityt esimerkit eivät juuri vie mitään pohdintaa eteenpäin. Ensin pitäisi lukea ao. käytäntö muutamasta suuremmasta wikistä, sitten verrata näitä ja oman wikin käytäntöä ja tutkia mikä on niiden logiikkaa ja tätä logiikkaa voisi tarvittaessa mutta vain tarvittaessa havainnollistaa mahdollisimman pienellä määrällä esimerkkejä. Käytäntö ei ole sekalainen lista itse keksittyjä satunnaisia esimerkkejä, vaan lähestymisen tulee olla logiikan suunnasta. Lisäksi ongelma voi olla, että kun ei ole käytäntöä esim. kohteliaisuudesta (WP:Kohteliaisuus), niin silloin kaikki ei-kiva toiminta joudutaan väkisin ja keinotekoisesti sullomaan esimm. HH-käytännön alle, vrt. Lapinlahden Linnut: "Miksei asioista puhuta" (niiden oikeilla nimillä).--Urjanhai (keskustelu) 30. syyskuuta 2014 kello 17.06 (EEST)

Lääketieteen luokituksesta

Mielipiteitä kaivataan. Seuraava siirretty Ketamiinin keskustelusivulta:

<siirretty osuus> Tämä oli luokassa Luokka:Eläinanestesiologia, mutta sieltä otettiin pois tuplaluokituksena. Mihinkähän tämä nyt oli rinnakkainen tai sisäkkäinen luokitus? Tämä on myös luokissa Luokka:Anestesiologia, Luokka:Aryylisykloheksylamiinit, Luokka:Eläinlääkkeet, Luokka:Klooriyhdisteet, Luokka:Lääkkeet ja Luokka:Lupaavat artikkelit. Mihinkähän tämä kannattaisi jättää? Ei ole suoraa ehdotusta, mutta onhan tämä nyt ainakin suurestikin hevosten anestesia-aine. Ehdotuksia? --Höyhens (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 12.41 (EEST)

Niin siis kun meinasin että kun anestesiologia-luokassa on alaluokka eläinanestesiologia. Voi olla että meni turhaks kikkailuks. --Styroks (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 13.12 (EEST)

Niin tosiaan on siinä kyllä luokkaa kerrakseen. Pitäiskö toi luokka "lääkkeet" ottaa pois, kun onhan siellä jo mm. eläinlääkkeet? --Styroks (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 13.13 (EEST)

Ehkä.. Toisaalta "eläinanestesiologia" on "anestesiologia"n alaluokka. Ihmisillä tätä ainetta käytetään toki myös anestesia-aineena sekä (tosin harvoin) myös masennuslääkkeenä. En ole kuullut että olisi edes kokeiltu hevosten masennukseen.. Ihan niin kuin koko luokituspuu mättäisi akselilla lääkkeet-lääketieteen erikoisalat-eläinlääketiede. Ei varmaan mahdoton sotku, mutten itse kyllä nyt keksi miten sitä pitäisi muuttaa. Siirto Kahvihuoneeseen?? --Höyhens (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 13.26 (EEST)

Kyllä, siirto kahvihuoneeseen. En osaa itsekään sanoa tähän enää mitään. :P --Styroks (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 13.32 (EEST)

<siirretty osuus päättyy>

Siirretty.--Höyhens (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 13.39 (EEST)

Eipä tule ehdotuksia. Jätetään asia tulevaisuuteen. Tai voihan niitä luokkia vapaasti muokata järkeviksi. --Höyhens (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 09.24 (EEST)

Tyngistä eroon?

Tyngistä on keskusteltu jo useamman kerran aikaisemmin. Tyngillä tarkoitetaan artikkeleita, joissa on tynkämerkintä, tyyliin {{Tynkä}} tai {{Tynkä/Kirjailija}}. Aikaisemmin on jo kartoitettu argumentteja puolesta ja vastaan. Viimeisimmässä keskustelussa tynkämerkinnöistä luopuminen sai selkeästi kannatusta.

Kirjoita suuntaa antava äänesi ja halutessasi lyhyehkö perustelu oikean otsikon alle, niin nähdään selkeässä muodossa mitä mieltä yhteisö on tynkämerkinnöistä luopumisesta. Varsinainen keskustelu otsikon "Keskustelua kyselystä" alle.

Jos kannatan-ääniä saadaan riittävästi enemmän (sen tarkemmin määrittelemättä, katsotaan lopuksi) kuin vastustan-ääniä 15.10.2014 klo 23:59:59 mennessä, tynkämerkintöjen artikkeleista poistaminen voidaan aloittaa molemmista päistä boteilla (toinen botti lähtee ~kirjaimesta A eteenpäin ja toinen botti ~kirjaimesta Ö taaksepäin ja botit kohtaavat aakkosten keskivaiheilla). –Kommentin jätti Hartz (keskustelu – muokkaukset)

Kannatan

Kannatan tynkämerkinnöistä luopumista -- haluan luopua tyngistä

1. Aika on ajanut tynkämerkintöjen ohi ja ne ovat turhia -- niillä ei tee mitään, joten ne voidaan poistaa artikkeleista. --Hartz (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 15.35 (EEST)
2. Loppu energian tuhlaamiselle. --Silvonen (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 19.00 (EEST)
3. Tyngän määritteleminen liian vaikeaa, usein hatusta vedettyjä (ainakin itse aloittamissani artikkeleissa usein tynkä joko tulee tai ei, sen mukaan oliko kopioimassani pohjassa sitä valmiina). --Stryn (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 19.35 (EEST)
4. Varovasti samaa mieltä. Jafeluv (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 10.59 (EEST)
5. Ainako vain tätäkin vatvotaan? –Kotivalo (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 17.10 (EEST)
6. Kyllähän ne poistaa kannattaisi, mutta ei siitä ainakaan tällä kertaa mitään tule. --Jmk (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 19.37 (EEST)
7. Tynkämerkinnöistä on vain haittaa. – Kuohatti 9. lokakuuta 2014 kello 08.49 (EEST)
8. Tyngän määrittely on hankalaa, selvät puutteet voi merkitä muilla mallineilla ja lähes kaikkia artikkeleita voisi laajentaa vielä paljonkin riippumatta siitä ovatko "tynkiä" vai eivät. --Raksa123 (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 17.05 (EEST)

Vastustan

Vastustan tynkämerkinnöistä luopumista -- haluan säilyttää tyngät

1. Luokitellun tynkämerkinnän kautta on helppo löytää aiheeseen liittyviä artikkeleita, joita voi parantaa (ks. Luokka:Tyngät). --Dodi 8238 (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 15.54 (EEST)
2. Eipä ole vielä ollut mitään syytä, minkä takia haluaisin niistä eroon. Kätevä tapa etsiä saman aiheen lyhyitä artikkeleita eikä tarvitse olla ulkopuolisen työkalun (catscan) toimivuuden varassa. --Velma (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 17.01 (EEST)
3. Uskon että ovat hyväksi. --Kari Filunen (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 17.48 (EEST)
4. --Ville Siliämaa (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 17.48 (EEST)
5. Kuten dodi mainitsi, tynkäluokat mahdollistaa laajennusta kaipaavien artikkeleiden etsinnän yhdestä paikasta. (Etenki tapauksessa, jossa voi etsiä erityisesti oman mielenkiinnon kohteena olevan tieteenalan tynkiä.) --Kulmalukko (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 19.24 (EEST)
6. Noh, toisaalta voisi kieltää tynkämerkinnän laittamista ilman hyvää syytä, mutta parempi ettei tule liikaa sääntöjä. Viikon kilpailuissa taitaa poistua aika paljon turhia tynkämerkintöjä vai? --Höyhens (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 22.07 (EEST)
7. Wikipedia ei tule yhtään paremmaksi ja kattavammaksi tynkämerkintöjen poistolla. -Htm (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 09.09 (EEST)
8. Kuten Dodi ja Kulmalukko. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 4. lokakuuta 2014 kello 11.01 (EEST)
9. Ei tarpeellista luopua.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 4. lokakuuta 2014 kello 19.21 (EEST)
10. Wikipedia on vielä kesken. Tynkä artikkeleita on paljon ja niiden kehittäminen olisi viisasta ennen kuin uusia artikkeleita luodaan. Tynkä artikkeleiden yhdistäminen isoksi kokonaisuudeksi mikäli sellaisia löytyy ja mikäli artikkelit ovat yhdistely kelpoisia ei ole sekään paha asia. Tynkä merkinnät nimen omaan kertovat artikkeleiden kiinostuksen kohteen. Onko käyttäjillä etupäässä kiinostusta laajentaa tynkä artikkeleita. Minitynkä merkinnästä pitäisi päästää eroon sillä pelkkä tynkä artikkeli riittää. --Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 21.47 (EEST)
11. --Paju (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 23.34 (EEST)
12. Ei saa poistaa tynkämerkintää. ----Jjanhone (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 09.39 (EEST)

Tyhjää

Äänestän tyhjää

1. Turhaa edestakaisin veivaamista. EDIT: Puolensa ja puolensa, arvioitava, keskusteltava, punnittava. Parempi ensin tutkia eri kehittämisvaihtoehtoja (mukaanlukien nykytilan säilyttäminen). --Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 18.44 (EEST)
2. Turha mielipidetiedustelu. --Otrfan (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 08.09 (EEST)
3. Itse koen ne turhina, mutta useille ilmeisesti tärkeä työkalu. --PtG (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 09.31 (EEST)
4. Tynkämerkinnän tulisi olla vapaaehtoinen ja tarvittaessa korvattavissa muilla mallineilla. --Thi (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 11.48 (EEST)

Keskustelu kyselystä

Voisikohan tynkä-mallineen tulevaisuutta ajatella sellaisena, että se luokittelee artikkelit eri tynkäluokkiin, mutta ei tuota minkäänlaista näkyvää tekstiä itse artikkeliin? Näin sitä voisi käyttää luokittelevana ja lajittelevana mallineena (Wikipedian muokkaajille), mutta se ei enää häiritsisi tavallista lukijaa, joka näkee sen nyt melkein joka toisessa artikkelissa. Tynkiä ei tarvitsisi poistaa, mutta kun mallioppiminen vähenisi, niitä ei ehkä tulisi enää samalla vimmalla uusiin artikkeleihin. --Pxos (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 16.53 (EEST) Kommentin muutos: Kun nyt luin aiempia keskusteluja, siellä onkin tällaisesta piilottamisesta keskusteltu jo hurjan paljon, joten eipä tästä mitään. --Pxos (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 17.40 (EEST)

Tähän pitäisi kirjoittaa osio "aiemmat keskustelut". Minulle tuli ensi kerran hinku lukea nuo kaikki aiemmat keskustelut aiheesta, ja tätä varten olisi hyvä tehdä kooste jokaisesta kerrasta, kun asiasta on puhuttu joko tällä sivulla tai muualla. Tehkää siis, jotkut muut, sellainen. --Pxos (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 17.15 (EEST)

Ainakin aiempi työläs operaatio, jolla tynkäluokkien määrää pienennettiin, johti monilta osin liian epämääräisiin ja mitään tarkoittamattomiin luokkiin, kun esimerkiksi artikkeli Keinosiementäjä on luokiteltu luokkaan Malline:Tynkä/Talous. Tällaisista puoli maailmaa kattavista luokista on käytännössä hyvin vähän hyötyä, hiukan tiuhemmin aiheen mukaisista olisi enemmän. On aivan ilmeistä, että valittu mekaanisesti pelkkään määrään tukeutuva lähestymistapa ei ollut loppuun harkittu. Luultavasti osa näistä olisi järkevä jakaa jotenkin toimivampiin kokonaisuuksiin tai ainakin tutkia tällaista mahdollisuutta.--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 18.41 (EEST)

Mielestäni luokitus ajaa hyvin luokittelun tarpeen. Jos artikkeliin pitää laittaa luokka "Kuplavolkkarimiehet" ja sitten vielä täsmällinen tynkämalline Tynkä/Kuplavolkkarimiehet, niin meneehän hankalaksi. --Pxos (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 19.23 (EEST)

Aikaisemmissa keskusteluissa on ollut puhetta juurikin tynkä-luokkien kaikenkattavuudesta ja siitä kuinka täsmällisemmät tynkä-luokat olisivat parannus. Aikaisemmin kuitenkin tynkä-luokkien määrää haluttiin nimenomaan vähentää ja tynkä-mallineiden määrää on myös vähennetty. Toisaalta Wikipedian tavanomainen luokittelu lajittelee artikkelit hyvin täsmällisiin luokkiin ja tuo luokittelutyö ei ole mistään muusta pois, sillä Wikipedian tavanomainen luokittelu olisi joka tapauksessa. --Hartz (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 19.47 (EEST)

Vähän kaksipiippuinen juttu. Toisaalta pitäisi muutenkin tarkemmin pohtia noita käyttöjä, mutta en nyt oikein osaa ottaa kantaa pitäisikö näistä kokonaan luopua vaiko ei. Kuitenkin joissain tapauksissa tynkä-mallinteet hyödyllisiä (=jos oikeasti on saatavissa enemmän tai vähemmän helposti artikkeliin lisätietoa, eli todellakin kyseessä tynkä). Toisinaan taas tynkä-mallinteiden käytöt typeriä, jos artikkeleihin ammennettu käytännössä kaikki oleellinen tieto ja siitä huolimatta artikkeli jää lyhyeksi eli tynkä-tasolle pituutensa suhteen.--Veli Himmeä (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 18.58 (EEST)

Aikaisemmissa keskusteluissa on esitetty, että tynkä-mallineilla olisi aivan aiheellinen käyttökohde eli merkitä puuttellisia/lyhyitä artikkeleita, kuten on ollut tapana. Kuitenkin törmättiin määrittelyyn liittyviin ongelmiin, sillä artikkeli on toisen käyttäjän mielestä tynkä, mutta toisen käyttäjän mielestä artikkeli ei ole tynkä. Jotkut käyttäjät ovat lisänneet tynkä-merkintöjä pitkiin ja kattaviin artikkeleihin, joista heidän mielestään asiantuntijoina puuttuu vielä jotain olennaista (esim. kemistin ja maallikon ajatus siitä mikä on kemiatynkä vaihtelee). --Hartz (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 19.52 (EEST)

Toisaalta keskustelusivua voidaan käyttää saavuttamaan yhteisymmärrys, joka voidaan tarvittaessa lisätä tynkä-mallineen syy-argumenttiin {{Tynkä/Aihe|Syy}}. Lukijat voisivat näin nähdä mitä artikkelista puuttuu ollakseen ns. kaiken kattava ilman, että heidän tarvitsisi mennä keskustelusivulle. (Jotkut eivät välttämättä edes tiedä, mikä keskustelusivu on.) Tynkä-malline jossa on täytetty syy-argumentti vie vähemmän huomiota kuin Kesken-malline. --Dodi 8238 (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 20.40 (EEST)

Mm. Jos on aiheesta elävä projekti tai muuten joku joka parantelua harrastaa, merkinnästä on hyötyä. Jos on aiheeltaan merkittävä lyhyt artikkeli johon ei lisätietoa ole oletettavasti saatavilla, ei semmoiseen tule tynkämerkintää lyödä. Ainakaan ei aihetynkiä kannata kehitellä lisää ellei ole projektia tai vastaavaa. Ehkäpä aihetyngän ainoa perustelu voisi olla kattava projekti tai joku yksittäinen kiinnostunut kuten Dodi tai Kulmalukko. Paremmat ehdotukset ovat tervetulleita. --Höyhens (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 22.02 (EEST)

Vastustaisin luopupumista, jos tynkä-mallineessa on kerrottu syy. Tynkä-malline ilman syy-merkintää = kannattaisin poistamista (tynkä tarkoitaa eri henkilöille eri asioita). Kaikki epämääräiset sumeat ohjeet synnyttävät lähinnä vain keskusteluja ilman, että ne johtavat mihinkään. Jokaisessa artikkelissa voi joku nähdä lisää kerrottavaa? Se, onko tarve kirjoittaa lisää, on toinen asia. Eli ohjeeseen lisäys ”tynkä-mallineeseen on merkittävä syy” tmv?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Tynk%C3%A4 --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 2. lokakuuta 2014 kello 10.03 (EEST)

Joku jossakin toi esiin, että ainakin en-wikissä käytössä on tapa, missä keskustelusivun puolella on malline, jossa on arvio toisaalta artikkelin aiheen merkittävyydestä jollain skaalalla, ja toisaalta artikkelin senhetkisestä laadusta (missä yksi vaihtoehto olisi tuo "stub"). Mallineet ovat projektikohtaisia, ja näin artikkelissa voi olla eri projekteista useampiakin mallineita. En ole varma, olenko joskus vastustanut tätä, mutta kun nyt kuulin tuon mainittavan ja kävin vähän tiirailemassa en-wikistä, niin ajatus alkoi vaikuttaa kiinnostavalta. Aiemmin muistelisin, että en-wikissäkin oli tynkämallineita sivuilla kuten meillä nyt.--Urjanhai (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 22.09 (EEST)

Jos kommentoin tuota heti perään, niin miinusta olisi tietysti rumba siirtää sama informaatio toiseen paikkaan. Plussa olisi muidenkin tasojen (minkä?) kuin tynkä saaminen mukaan (mitä niitä tuossa systeemissä olisi?), samoin pluissaa olisi tärkeysarvion saaminen mukaan, joskin tärkeysluokitus olisi oma iso työnsä, mutta kenties hyödyllinen. Kokonaisuudessaan tuo voisi olla kiinnostava, koska artikkelin alle ei voi kasata mitään kovin monimutkaisia hässäköitä, mutta keskustelusivulla olisi vapaampaa. --Urjanhai (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 22.14 (EEST)

Minä en kannata en-wikin mallia. Se on liian staattinen ja vanhentuu heti kun sen on asettanut. Minun ymmärtääkseni en-wikissä toimi sellainen "article assessment" -projekti, joka luokitteli ja arvosteli useimmat artikkelit tuolla skaalalla joskus, eikä arvosteluja enää juuri päivitetä. Se on yritys tuoda staattinen arvostelu alati muuttuvaan ympäristöön, ja tämä ei mielestäni toimi. Se juontaa juurensa tenttiarvostelusta, jossa koepaperi jätetään opettajalle, joka sitten antaa seiskan. Wikipedian artikkelit sen sijaan voivat muuttua yhdessä vuorokaudessa, jolloin keskustelusivulla oleva "artikkeli on tynkä, huonosti kirjoitettu ja lyhyt" muuttuu jo vahingollisen harhaanjohtavaksi. --Pxos (keskustelu) 5. lokakuuta 2014 kello 00.26 (EEST)

Hyvä pointti. Joskin ei kai tuotakaan merkintää sen vaikeampi olisi rohkeasti tarvittaessa muuttaa kuin mitä on tarvittaessa poistaa tynkämerkintä. En ole tutustunut tuohon tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 5. lokakuuta 2014 kello 00.34 (EEST)

Mihin muuten perustat tuon, ettei arvosteluja päivitetä? Arviointejahan saa kaikki muuttaa eenkä näe mitään syytä siihen etteikö niitä päivitettäisi myös. Todennäköisesti artikkeliin asetettu tila on jonkun verran perässä verrattuna siihen mikä artikkelin todellinen tila on, mutta joka tapauksessa ne päivittyvät. Toinen ehkä oleellinen seikka on, että ne ovat ihan toimiva filtteri silloin kun etsitään Wikipediasta hyvin tehtyä sisältöä. --Zache (keskustelu) 10. lokakuuta 2014 kello 08.00 (EEST)

@Ashoka: Minityngistä on päästy eroon jo vuosi sitten. --Stryn (keskustelu) 5. lokakuuta 2014 kello 09.24 (EEST)

Ashoka minityngistä on jo luovuttu aikoja sitten. Kannataisiko seurata tarkemmin mitä täällä tapahtuu? --195.148.98.20 9. lokakuuta 2014 kello 09.05 (EEST)

Kannattavia ääniä on nyt 8 ja vastustavia 12, joten kannatus on alle puolen. --Hartz (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 16.25 (EEST)

Tilanne oli lopuksi sama. --Hartz (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 15.46 (EEST)

Erään ylläpitäjän asettamat estot

[3] Tuolta näkyy, että jos Ville Siliämaa on asettanut eston, se on aina ankarin mahdillinen. Eihän näin pidä olla, että jos IP vandalisoi, niin sitten menettävät myös rekisteröityneet muokkausoikeuden??? Tai jos joku on luonut tietämättänsä sopimattoman käyttäjänimen, niin sitten ei anneta luoda uutta tunnusta?? Kaipaisin sekä Villeltä, että muulta ylläpidolta kommenttia.-85.156.5.51 3. lokakuuta 2014 kello 07.06 (EEST)

Rekisteröityneet käyttäjät voivat edelleen muokata, ei aihetta toimenpiteisiin. --Stryn (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 08.11 (EEST)

Laitoin yksityisviestiä sulle, käytkö vastaamassa. --Ville Siliämaa (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 09.21 (EEST)

En löydä viestiäsi mistään. Saisinko linkin?--85.156.5.51 3. lokakuuta 2014 kello 12.19 (EEST)

Ainakaan en löydä viestiäsi keskustelusivultani.--85.156.5.51 3. lokakuuta 2014 kello 12.26 (EEST)

Tarkoitin kyllä Stryniä. Älä vedätä ja lopeta häiriköinti. --Ville Siliämaa (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 13.30 (EEST)

Noissa estoissa on estetty rekisteröityneiden käyttäjien muokkaukset estetyistä IP-osoitteista, koska kaikki mahdolliset "rastit" on ruksattu. Yleensä estoon riittää perusesto, jossa estetään vain IP-osoite, mutta ei sieltä muokkaavia tunnuksia. Kuten olen aiemmin sanonut, täällä eston asetukset ja niiden pituus on yksittäisen ylläpitäjän omassa päätäntävallassa, jolloin jotkut estävät vähemmän, jotkut enemmän. Tässä on estetty enemmän. Joskus riittää myös vähemmän. --Pxos (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 16.03 (EEST) Lisäys: Estotoiminnon käyttämisestä ja siitä, mihin kaikkeen eri rastit vaikuttavat, on kyllä kirjoitettu mielestäni aika kattavasti ylläpitäjien ohjeisiin, joten kaikille ylläpitäjille voi aina suositella ohjeiden lukemista vaikkapa kerran vuodessa. Ohjeitakin parannetaan silloin tällöin. --Pxos (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 16.13 (EEST)

Hups. Taisin katsoa estoasetuksia väärin... --Stryn (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 16.21 (EEST)

Voisi melkein kirjoittaa ohjeeksi, että järjestelmän tarjoamat vakioasetukset estossa ovat useimmiten riittävä keino ja muita rasteja pitäisi kytkeä päälle ainoastaan, jos on perusteltua syytä epäillä väärinkäytösten jatkuvan keskustelusivulla, sähköpostissa tai sitten käyttämällä ennalta luotua tunnusta. Luulen, että liiallinen estäminen saattaa johtua siitä, että halutaan eston olevan mahdollisimman tehokas, mutta ei kenties täsmällisesti ymmärretä eston mekanismeja ja sitä, mihin eri estoasetukset vaikuttavat tai kuinka paljon estojen vaikutusalue laajenee yhdestä mitättömän näköisestä rastista ruudussa. --Pxos (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 16.32 (EEST)

Väärinkäyttösuodatinkäytäntö

Väärinkäyttösuodatin on ollut käytössä vuosia, mutta meillä ei oikein ole minkäänlaista käytäntöä sen käyttämisestä. Muistan itse ainakin yhden tapauksen, jossa oli jonkinasteista erimielisyyttä siitä, mihin suodatinta kuuluu käyttää. Ehdotan, että lisätään suodattimen kuvaussivulle osio, jossa määritellään millaisissa tilanteissa suodattimen käyttäminen on hyväksyttävää. Väärinkäyttösuodatin on jonkin verran teknisempi kapine kuin esto, suojaus ja vastaavat ylläpitäjien perustyökalut, ja tyypillisesti suodattimien määrittely on ollut muutaman teknisesti orientoituneen ylläpitäjän harkinnan varassa. Alla on lyhyt luonnos suodattimen käyttöä koskevaksi käytännöksi. Kommentit, lisäykset ja parannusehdotukset ovat luonnollisesti tervetulleita.

Luonnos

Ylläpitäjät voivat käyttää väärinkäyttösuodatinta harkintansa mukaan ilman erillistä hyväksyntää vandalismin, häiriköinnin, mainosspämmin ja eston kiertämisen torjuntaan. Muissa tarkoituksissa työkalua voidaan käyttää joko Wikipedia-yhteisön konsensuksella (esim. kahvihuonekeskustelun tai kommenttipyynnön perusteella) tai välityslautakunnan päätöksellä.

Suodatinta ei ole tarkoitettu eston korvikkeeksi hyvässä tarkoituksessa muokkaavien käyttäjien toiminnan rajoittamiseen. Jos muokkausrajoituksille on tarvetta, ne tulisi toteuttaa ensisijaisesti sanallisesti ilman teknisiä apuvälineitä.

Väärinkäyttösuodatin on mahdollista merkitä näkyvyydeltään julkiseksi (suodatin on näkyvissä kaikille) tai yksityiseksi (suodatin on näkyvissä ainoastaan ylläpitäjille). Suodattimet tulee pääsääntöisesti merkitä julkisiksi, mutta ne voidaan merkitä yksityiseksi tilanteissa, joissa suodattimen julkisesta näkyvyydestä voidaan perustellusti olettaa olevan haittaa.

Jafeluv (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 10.53 (EEST)

• Selostus siitä miten väärinkäyttösuodatinta fiwikissä käytetään

---

Sellainen kommentti tähän, että olisi varmaan hyvä tehdä jonkinnäköinen referaatti ensin siitä mihin ja miten fiwikissä väärinkäyttösuodatinta on käytetty ennen kuin päätetään käytännöstä. Ainakin kirosanafilttereiden ja nykyisen sotkusuodatuksen toimintaperiaate olisi hyvä avata. Toinen on, että pitäisi varmaan edes listata ne tapaukset joissa väärinkäyttösuodatinta ollaan käytetty vakituisten käyttäjien toiminnan rajoittamiseen. (esim Ashokan siirtoesto) Olen varmaan itse se henkilö jonka tulisi tehdä selostus noista ensimmäisistä, mutta se menee ainakin omalta osaltani huomiselle. --Zache (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 11.12 (EEST)

Kannattaa myös ajatella se asia, että saako yksittäinen ylläpitäjä mennä virittelemään uusia väärinkäyttösuodattimia muiden vaivaksi ja päänvaivaksi ilman laajempaa hyväksyntää. Tästä "teknisestä ylläpidosta" on alkanut muodostua kirosana. --Hartz (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 12.32 (EEST)

Olisiko sinulla esimerkkiä väärinkäyttösuodattimista jotka ovat aiheuttaneet vaivaa tai päänvaivaa? --Zache (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 12.45 (EEST)

Tässä keskustelussa pyritään määrittämään käytäntö, jolle on ollut tarvetta. Nyt olisi todella hyvä, että myös suodattimien vastustajat pysyisivät asiallisina, koska keskustelun pilaaminen provosoinnilla ei ole yleensä ollut useimpien pitkäaikaisten käyttäjien tapana vaan täällä on saatu vaikeistakin asioista keskusteltua. Toivottavasti tämä hyvä perinne ei nyt rupea murtumaan. --Pxos (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 14.19 (EEST)

Zachen idea koosteesta on hyvä. Ehdotan, että kooste tehdään siitä, mikä on kunkin suodattimen tarkoitus ja mitä sillä rajoitetaan. Suodattimilla on lyhyet kuvaukset tyyliin "toistuvat merkit", mutta nämä eivät varmaan kerro paljoa. Ehdotan, että odottelemme koostetta ja katselemme sitä ennen kuin rupeamme keskustelemaan luonnoksesta laajemmin. --Pxos (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 14.35 (EEST)

Suodattimien julkisuudesta, niin olen samaa mieltä kuin mitä tuo ehdotus on. Tällä hetkellä varoitusviestissä lukee miten suodattimesta pääsee ohi eivätkä sotkijat tunnu edes lukevan sitä joten suodatinkoodin piilottaminen tätä vasten tuntuu tarpeettomalta. Väärinkäyttösuodattimen käytöstä hyväntahtoisiin käyttäjiin osasta olen eri mieltä kuin ehdotus. Minusta suodatinta voisi käyttää eston korvikkeena. Perusteena tässä on, että fiwikissä on käyttäjiä joille huomauttaminen ei tunnu vaikuttavan yhtään mitenkään. Esimerkkinä vaikka Ashoka tai Merikanto joiden muokkauksia väärinkäyttösuodattimella on rajoitettu. Toiseksi mikäli käyttäjä estetään vähänkään pidemmällä estolla, niin hyvin helposti päästään tilanteeseen jossa käyttäjä rupeaa vain muokkaamaan ip-osoitteella tai vaihtaa käyttäjätunnusta eikä Wikipediassa ole varsinaisesti mitään fiksua tapaa estää tuota. Tästä on myös molempien edellä mainittujen osalta kokemusta. Lisäksi jos käyttäjän ongelmallinen toiminta jatkuu joko vakituisella tunnuksella tai sitten estoa kiertäen niin sitä joudutaan jatkuvasti vahtimaan enkä ainakaan itse pidä tätä kovinkaan tarkoituksenmukaisena. Sopivalla väärinkäyttösuodattimen rajoituksella pystyttäisiin tätä kuitenkin jonkun verran välttämään. Toinen seikka josta huomauttaisin on, että konsensuksen saaminen esimerkiksi kommenttipyynnössä väärinkäyttösuodattimen käytön taakse voi käytännössä mahdotonta jollei kyse ole täysin ilmiselvästä asiasta. Lisäksi kommenttipyyntö on aika raskas prosessi. Jos ollaan sitä mieltä, että väärinkäyttösuodatinta käytettäisiin eston korvikkeena niin prosessin pitäisi olla huomattavasti kevyempi. Jokin esimerkiksi osoitteenpaljastuspyyntöä vastaava jossa asiaa ehdotetaan, väärinkäyttösuodattimen käytölle vaadittaisiin sellaisen ylläpitäjän kannatus joka ei ole ehdottaja ja jossa asiaa voidaan yleisesti kommentoida olisi huomattavasti tolkullisempi. --Zache (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 09.45 (EEST)

Olen samaa mieltä Zachen kanssa: väkä-suodattimesta pitäisi nimenomaisesti suunnitella eston rinnalle parempi keino täsmärajoitusten tekemiseen. En hyväksy luonnoksen tekstiä käytännöksi. --Pxos (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 12.47 (EEST)

Mulla ei ole vahvaa mielipidettä suodattimen käyttämisestä eston korvikkeena, ja tuo yllä oleva luonnos on tietysti vain lähtökohta johon tehdään muutoksia sen mukaan mitä tässä keskustelussa sovitaan. Se lähtökohta pitää kuitenkin ottaa että tällaiselle käytölle pitää ensin olla ensinnäkin yhteisön suostumus ja toisekseen kirjallinen käytäntö. Jafeluv (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 14.17 (EEST)

Näinpä ja ainakin periaatteessa fiwikissä pitäisi olla tällä hetkellä sen verran kokemusta väärinkäyttösuodattimesta, että yhteisö kykenee ottamaan sen käytöstä kantaa. Sellaisen asian oikeastaan nostaisin tähän vielä, että varsinkin välityslautakunta tarvitsee selkeän käytännön siitä joka sanoo mitä väärinkäyttösuodattimella voi tehdä, koska jos mitään käytäntöä ei ole tai se on epäselvä niin se käytännössä tarkoittaa sitä ettei välityslautakunta voi antaa mitään väärinkäyttösuodattimen käyttöön tukeutuvia päätöksiä. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 08.20 (EEST)

Nykyiset väkä-suodattimet

Alla on kooste niistä väärinkäyttösuodattimista, jotka olen itse kehittänyt sellaisiksi, kuin ne ovat 5. lokakuuta 2014. --Pxos (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 15.34 (EEST). Muutos: taulukon tietoja korjattu 5. lokakuuta 2014 kello 13.58 (EEST).

Väärinkäyttösuodattimet, jotka on kytkenyt Pxos

Nro	Kuvausteksti	Tarkoitus	Rajoitukset	Huomautus
76	Sivujen siirto, jonka tekee käyttäjä Ashoka	Rajoittaa käyttäjän Ashoka tekemiä sivujen siirtoja yhteen per vuorokausi.	Siirto-toimintoa ei pysty käyttämään artikkeliavaruudessa useammin kuin kerran 24 tunnin ajanjakson sisällä. Jos siirtämistä yrittää useammin, sen suorittaminen estetään. Kun 24 tuntia on kulunut edellisestä, uusi siirto voidaan tehdä.	Asiasta keskusteltu ylläpitäjien ilmoitustaululla (toukokuussa 2014), jossa saavutettiin konsensus suodattimen käyttämisestä toistaiseksi.
77	Testisuodatin 2014	Suodattimella on tarkoitus kokeilla väärinkäyttösuodattimen asetuksia.	Suodatin ei rajoita mitään, ainoastaan kirjaa osumat väärinkäyttölokiin.	Suodatin on tarkoitettu vain testaukseen. Poistettu käytöstä 14.9.2014.
78	Allekirjoituksen (~~~~) puuttuminen viestistä	Suodatin esittää käyttäjätunnukselle varoituksen, jos hän on unohtanut laittaa neljä aaltoviivaa kommenttinsa perään keskustelussa.	Suodatin ainoastaan varoittaa, se ei estä muokkauksen tekemistä. Varoituksen voi ohittaa yksinkertaisesti tallentamalla oman muokkauksensa uudestaan.	Suodattimen käytöstä on saavutettu konsensus kahvihuonekeskustelussa syyskuussa 2014.
79	Yleinen käytäntöjen vastainen toiminta	Suodatin on ollut satunnaisessa käytössä silloin, kun kohteena oleva käyttäjä on toistuvista huomautuksista välittämättä jatkanut käytäntöjen vastaista toimintaansa. Kohteina ovat olleet seuraavat tunnukset: Huge Efner (heinäkuussa 2014) ja Paju (syyskuussa 2014).	Suodatin on varoittanut käyttäjää "käytännön vastaisesta toiminnasta" ja sen jälkeen estänyt muokkauksen tekemisen joko tarkasti määriteltyyn kohteeseen tai tarkasti määritellyllä tavalla. Varoitustekstissä on ollut linkki valitusmahdollisuuteen ylläpitäjien ilmoitustaululle.	Suodattimen kohteille on ilmoitettu etukäteen tai samaan aikaan, kun suodatin on kytketty päälle.
80	Luokkasivujen siirto	Suodatin havaitsee kun luokka-avaruudessa oleva sivu siirretään toiselle nimelle.	Ei rajoituksia. Tarkoituksena on kirjata väkä-lokiin kaikki luokkasivujen siirrot, jotta ne voidaan keskitetysti tarkastaa jälkeenpäin tarvittaessa. Otettu käyttöön silloin, kun luokkasivun siirtäminen tuli MediaWiki-ohjelmassa mahdolliseksi.	Vain lokimerkinnän tekevä suodatin. Tällainen suodatin ei tarvinne yhteisön hyväksyntää.
81	Muokkausten väärä merkitseminen pieniksi	Suodatin tutki, oliko määritelty käyttäjätunnus merkinnyt artikkelimuokkauksensa pieneksi.	Suodatin on poistettu käytöstä. Se ei toimiessaan rajoittanut mitään muokkauksia vaan ainoastaan kirjasi lokiin osumat.	Toiminnassa ajalla 14.9. – 5.10.2014.
82	Uuden artikkelin nimi on samanlainen kuin käyttäjätunnuksen nimi	Suodatin tutkii, onko uuden artikkelin nimi sama kuin sen luoneen uuden käyttäjätunnuksen nimi. Tällä tutkitaan mahdollisia eturistiriitoja.	Ei rajoituksia. Suodatin ainoastaan kirjaa osumat lokiin.	Vain lokimerkinnän tekevä suodatin. Tällainen suodatin ei tarvinne yhteisön hyväksyntää.

Katsokoot kiinnostuneet täältä, kuka on kehittänyt mitäkin: Toiminnot:Väärinkäyttösuodatin. Useimmista löytyy jotain selitystä niiden käyttötarkoituksesta, vaikkei koodia ymmärtäisikään. Muutama suodatin on yksityinen, eli niitä eivät voi kaikki tutkailla. Niihin syy on lähinnä se, ettei kaikkien tarvitse tietää, että mitkä kirosanat mitenkin kirjoitettuna on estetty missäkin tms., ettei suodattimen kiertäminen olisi aivan liian helppoa. --Otrfan (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 17.07 (EEST)

Kirjoitin Pxosin avustuksella keskustelun pohjaksi Wikipedia:Väärinkäyttösuodatin suomenkielisessä Wikipediassa -yhteenvedon ja sitä saa mieluusti muokata ja täydentää. Varsinkin kielenhuolto ja tekstin selkeyteen liittyvät muokkaukset olisivat erittäin toivottuja, koska ainakin itselläni on vähän vaikea hahmottaa sitä miten väärinkäyttösuodatinta tuntemattomat ihmiset asiaa ymmärtävät. --Zache (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 09.06 (EEST)

Kuka ja missä on kieltänyt kiroilun? (Älkää vastatko mitään ulkopoliittista vaan normaalissa hyväntahtoisessa kielenkäytössä Wikipediassa) --Höyhens (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 22.10 (EEST)

Vastaan väärinkäyttösuodattimien kontekstissa: Minä ja asiasta ei ole keskusteltu missään. Se mikä on väärinkäyttösuodattimella estettynä on artikkeli- ja keskustelu käyttäjästä -nimiavaruuksissa sisäänkirjautumattomilta ja aivan tuoreilta käyttäjätunnuksilta yleisimmät haukkumasanat eli sen sijaan, että he voisivat kirjoittaa vitun kusipää niin he joutuvat ilmaisemaan itseään Haddockmaisemmin. Väärinkäyttösuodattimet eivät kuitenkaan kykene tunnistamaan sitä mikä on normaalia hyväntahtoista kielenkäyttöä ja "Alatyylinen kielenkäyttö ei sovi Wikipediaan" -suodattimen logista näet vähän minkä tyyppiseen kieleen nuo suodattimet osuvat. (joko painamalla yksittäisen lokimerkinnän kohdalla "tarkat tiedot" tai kun kerran olet ylläpitäjä niin näet kaikki kerralla "näytä diffeinä" -napilla) --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 02.41 (EEST)

Asia selkis, kiitos. --Höyhens (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 05.52 (EEST)

Tuo väärinkäyttösuodattimen lokihan onkin kiintoisa tapaus, sillä sen kautta myös ei-ylläpitäjä pääsee näkemään poistetuille sivuille tehtyjen vanhojen muokkausten sisällön (tietysti vain niiden, jotka ovat suodattimeen tarttuneet, mutta kumminkin). Olen tähän asti luullut poistettujen sivujen olevan totaalisesti kielletty valtakunta meiltä tavallisilta käyttäjiltä. Nyt sitten löytyi viimein sellainen tirkistysaukko, josta pääsee näkemään sinne sumuverhon toiselle puolelle. Onko tämä loki ainoa laatuaan, vai vuotaako rautaesirippu muualtakin? --Risukarhi (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 13.35 (EEST)

Kappas vain, niinpäs näkyy pääsevän. Hyvä huomio. --Höyhens (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 13.51 (EEST)

Näyttäisi olevan Bugzilla:28633 (resolved, fixed), eli väärinkäyttösuodattimen tietoja pystyy ainoastaan häivyttämään, ei piilottamaan. Eli ainoastaan häivyttäjät saavat nuo piiloon, eivät ylläpitäjät. --Stryn (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 14.00 (EEST)

No noita tarkkoja tietoja eivät ennen nähneet kuin ylläpitäjät, mutta bugin bugzilla:42012 jälkeen jokainen autoconfirmed-käyttäjä näkee ne. Ei tässä ole häivyttäjillä mitään tehtävää, lokimerkintöjä on neljännesmiljoona ja ne haluttiin kaikille näkyviksi. Niiden häivyttäminen jälkeenpäin olisi täysin hyödytöntä. Jos ne halutaan piiloon, ne saa piiloon, jos oikeus muutetaan takaisin muotoon "vain ylläpitäjät". --Pxos (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 19.55 (EEST)

Ei kunnianloukkausten häivyttäminen ole täysin hyödytöntä edelleenkään, jos ne tarttuvat suodattimeen. --Stryn (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 20.18 (EEST)

Minun mielestäni kunnianloukkausten häivyttäminen väärinkäyttölokeista on ihan turhaa. Kunnianloukkauksia mahtuu 13 tusinaan ja ne eivät kovin ihmeellisiä asioita ole, pelkkää koululaisten roskaa. Sen sijaan ei-julkiset henkilötiedot on syytä häivyttää, ja tuollaisia ei suodattimiin tartu kuin poikkeustapauksissa. Yhden vakiomuokkaajan yhteystiedot pyysin kerran häipymään väkä-lokista, mutta muita en ole nähnyt. On myös tärkeää, että ylläpitäjät voivat seurata lokeja, joten häivyttäminen on mielestäni ihan väärä keino. Tarkkojen tietojen voisi antaa näkyä vain palauttajille ja ylläpitäjille. Jos joku erikseen haluaa tarkastaa lokia, ylläpitäjä voisi antaa hänelle rollback-oikeuden lokin katselemiseen melko vaivatta. --Pxos (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 20.29 (EEST)

Toinen vaihtoehto on tietysti muuttaa suodattimet yksityisiksi (private, siis ei-julkiksi), mutta onko sekään kovin kivaa läpinäkyvyyden kannalta. Ehkä tuossa luotetaan myös siihen, että hyvin harvat rupeavat etsimään kymmenientuhansien lokimerkintöjen joukosta jotain valtiosalaisuuksia. Kun he löytävät sadannen kerran moskaa "kuudesluokkalainen Nimietu Takanimi on homo japsi", innostus lopahtaa. --Pxos (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 20.36 (EEST)

Pääset poistettuihin sivuihin käsiksi myös Wikipedian varmuuskopioiden kautta joskin se vaatii enemmän työtä. Eli nappaat vain jostain Wikipedian varmuuskopion joka on tehty ennen kuin tiedosto on poistettu ja katsot sivun sisällön siitä. --Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 16.03 (EEST)

Tämä ei liity käytännönluomiseen, mutta kirjoitan tämän joka tapauksessa tähän koska väärinköyttösuodattimesta keskustellaan muutenkin. Haluaisin saada jotain käsitystä siitä mikä on nykyisten suodatinten virheellisten osumien aste ja se vaatisi logien menemistä käsin läpi. Käytännössä mentäisiin yksi kerrallaan suodattimen logisivulle; klikataan näytä diffeinä nappia ja katsotaan sen tuloksista virheelliset osumat ja otetaan linkit niihin talteen. Yhdestä suodattimesta pitäisi katsoa vaikka 500 tuoreinta osumaa jos logissa on paljon osumia tai sitten ne osumat joita tänä vuonna on tullut.

Hyöty tästä olisi se, että nähdään onko meillä sellaisia suodattimia jotka vaativat akuutisti korjaamista ja toinen syy on, että kun meillä on linkit virheellisiin osumiin niin voin yksi kerrallaan käydä niitä läpi ja katsoa miksi suodatin on toiminut väärin. Kolmas syy on, että saadaan käsitystä siitä kuinka hyvin meidän suodattimet noin ylipäätänsä toimii. Koska suodatinten logien läpikäynti on aikaa vievää puuhaa varsinkin jos aikoo samalla tehdä jotain suodattimille, niin olisi kiva jos joku tsekkaisi minun lisäkseni suodatinten logeja myös. Eli onko vapaaehtoisia ? :) --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 21.24 (EEST)

Saako toisen kommenttia muokata

Saavatko IP-käyttäjät muokata toistensa keskustelukommentteja tähän tapaan? Yleensähän meillä on käytäntö "älä koske muiden kommentteihin", mutta onko nää iipeet tästäkin vapautettu? --Jmk (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 07.37 (EEST)

Eivät saa, ja jos käyttää vaihtuvaa IP-osoitetta, on parasta olla koskematta omiin vanhoihin kommentteihinsa. Tästä riesasta pääsee rekisteröitymällä. -Silvonen (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 07.56 (EEST)

Varsin todennäköistä, että kysymyksessä on sama muokkaaja, mutta vaihtuvalla IP:llä. Ei kannata muokkaussotaakaan aloittaa, jos välttämättä haluaa tuon muokkauksensa tehdä. --Stryn (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 08.04 (EEST)

Niin IP:llä muokkaaminenhan on usein tulkittu "luvaksi leikkiä eri henkilöä" (esim. WPK esiintyy IP:llä eikä ole koskaan kuullutkaan mistään WPK:sta), ilmeisesti samaan lupaan sisältyy myös lupa olla "sama henkilö" kun sille päälle sattuu. Eri henkilö, sama henkilö, niinpäin, noinpäin, kuin venetsialaisissa naamiaisissa. --Jmk (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 08.40 (EEST)

Lisäys oli saman ihmisen (kuten tämäkin), koska muuten olisi saanut kuvan että valinta on jotenkin selvä. Joskus on parempi kirjoittaa ip.llä ettei kommentista saa sitten jatkuvasti kuittailua tavalla tai toisella. IP vaihtuu koska ei täällä voi aamusta iltaan istua, ainakaan minä. Jos et muuten tiedä voin paljastaa näin IP.llä että suurimmalla osalla ainakin pitkäaikaisista käyttäjistä on enemmän kuin yksi tunnus eikä niitä tunnuksia tietenkään merkitä alttereiksi. --85.76.139.26 6. lokakuuta 2014 kello 09.41 (EEST)

Varmaan voit kertoa, mihin paljastus tai arvio perustuu. Mielestäni arvio "suurimmalla osalla" ei ole tosi. Kokemus osoittaa, että kirjoitustyylistä ym. tunnistaa henkilön, jos toista tunnusta käytetään vähänkin enemmän. Usein myös tehdään osoitepaljastuspyyntöjä. Joskus niissä käyttäjiä jää kiinni. Monet osoitepaljastuspyynnöt taas perustuvat epäilyihin, jotka voidaan jo ilman paljastustakin yleisen elämänkokemuksen nojalla välittömästi nähdä epätosiksi. Useammin ilmoittamattomista rinakkaisista tunnuksista jäävät kiinni muokkajat, joiden muokkausmäärä kokonaisuudessaan on vähäinen ja muokkaukset kohdistuvat pääasiassa keskustelusivuihin.--Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 10.51 (EEST)

Ehkä tässä voidaan olettaa hyvää tahtoa silloin, jos ei ei ole selkeästi syytä olettaa muuta. Tuollainen muokkaus voi hyvin syntyä, jos ip välillä vaihtuu. --Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 11.07 (EEST)

Joskin sittenkään ei ole tietenkään mitään varmuutta. Ja niinpä ehdotus johon alempana tultiin, on vastaisuutta ajatellen hyvä.--Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 22.38 (EEST)

Ei saa. Muiden keskustelijoiden kommentteja ei saa muuttaa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (Wikipedia:Keskustelusivu). Täytyy muistaa, että samasta IP-osoitteesta voi muokata useat eri henkilöt. Käyttäjätunnuksella voi muokata vain yksi henkilö (Wikipedia:Käyttäjätunnus). –Makele-90 (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 17.06 (EEST)

Kumosin tuon kielletyksi tulkitsemani iipeemuokkauksen kerran, mutta taas uusi iipee lisäsi sen jälleen. En nyt jatka kumoamista ettei minua syytetä "muokkaussotimisesta". Jos yhteisö jättää sen silleen niin de facto hyväksytään iipeekommenttien muokkailu toisilta iipeiltä, näinkös siinä sitten käy? – Mitään välttämätöntä syytä en näe noiden sallimiselle. Jos iipeekirjoittaja keksii jälkeenpäin jotain lisäkommentoitavaa niin eikö oikea ratkaisu ole lisätä uusi kommentti selkeästi allekirjoitettuna sillä iipeellä, jolla sitä kirjoittaa. Lukijalle tuodaan silloin selväksi mikä kommentti on minkäkin iipeen jäljiltä, ja jos haluaa uskoa ne samaksi henkilöksi niin uskokoon sitten. --Jmk (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 22.11 (EEST)

Jos joku haluaa kirjoittaa ip:llä ja ip:t vaihtuvat alta tai kirjoittaja muuten siirtyy ip-osoitteesta toiseen, niin silloin osoite väistämättä vaihtuu, vaikka kirjoittaja sattuisikin olemaan sama. Jos osoite vaihtuu muokkaajasta riippumatta, niin hän ei silloin enää halutessaankaan pysty palaamaan samaan ip:hen. Jos hän vaihtaa sijaintia muuten, hän voi muuten olla kykenävä palaamaan aiempaa ip:tä käyttäneelle laitteelle tai sitten ei. Toisaalta muokkauksen eri ip:llä on voinut tehdä joku aivan muu, emmekä voi päätellä, mikä on tilanne, ellei alkuperäinen ip (tai muu ip, joka väittää olevansa alkuperäistä ip:tä käyttänyt muokkaaja) palaa takaisin reklamoimaan. - Mutta tällöinkään emme voi varmasti tietää, onko mahdollinen reklamoija oikeasti se, joka väittää olevansa. - Jos tähän haluaa selvyyttä, niin luultavasti tuo, että kirjoittaa mahdollisen lisäyksen tai tarkennuksen eri kommenttina eri allekirjoituksella perään, lienee selvin menettely.--Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 22.38 (EEST)

Merkittävyys -> uudelleenohjaus

Jos artikkeli todetaan merikittävyyskeskustelussa sellaiseksi että siitä päätetääntehdä uudelleenohjaus toiseen artikkeliin ja niin tehdään.

No aika kuluu ja joku poistaa uudelleenohjauksen ja tekee alkuperäisestä artikkelista taas oman ja kukaan ei ehkä huomaa sitä.

Miten asia voitaisiin estää, no laittamalla uudelleenohjaus-sivu suojatuksi niin ei tulisi jollaekkin IP:lle tai uudelle käyttäjälle kiusaus poistaa ohjaus.--Musamies (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 09.32 (EEST)

Aiemmat keskustelut käytiin vuosina 2011 ja 2012. (Tuli bon voyage -tunne, mutta edellisestä keskustelusta taisi tosiaan olla jo kaksi vuotta.) --Silvonen (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 10.04 (EEST)

Oma vastaukseni jälkimmäiseen on vielä voimassa. Eikä siinä hirvittävää vahinkoa tapahdu, vaikka joku ohjauksen tilalle loisikin epämerkittävän artikkelin. Poistetaan tai käydään uusi keskustelu kun huomataan, vähän riippuen siitä, että onko jotain uutta tietoa ilmennyt. --Otrfan (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 10.14 (EEST)

Ilmoittamatta tehdyt maksetut muokkaukset

Eturistiriidoista keskustellaan pitkin Wikipediaa, mutta yksi aika olellinen keskustelu on käsittääkseni aloittamatta. Säätiö määrittelee ilmoittamatta tehdyt maksetut muokkaukset kielletyiksi, mutta on mahdollista luoda myös sen syrjäyttävä paikallinen käytäntö:[4]. Joissain wikeissä niin on tehtykin, kuten Commons:Commons:Paid contribution disclosure policy. Mitenkäs meillä tehdään? --Otrfan (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 12.16 (EEST)

Lukekaa myös: Terms of use/FAQ on paid contributions without disclosure. Erityisesti tämä: Can a local project adopt an alternative disclosure policy for paid editing? Wikimedia Commons, MediaWiki Wiki ja Russian Wikibooks ovat tällä hetkellä ainoat wikit, jotka ovat ottaneet käyttöön vaihtoehtoisen käytännön. Lähde: Alternative paid contribution disclosure policies. --Dodi 8238 (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 12.45 (EEST)

Päivitetyt käyttöehdot tulivat voimaan 16. kesäkuuta 2014 ja ovat suomenkielisen Wikipedian tämänhetkiset käyttöehdot. Tämän takia: Jokaisen tähän keskusteluun osallistuvan käyttäjän tulisi ilmoittaa jos saa korvausta Wikipedian muokkaamisesta. Tämä auttaa muita näkemään kenellä on taloudellinen kannustin tämän keskustelun manipulointiin. (Ei tarvitse ilmoittaa jos ei saa korvausta.) --Dodi 8238 (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 13.42 (EEST)

Minä saan tyydytystä ja mielihyvää, mikä täten virallisesti ilmoitetaan. edit: ihan oikeasti, miten tuohon voi edes vastata? Tarkoitetaanko tuolla käyttäjiä, jotka joskus ovat saaneet maksun muokkauksistaan, saavat sitä parhaillaan, vai olettavat joskus saavansa jostain muokkauksesta maksun? Mistä minä tulevaisuudesta tiedän, mutta ihan varmuuden vuoksi ja jälkipuheitten välttämiseksi ilmoitan, että ehkä tj tarjoaa pikkujouluissa kaljan, jos kirjoitan meidän firmasta artikkelin. Voi olla tarjoamattakin, on se sen verran mulkku mies. --Otrfan (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 13.45 (EEST)

Miten kontrolloidaan jos ei ilmoita? Wikipediassa on monia sääntöjä, jotka ovat käytännössä kuolleita kirjaimia, eikä tämä ole mitenkään pahin ongelma, koska tekstiä voi jokainen muokata parempaan suuntaan. --Käyttäjä:Kielimiliisi 12. lokakuuta 2014 kello 13.50 (EEST)

Ei voida kontrolloida. Käyttäjän IP:stä ja nimimerkistä voidaan toki joissain tapauksissa tehdä johtopäätelmiä, mutta henkilö voi muokata esim. työnantajaansa käsittelevää artikkelia ihan ilman maksuakin työnantajan IP:stä, joka päässä voi olla kotikonekin. Varmaan aika moni meistä ns. vakiokäyttäjistä on muokannut artikkeleita aiheista, joihin periaatteessa on taloudellista mielenkiintoa. Itse muokkasin ihan uhallani äsken artikkelia Sandvik, jolle työnantajani on alihankkija ja niin pitkään kuin Sandvikilla riittää töitä, niin minullakin toivottavasti on varaa ostaa leivän päälle makkaraa. Pitäisikö minun ilmoittaa käyttäjäsivullani sidonnaisuudestani Sandvikiin? Tai omaan työnantajaani, josta olen suunnitellut jo pitkään kirjoittavani ihan vapaa-ajalla? Muuttuuko tilanne, jos teen muokkaukseni työaikana, jolloin palkka juoksee? Asiasta kolmanteen: toisin kuin monet luulevat, niin olen aika arka muokatessani. Joku peeveli lisäsi vuosia sitten erääseen artikkeliin ulkoisen linkin entiseen sittemmin kaatuneeseen firmaani. Edes sitä en ole kehdannut poistaa, kun koen olevani liian lähellä asiaa. Jos poistan sen, niin pitäisikö siitä tehdä joku julkinen julistus? Ja jos tästä kommentista voi jotain päätellä, niin en erityisemmin kannata sidonnaisuuksien pakollista ilmoittamista, koska sitä ei voida valvoa ja rajatapauksia olisi liikaa. Korkeintaan voidaan tehdä käytäntö tyyliin "sidonnaisuuksista ja maksetuista muokkauksista ilmoittaminen on suotavaa" edit: ja pahoitteluni, etten muista kommentoijista poiketen ole nähnyt kommenteissani mitään huutamisen arvoista. --Otrfan (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 14.30 (EEST)

<Keskustelun jatko Otrfanin arkuudesta siirretty Otrfanin keskustelusivulle>

Muistan joskus miettineeni lähinnä sivusta seuraamieni esimerkkien pohjalta vaihtoehtoja: 1) Pomo käskee osana työtehtäviä päivittämään organisaatiosta kertovaa artikkelia wikipediassa. 2) Muokkkauksia tekevän henkilön asema organisaatiossa on sellainen, että hänellä on osana toimenkuvaansa oikeus ja mahdollisuus ja ehkä velvollisuuskin oma-aloitteisesti tehdä päätöksiä organisaationsa nettijulkisuudesta organisaation puolesta ja hän muokkaa organisaatiotaan käsittelevää artoikkelia tässä asemassa osana työtehtäviään. 3) Muokkaaja päivittää organisaatiotaan käsittelevää artikkelia vapaa-ajallaan omasta aloitteestaan ja ilman pomon lupaa. 4) Muokkaaja päivittää organisaatiotaan koskevaa artikkelia työajalla ilman että se kuuluisi hänen toimenkuvaansa tai että hänellä olisi siihen pomon lupaa (vrt. työntekijä lukee päivän uutisia netistä työajalla ilman että se liittyisi hänen toimenkuvaansa tai hänellä olisi siihen pomon lupaa). Näistä 1) ja 2) lienevät maksettuja muokkauksia. 3) ja 4) voivat mahdollisesti tuottaa ristiriidan muuten.--Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 15.26 (EEST)

Oliko jossain sanottu selvästi, ettei 4) olisi maksettu muokkaus? Ainakin minun alallani sellainen firma, jossa kaikki tekisivät vain toimenkuvaansa kuuluvia tehtäviä pomon luvalla, olisi pian entinen firma. --Silvonen (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 15.38 (EEST)

Noin voi olla ja varmaan ja onkin, ja ehkä siksi tuollaisistakin muokkauksista tulisi pidättyä. Mutta toisaalta silloin olisikin pikemminkin kysymyksessä tapaus 2). --Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 15.44 (EEST)

FAQ:ssa oli näköjään esimerkkinä omasta yliopistostaan kirjoittava professori, jonka ei tarvitse ilmoittaa työnantajaansa, jollei tämä maksa varta vasten Wikipedian muokkaamisesta. Itse sääntö on kyllä muotoiltu niin väljästi, että tämä tulkinta on vedetty hatusta. --Silvonen (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 18.17 (EEST)

Säännön henki on tässäkin tapauksessa kirjoitettua sanaa oleellisempi. Karkea käännös: "Näiden vaatimusten ei tulisi estää gallerioiden, kirjastojen, arkistojen ja museoiden ("GLAM" -sektorin) kaltaisissa instituutioissa työskenteleviä opettajia, professoreita tai työntekijöitä tekemästä hyväntahtoisia muokkauksia! Jos kuulut yhteen edellä mainituista ryhmistä, sinun tulisi tehdä käyttöehtojen edellyttämä ilmoitus silloin kun saat korvausta työnantajaltasi tai asiakkaaltasi nimenomaan Wikimedian projektiin tehdyistä muokkauksista tai tallennuksista.

Esimerkiksi, jos X:n yliopiston professori saa palkaa X:n yliopistolta kirjoittaakseen yliopistosta Wikipediassa, professorin tulisi ilmoittaa, että hän saa korvausta kyseisistä muokkauksista. Kyseessä on suora vastikkeellinen vaihto: rahaa muokkauksista. Mutta, jos professori saa palkaa vain opettamisesta ja tutkimustyön tekemisestä, ja yliopisto vain kannustaa häntä tekemään muokkauksia yleisesti ilman tarkempia ohjeita, silloin professorin ei tarvitse ilmoittaa sidonnaisuudestaan kyseiseen yliopistoon.

Sama on totta GLAM -sektorin työntekijöillä. Ilmoitus on tarpeellinen vain jos korvaus on luvattu tai vastaanotettu tietyn muokkauksen tekemisestä. Museon työntekijä, joka muokkaa projekteja yleisesti ilman tarkempaa ohjeistusta museolta ei tarvitse ilmoittaa sidonnaisuudestaan museoon. Toisaalta, residenssiwikipedistin (engl. Wikipedian in Residence), joka saa korvausta hänet palkanneen arkiston artikkelin parantamisesta, tulisi tehdä yksinkertainen ilmoitus että hän on palkattu residenssiwikipedisti kyseisellä arkistolla. Tämä olisi riittävä ilmoitus vaatimuksen täyttämiseksi." --Dodi 8238 (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 18.49 (EEST)

Aleksandr Solženitsyn on sanonut että "totuus tulee aina ilmi". Se pätee varmaan tähänkin.--Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 14.44 (EEST)

Puhdasta sinisilmäisyyttä, valheella on pitkät jäljet. Solženitsynin kommentti päti vaan Neuvostoliiton tilanteeseen. Oliko se jälkenpäin sanottu vai jo ennen? --Käyttäjä:Kielimiliisi 12. lokakuuta 2014 kello 14.47 (EEST)

Jos tulee, niin mitäs sitten tehdään? Kyseessä on säätiön selkeästi tuomitsema toiminta, joten ainoa vaihtoehto lienee ikuinen muokkausesto ja kaikkien muokkauksien kumoaminen? Vai riittääkö eston lisäksi, että käyttäjäsivulle lätkäistään joku ilmoitus? Erityisesti mietin näitä rajatapauksia: joku huomaa töissä ollessaan virheen työnantajansa artikkelissa ja korjaa sen. Palkka juoksee, joten onko muokkaus maksettu muokkaus ja pitäisikö käyttäjä estää, jos tämä ei erikseen ilmoita tekevänsä muokkausta työaikana? --Otrfan (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 14.55 (EEST)

Noinhan on tehty aiemmin, kun on havaittu käyttäjien rikkoneen esimerkiksi tekijänoikeutta koskevia käyttöehtoja ja tuloksena on ollut isoja korjausprojekteja. Maksetun muokkauksen määrittelyä ehdin jo pohtia samanaikaisessa muokkauksessa yllä. Eli tulkitsin, että ei olisi maksettu, mikäli toimenkuvaan ei kuulu itsenäinen firman nettijulkisuudesta huolehtiminen tai jos pomo ei nimenomaan ole käskenyt päivittää wikipedian artikkelia. Muut mahdolliset ristiriidat toki sitten taas erikseen, mutta niistä on eri suositukset tai käytännöt. --Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 15.33 (EEST)

Ihan näin ylläpitäjänä vain asiaa mietin. En taatusti estäisi ketään, ellen voi seistä asettamani eston takana. Jos joku muokkaa Wikipediaa maksetusti, niin tiedon siitä pitäisi tulla joko a) Wikipedian kautta, jolloin käyttäjä samalla täyttää ilmoitusvelvollisuutensa, ainakin joiltain osin, tosin ehkä vähän myöhässä b) Wikipedian ulkopuolelta, mutta Wikipedian ulkopuoliset lausunnot eivät kai voi olla eston peruste (yleensä - joitain wikipedistien tappolistoja taisin pitää aikoinaan estoperusteena)? --Otrfan (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 15.59 (EEST)

Joo, totta, tekijänoikeustrikkomus on sikäli eri asia, että se voidaan varmemmin riidattomasti osoittaa faktaksi, kun taas tässä tilanne on tuo minkä kuvaat, ja asiaa jää auki, jos käyttäjä itse ei suostu antamaan lausuntoa asiasta. --Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 17.20 (EEST)

Wikimedia-säätiö on laatinut englanninkielisen UKK -sivun maksetuista muokkauksista ilmoittamisesta. Moniin yllä esitettyihin kysymyksiin löytyy vastaus kyseisellä sivulla. --Dodi 8238 (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 15.20 (EEST)

Muutama huomio tähän liittyen. Fiwikissä on käyttäjiä jotka saavat rahaa Wikipedian kehittämistä. Selkein esimerkki on käyttäjä:Jjanhone joka sosiaalisen median koulutuksensa ohessa myös muokkaa Wikipediaa palkkiota vastaan. Hän myös aloitti syyskuun alussa käytännöt kahvihuoneessa keskustelun otsikolla Muokkaajien eturistiriidat suurin piirtein tästä samasta aiheesta. Ja pistän tähän hetki alkuun jotta mielipiteeni tässä olisi selkeää. Wikipedia on vapaa tietosanakirja ja tähän vapauteen kuuluu oikeus muokata sitä palkkiota vastaan.

Toinen heti mieleen tuleva tapaus ovat ne kenelle Wikimedia Suomi on maksanut palkkaa. Helpoin esimerkki on Susanna Ånas joka on Wikimedia Suomen palkattu työntekijä ja toimii omalla nimellään. Voin kuitenkin kuvitella tilanteen jossa henkilö toimii Wikimedia Suomessa omalla nimellään, esimerkiksi vetää koulutusta omalla nimellään, mutta hänen käyttäjätunnuksensa Wikipediassa ei ole yleisesti tiedossa. Wikimedia Suomen hallituksen linjaus on ollut, että hallitusten tai muidenkaan jäsenten ei ole tarvinnut kertoa Wikipediassa käyttämiään pseudonyymejään jos he eivät ole halunneet jolloin tämä ei ole ollut ongelma, mutta entä miten siinä tapauksessa olisi toimittava jos on saanut Wikimedia Suomelta palkkaa tai palkkioita? (Selvyyden vuoksi ja Dodi 8238:n pyynnöstä, niin olen Wikimedia Suomen hallituksen jäsen. En ole saanut Wikimedia Suomelta palkkaa tai palkkioksi laskettavia asioita, mutta Wikimedia Suomi on maksanut matkakuluja; suurimpina matka Lontoon Wikimaniaan, ITK:n pääsylippu ja hotellihuone ) --Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 15.52 (EEST)

Taidan tässä kuulua juuri tuohon Käyttäjä:Zachen viittaamaan sarjaan, kun olen saanut eri yhteyksissä matkakulujen korvauksia Wikimedia Suomelta, Wikimedia-säätiöltä stipendin Wikimaniaan, ja erikseen vielä Wikimedia Suomelta matkakuluja mutta en ainakaan toistaiseksi palkkaa koulutustapahtumiin osallistumisista (juuri tuo yllä linkitetty), joissa olen tehnyt myös muokkauksia. Hyvin olisin voinut myös päätyä palkatuksi kouluttajaksi omalla nimelläni (jätin juuri tuohon jopa hakemuksen, mutta ilmoitin samalla, että muiden töiden takia en voi ottaa kokonaisvastuuta), ja jos Suomeen joskus syntyy residenssiwikipedistin tehtäviä aloille, jotka ovat lähellä omaa osaamistani, niin olen niistä kiinnostunut. Ja jotain luottamustehtäviä minulla on tällä hetkellä Wikimedia Suomessa. Maksettuja muokkauksia tilatuista aiheista millekään taholle en ole tähän mennessä tehnyt. Koska aihepiireissä, joista olen kiinnostunut ja jotka hallitsen, toimijat ovat lähinnä yleishyödyllisiä organisaatioita ja yhteisöjä (tyyliin GLAM, mutta myös muita), joilla ei yleensä ole mitään budjetteja tällaisiin ostotyönä, niin en myöskään pidä tällaisten tekemistä kohdallani jatkossa kovin todennäköisenä (vaika ei myöskään täysin poissuljettuna), vaan näen tämän typpisten organisaatioiden kohdalla hedelmällisempänä joko residenssiwikipedistitoiminnan tai muokkauskoulutuksen kyseisten organisaatioiden sisällä. (Yrityksethän paljon ulkoistavat kaikkea, mutta ei-liiketoiminnallisesti suuntautuneena en ole milloinkaan pärjännyt tarjouskilpailuissa, enkä siksi ole edes suunnitellut laajentavani yksityiselle sektorille, kun muutenkin olen tehnyt hankkeita lähinnä julkisyhteisöille.) Siksi voin sanoa, että minulla itselläni voi tulevaisuudessa olla intressi maksettuihin muokkauksiin yleishyödyllisten organisaatioiden sisällä tai niiden tilauksesta tai residenssiwikipedistinä, ja näille saattaisin voida kuvitella tekeväni tulevaisuudessa muokkauksia myös maksusta, mikäli pyydettäisiin, mutta tällä hetkellä en saa korvausta mistään muokkauksistani. - Tosin epäilen, olisivatko tilatut maksetut muokkaukset yleishyödyllisten organisaatioiden ja julkisyhteisöjen kohdalla lainkaan toimiva menettely edes sisällöllisesti, kun parempi hyötysuhde todennäköisesti saavutettaisiin koulutuksella ja esimerkiksi residenssiwikimedisti-tyyppisellä toiminnalla. Yksityisellä sektorilla taas en ole toiminut enkä usko niin tekeväni jatkossakaan. Sen sijaan Wikimedia Suomen hankkeissa voisin hyvin kuvitella voivani toimia myös palkatuissa tehtävissä, mikäli tehtäviä, joissa osaamiselleni olisi tarvetta, ilmenisi, ja tällaisiin tehtäviin niiden toteutuessa hyvinkin saattaisi sisältyä myös muokkauksia Wikimedia-projekteissa. --Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 17.20 (EEST)

Vaatimus ilmoittamisesta koskee henkilöitä jotka saavat tai odottavat saavansa korvausta nimen omaan muokkauksistaan. Ihan talonpoikaisjärjellä sovellettuna: matkakulut eivät ole korvausta muokkauksista, ne ovat korvausta matkakuluista. Tai; jos työtehtäviin ei liity wikimuokkausta eikä pomo ole erikseen käskenyt, palkollisen työnantajafirmastaan tekemä muokkaus ei kuulu ilmoitettaviin, sillä palkka juoksee työnantajan ja työsuhteen määrittelemistä tehtävistä eikä wikimuokkauksista.

Mitä tulee Otrfanin alkuperäiseen kysymykseen; ainakin asiaa pitäisi selvittää. Joku syy siihenkin on että mahdollisuus poiketa vaatimuksesta on annettu. Mistä syystä paikalliset wikit ovat poikkeuskäytännöt luoneet? Joka tapauksessa ilmoitusvelvollisuus ja menettelyt tulisi kirjata omiin paikallisiin käytäntöihimme. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 20.38 (EEST)--

Itse sasiassa listassa ei ollut yhtään paikallista wikiä, vaan wikimedia commons , mediawiki wiki ja yksi paikallinen wikimediaprojekti muu kuin wikipedia. Syyt näillä lultavasti ovat toiset kuin mitkä ne mahdollisesti voisivat olla meillä.--Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 20.59 (EEST)

Toin nuo esiin vain siksi, että kun ennustaminen on vaikeaa, ja etenkin tulevaisuuden ennustaminen, niin ei voi koskaan tietää, mistä maksetusta työstä (tai veneen alta) itsensä vielä löytää, ja sen puoleen varmaan Käyttäjä:Zachen muistutus tästä oli aiheellinen. --Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 21.09 (EEST)

"Wikimedia Suomen hallituksen linjaus on ollut, että hallitusten tai muidenkaan jäsenten ei ole tarvinnut kertoa Wikipediassa käyttämiään pseudonyymejään jos he eivät ole halunneet jolloin tämä ei ole ollut ongelma, mutta entä miten siinä tapauksessa olisi toimittava jos on saanut Wikimedia Suomelta palkkaa tai palkkioita?" Yritän vastata tähän parhaani mukaan. Wikimedia Suomi ry:n palkatut jäsenet voidaan ymmärrykseni mukaan luokitella residenssiwikipedisteiksi (engl. Wikipedian in residence), vaikka vain Wikimedia Suomi ry olisi maksanut heille palkkaa. Residenssiwikipedistit ovat muokkaajia, jotka tekevät yhteistyötä Wikimedia-säätiön tehtävän kanssa samassa linjassa olevien organisaatioiden kanssa. Tässä takauksessa Wikimedia Suomi ry on kyseinen organisaatio. Wikimedia-säätiö on määritellyt tehtäväkseen:

voimaannuttaa ja kannustaa ihmisiä ympäri maailmaa keräämään ja kehittämään opetuksellista ja sivistävää aineistoa ja joko julkaisemaan sitä vapaalla lisenssillä tai luovuttamaan sen public domainiin (eli luopumaan sen tekijänoikeuksista). sekä levittää tätä sisältöä tehokkaasti ja maailmanlaajuisesti, maksutta.<ref>[https://meta.wikimedia.org/wiki/Mission Wikimedia-säätiön tehtävän määrittely Metassa.] {{en}}</ref>

Wikimedia Suomi ry:n palkatut jäsenet toimivat välihenkilöinä Wikimedian projektien yhteisöjen ja Wikimedia Suomi ry:n ja sen yhteisytötajohen välillä. Heidät voidaan siksi luokitella residenssiwikipedisteiksi. Heidän ei tulisi harjoittaa suhdetoimintaa tai markkinointia Wikimedia Suomi ry:n tai sen yhteisytötajohen puolesta kun he muokkaavat Wikimedian projekteja. Heidän tulisi toimia Outreach -hankkeen määrittelemien Core characteristics of a Wikipedian in Residence -sääntöjen puitteissa. Heidän tulisi tehdä läheistä yhteistyötä Wikimedian hankkeiden ja yhteisöjen kanssa. Residenssiwikipedistejä ja Wikimedia Suomi ry:n jäseniä tulisi kannustaa osallistumaan Wikimedian projektien kehittämiseen, kuten he tässä tapauksessa todennäköisesti tekevät. Nämä ovat yleisiä suosituksia sille, miten residenssiwikipedistien tulisi toimia. Wikimedia-säätiön mielipide residenssiwikipedistien tekemistä ilmoituksista voidaan nähdä heidän laatimasta UKK -sivusta, johon olen linkittänyt useaan kertaan yllä. Seuraava on karkea käännös:

Ilmoitus on tarpeellinen vain, jos korvaus on luvattu tai vastaanotettu tietyn muokkauksen tekemisestä. ... [R]esidenssiwikipedistin, joka saa korvausta hänet palkanneen arkiston artikkelin parantamisesta, tulisi tehdä yksinkertainen ilmoitus siitä, että hän on palkattu residenssiwikipedisti kyseisellä arkistolla. Tämä olisi riittävä ilmoitus vaatimuksen täyttämiseksi.

Jos siis Wikimedia Suomi ry (tai sen yhteistyötaho) maksaa muokkaajille jotta he muokkaisivat tiettyjä artikkeleita, silloin kyseisten muokkaajien tulisi ilmoittaa asiasta käyttöehtojen edellyttämällä tavalla. Wikimedia Suomen hallitusten tai muidenkaan jäsenten ei tarvitse tulevaisuudessakaan kertoa Wikimedian projekteissa käyttämiään pseudonyymejä. Jos he haluavat välttää ilmoituksen tekemisen, heidän tulisi kieltäytyä korvauksien vastaanottamisesta tekemistään muokkauksista. --Dodi 8238 (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 13.32 (EEST)

En näe mitään syytä, miksi suomenkielisessä Wikipediassa pitäisi olla tilattujen muokkausten suhteen eri linjalla kuin säätiö. Teen muokkauksia harrastuspohjalta ja saan siitä tyydytystä ja mielihyvää sekä pysyn poissa huonoilta teiltä. Minun pomomi ei luultavasti edes tiedä, mikä Wikipedia on saati että minä sitä muokkaan. En suostuisi hänen kanssaan asiasta edes keskustelemaan, jos muokkaamiseni hänelle paljastuisi. Työnantajani verkkojulkisuuskuvasta huolehtiminen ei kuulu tehtäviini. -Htm (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 20.30 (EEST)

Kun poikkeuksia on globaalisti vain muutama, ja niistäkään yksikään ei ole mikään paikallinen wikipedia, niin tuohonhan tämän kyllä voisi arvella kallistuvan.--Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 20.59 (EEST)

Käsittääkseni vastikkeellinen päivitys ei ole en-Wikipediassakaan täysin kiellettyä (sitä vain ei suositella), miksi muuten viime kesänä olisi tehty sääntö vastikkeellisista päivityksistä ilmoittamiseen? Mielestäni kaikki, jotka käyttävät työaikaansa Wikipedian päivittämiseen, tekevät sitä vastikkeellisesti (työajasta saadaan korvaus, joku käyttää työaikaa kahvitteluun, toinen kahvihuone*iluun). Muokkaajien määrät ovat laskussa ympäri maailman enkä ymmärrä, miten meillä voi olla varaa valita ketkä saavat muokata, ketkä eivät? Ks. esim. Käyttäjä:Kaukamoinen tai Keskustelu_käyttäjästä:YLEea, jotka kumpikin päivittävät työajalla työasioitaan, ja toivottavasti tekevät sitä jatkossakin. Ja kuten tässä keskustelussa on jo todettu, minä päivitän Wikipediaa asiakkaideni puolesta. Asiakkaikseni valikoituvat wiki-merkittävät tahot, joista kukaan ei ole vapaa-ajallaan viitsinyt kirjoittaa. --Jjanhone (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 09.07 (EEST)

Oli niin pitkä keskustelu, että hukkasin jo pääidean. En siis vastusta sitä, että vastikkeellisista päivityksistä pitää ilmoittaa (=tosi hyvä juttu), vaan sitä, että niiden tekemisestä tehdään käytännössä liian vaikeaa. --Jjanhone (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 09.11 (EEST)

Kai tässä on sitten ruvettava käyttäjiä estämään. Aloitetaanko tästä: Keskustelu käyttäjästä:YLEea? --Otrfan (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 13.47 (EEST)

Wikimedia-säätiön mielipide uuden maksettuja muokkauksia koskevan vaatimuksen täytäntöönpanosta vaikuttaisi olevan seuraava:

Muiden vaatimusten tapaan, tätä vaatimusta tulisi harjoittaa rakentavasti mahdollistamaan yhteistyön ja projektien edistämisen. Käyttäjiä, jotka rikkovat vaatimuksia, tulisi ensin varoittaa ja tiedottaa näistä säännöistä, ja tämän jälkeen estää vain jos on tarpeellista. Toisin sanoen: oleta muilta hyvää ja älä pure uusia tulokkaita. Häirintää tulisi myös välttää. Esimerkiksi, englanninkielisen Wikipedian häirinnänvastaisessa käytännössä, käyttäjien ei tulisi julkaista muiden käyttäjien henkilökohtaisia tietoja.

Edustaako käyttäjätunnus kokonaista ryhmää/organisaatiota tai edustaako se yksityishenkilöä? Jos se edustaa yksityishenkilöä, tunnusta ei mielestäni tarvitse estää. Käyttäjää tulisi kuitenkin tiedottaa käyttöehtojemme vaatimuksesta. Olisi hyvä jos hän osaisi seurata neutraalia näkökulmaa ja lähteistystä koskevia käytäntöjämme. --Dodi 8238 (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 14.36 (EEST)

Tilannehan on se, että joskus muutama vuosi aikaa fi-wikin käytäntöä Wikipedia:Käyttäjätunnus muutettiin niin, että kiellettiin "ryhmää edustavat" käyttäjätunnukset ja samalla ilmeisesti kirjallisella välipuheella sovittiin, että tämä tarkoittaa käyttäjätunnusta, joka sisältää organisaation nimen (mikä itse asiassa on kokonaan toinen asia), mutta ei kirjattu tätä todellista sovittua menettelyä käytäntöön, joka näin jäi epäselväksi, tulkinnanvaraiseksi ja mitään tarkoittamattomaksi, vaikka aivan yhtä hyvin olisi voitu kirjata käytäntöön tuo kirjallinen välipuhe selvällä suomenkielellä, so. "tunnukset, joihin sisältyy organisaation nimi", sen sijaan että käytännössä nyt on pari riviä eri kohdista en-wikin käytäntöä leikeltyjä puppusanoja vailla mitään logiikkaa ja perusteluja, ja noudatettava de-facto käytäntö ei ole kirjattuna mihinkään, eikä varsinkaan itse käytäntöön, jonka sisällöstä ei saa selvää kuin kysymällä. Kuitenkin tuolloin kirjattiin, että ennen muutosta luotuihin tunnuksiin (kuten Yle Arkisto) muutosta ei sovelleta taannehtivasti, ja siksi esim. Yle-arkiston tunnus ei riko nykyistä käytäntöä tai sitä tulkitsevbaa kirjallista välipuhetta. Sen sijaan vasta kysymällä selvisi, että tunnukset, jotka eivät edusta ryhmää, vaan yksilöivät käyttäjän, mutta sisältävät organisaation nimen, vaikka kirrjatussa käytännössä mainitaankin vain ryhmää edustavat käyttäjätunnukset, tulkitaan tämän muistinvaraisena perinteenä siirtyneen de facto menettelyn mukaan myös kielletyiksi, vaikka käytännössä ei näin luekaan, koska kirjoitetusta käytännöstä poikkeava tai sitä tarkentava välipuhe on tämä. Sinällään tämä positio, että organisaation nimen sisältäviä käyttäjätunnuksia ei sallita, on täysin mahdollinen (vaikka on myös esitetty muita näkemyksiä), mutta miksi ihmeessä sitä ei silloin voitu kirjata käytäntöön selvällä suomella, vaan epämääräisenä puppujargonina, joka oli poimittu eri kohdista sieltä täältä en-wikin käytännön kokonaan eri asiaa (jaetut käyttäjätunnukset) koskevista kohdista? "Ryhmää edustava" ja "organisaation nimen sisältävä" ovat yksiselitteisesti kaksi eri asiaa, ja nyt siis vain on sovittu että ensinmainittu kirjatussa käytännössä tarkoittaa jälkimmäistä, mutta tätä ei ole kirjattu kuin kirjalliseen muistitietoon. Lisäksi estomallineessa, jonka tätä kirjaamatonta menettelyä rikkovat saavat, on vielä joku aivan eri kolmas muotoilu. Kun olet nyt kääntänyt näitä käytäntöjä lähdeteksteiksi, niin voisit ehkä kääntää mielipidekirjoituksena tuon käyttäjätunnuskäytännönkin.--Urjanhai (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.04 (EEST)

Asia on ymmärtääkseni niin, että ryhmää/organisaatiota edustavat käyttäjätunnukset (esim. "Yle Arkisto" tai "bibliografiakeskus") voidaan tulkita eräänlaisiksi julkisiksi käyttäjätunnuksiksi. Pelkästään tämä on mielestäni riittävä syy estoon. Emme voi tietää kuinka monen henkilön tiedossa salasana on. Käyttäjätunnuksen tulisi edustaa henkilöä yksilönä. Organisaatio_nimimerkki ei rikkoisi tätä käytäntöä. Otetaan taas esimerkiksi "YLEea". Oletetaan, että "ea" ovat nimikirjaimia. "YLEea" edustaa siten yksityishenkilöä. Onko tämä henkilö ainoa, jolla on kyseisen tunnuksen salasana? Jos henkilö on ainoa jolla on salasana, asia on OK eikä tunnusta tarvitse estää. Asia tulisi siksi selvittää YLEea:n ja muiden tämänkaltaisten kohdalla. Kokonaista ryhmää/organisaatiota edustavat käyttäjätunnukset (tyyliin Käyttäjä:Organisaatio) tulisi mielestäni estää. Heille tulisi myös kertoa miksi näin on tehty. --Dodi 8238 (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 16.13 (EEST)

Silloin kun ryhmää/organisaatio edustavat tunnukset kiellettiin, niin kielto koski ainoastaan uusia tunnuksia ja nuo edellä mainitut olivat olemassa jo tuolloin. Tästä löytynee jokin keskustelukin, mutta en jaksa sitä kaivaa kunhan kerroin miksi nuo ovat olleet ok. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 16.17 (EEST)

Lisätään vielä, että biografiakeskus ja YLEea tunnukset eivät ole tehneet mitään sellaista miksi ne pitäisi estää enkä tunnusten toiminnan perusteella näe mitään syytä miksi heidän kohdallaan pitäisi spekuloida siitä onko tunnusten takana yksi vai useampi henkilö. Se on tarpeetonta ajanhaaskausta ja turhaa byrokratiaa. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 16.21 (EEST)

Käytin kyseisiä tunnuksia vain esimerkkeinä. En tiedä miksi ne ovat vielä olemassa tai miksi muut käyttäjät ovat tuoneet ne esille tässä keskustelussa. Mielestäni on kuitenkin erittäin kyseenalaista, jos kokonaisia ryhmiä/organisaatioita edustaville tunnuksille (jotka eivät tee selväksi, että kyseessä on ryhmää/organisaatiota edustava yksilö) on tehty poikkeuksia. Eikö julkisien/jaettujen käyttäjätunnusten kielto perustu Wikimedia-säätiön käyttöehtoihin? Missä ja milloin tehtiin päätös, että tätä muutosta "ei sovelleta taannehtivasti sitä ennen luotuihin tunnuksiin"? --Dodi 8238 (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 17.20 (EEST)

Ei perustu käyttöehtoihin. Tunnukset ovat olleet defacto henkilökohtaisia aina ja nykyinen sanamuoto jossa täsmällisesti kiellettiin a.) monen käyttäjän käyttäjätunnukset ja b.) hämäystarkoituksessa julkisuuden henkilöön, yritykseen, yhdistykseen, julkisyhteisöön tai tuotemerkkiin viittaavat käyttäjätunnukset on tehty 30. elokuuta 2010 tämän keskustelun perusteella. Ja syy miksi nuo ovat olleet kiellettynä on osin se, että on ollut hämääviä käyttäjätunnuksia ja niiden legimiteetin selvittäminen on suo mihin ei olla haluttu ryhtyä. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 19.49 (EEST)

Lisäyksenä vielä, että "ei sovelleta tannehtivasti" sovittiin samassa keskustelussa kuin itse muutoskin. (ks. ochsin sulkeva yhteenveto ja laxin, mun ja Jafeluvin kommentit) --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 20.47 (EEST)

Tunnistan, että tässä on käytetty Grandfather clause -ratkaisua. Tästä huolimatta, tunnuksen legimiteettisyys ei mielestäni ole riittävä syy tunnuksen ikuiseen säilyttämiseen jos se on käytäntöjen vastainen ja sitä käyttänyt henkilö (tai henkilöt) jatkaa sen käyttöä. Tunnuksen käyttäjälle tulisi tämänkaltaisessa tilanteessa antaa jokin aikaraja, johon mennessä hänen olisi tullut muuttaa tunnustaan käytäntöjen mukaiseksi tai tulla estetyksi.

Lax:n kaltaisissa tapauksissa voidaan soveltaa Wikipedia:Älä palvo sääntöjä -käytäntöä. Olisi erittäin epätodennäköistä, että Los Angelesin lentokenttä tai sveitsiläinen kunta muokkaisi suomenkielistä Wikipediaa. Jos näin kuitenkin olisi, seurauksena tulisi olla edellä kuvaillun ultimaatumin antaminen tunnusta käyttävälle henkilölle (tai henkilöille).

Olen nyt lukenut Biografiakeskuksen keskustelusivun. En muuten ymmärrä miksi tunnukselle ei ole annettu ultimaatumia. Sopimattomiin käyttäjätunnuksiin tulisi sisältyä myös tunnukset, joiden perusteella joku ulkopuolinen voisi tervettä järkeä käyttäen olettaa, että se on jaettu. Ei vain ne, jotka me sisäpiiriläiset tiedämme olevan jaettuja. Biografiakeskuksen, SKS kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan ja sillekkin tulisi mielestäni antaa ultimaatumi. Jaettuja käyttäjätunnuksia koskevien käytäntöjen tulisi koskea kaikkia käyttäjiä. --Dodi 8238 (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 22.55 (EEST)

Tein tämän perusteella muutosehdotuksen käyttäjätunnuksia koskevaan käytäntöön: Keskustelu_Wikipediasta:Käyttäjätunnus#Muutosehdotus_2. --Dodi 8238 (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 18.17 (EEST)

Mutta uuttahan tässä ovat muuttaneet käyttöehdot. Tuossa voit ehkä jälleen yrittää tulkita, rinnastuuko valtiollisen yleisradioyhtiön arkisto esim. GLAM-organisaatioihin (galleries, libraries, archives, museums). Ja tätä tulkintaahan jo teitkin yllä toisesta esimerkistä.--Urjanhai (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.14 (EEST)

Jos ei tarkoituksella ammuttaisi itseämme jalkaan. Sinänsä sellaiset tahot jotka lisäävät artikkeleihin asiaan oleellisesti liittyviä linkkejä ovat minusta ihan ok. (YLEea, bibliografiakeskus jne) Vastaavantapaista linkitystä fiwikissä ovat tehneet muistaakseni joku lehti (menaiset ehkä) jossa joku työntekijä linkitti julkkisprofiilejaan ko. henkilöiden aiheesta muualla osioon. Osa linkitetyistä sivuista oli sisällöltään hyvin tehtyä ja erittäin toivottavia ja toiset taas olivat pelkkiä muutaman rivin kuvauksia. Ohjeistin muistaakseni silloin siten, että aiheesta muualla osioon kannattaa lisätä ainoastaan laadukasta sisältöä ja lyhyempien kohdalla voi tehdä siten, että käyttää niitä lähteinä. Esimerkiksi läheettömien syntymäaikojen lähteistys oli minusta erittäin toivottavaa. Eli pelkän linkityksen kohdalla minusta ei välttämättä tarvitsisi vaatia mitään mainintaa käyttäjän sivulla, koska yleensä ongelmatapaukset ovat selviä ja niihin voi puuttua aika helposti nykyäänkin. Se mistä minusta pitäisi tai voisi olla maininta käyttäjän sivulla on, että mikäli käyttäjä kirjoittaa wikipediaan sisältöä joka on kaupalliseksi luonnehdittavaa yritys- tai markkinointiviestintää niin siitä pitäisi mainita käyttäjäsivulla. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 14.28 (EEST)

Eli asia on ok, sikäli mikäli henkilö ei yritä tekemillään muokkauksilla räikeästi mainostaa mahdollisesti edustamaansa tasoa (vaikka nyt se Me Naiset tai YLE), vaan edesauttaa Wikipedian kehittymistä? Eli vaikka käyttäisi työpanostaan ja -aikaansa Wikipedian artikkeleiden virittelemiseen, niin jos ei syyllisty mainontaan ja tekee muokkauksensa peruspilareiden (luotettavuus, tarkistettavuus, neutraalius jne) kautta, niin se on soveliasta?--Veli Himmeä (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.15 (EEST)

Säätiön ohje ei erottele muokkausten laatua. Peruspilareita joutuvat kaikki muokkaajat noudattamaan, eli se ei liity erityisesti tähän asiaan. --Otrfan (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.17 (EEST)

Asia vilpitön. Kenties vetäydyn tämän kommentin myötä tästä keskustelusta, aika korkealentoista omalle äö:lle, eikä muutenkaan ole "maksettuja kytköksiä" mihinkään suuntaan allekirjoittaneella.--Veli Himmeä (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.20 (EEST)

Ja lisäksihän nuo kaksi mainitsemaasi (YLEea, biografiakeskus) tulevat lähelle tätä GLAM-sektoria, joista on lähdeteksteiksi käännetyissä mielipidekirjoituksissa omia mainintojaan. --Urjanhai (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.22 (EEST)

Jos muokkaajalle on annettu tai luvattu rahaa, tavaroita tai palveluita minkä tahansa Wikimedian projektin muokkaamisesta, silloin muokkaajan tulisi ilmoittaa asiasta käyttöehtojen edellyttämällä tavalla. Wikimedia-säätiön ohjeistus ilmoituksen tekemisestä käyttäjäsivulla:

Voit selittää käyttäjäsivullasi, että teet työtä tietylle asiakkaalle tai työnantajalle. Jos teet työtä Acme -yritykselle ja toimenkuvaasi kuuluu ... Wikipedia-artikkeleiden muokkaaminen, täytät käyttöehtojen vähimmäisvaatimuksen jos yksinkertaisesti sanot käyttäjäsivullasi, että muokkaat Acme-yrityksen puolesta. Sinun tulisi kuitenkin seurata yhteisön ja Wikimedia-säätiön käytäntöjä sekä sovellettavia lakeja.

Oletan, että tämä tapahtui uusien käyttehtojen voimaantulon jälkeen. Kyseinen muokkaaja rikkoi käyttöehtoja jos hän 1) oli saanut työnantajaltaan tai asiakkaaltaan ohjeen lisätä linkit Wikipediaan, 2) sai tai odotti saavansa korvausta tekemistään muokkauksista ja 3) ei ilmoittanut näistä asioista vähintään yhdellä käyttöehdoissa mainituista tavoista. Jos hänelle ei annettu tai luvattu rahaa, tavaroita tai palveluita (tai hän ei vastaanottanut näitä) kyseisistä muokkauksista, silloin hänen ei olisi tarvinut tehdä ilmoitusta. --Dodi 8238 (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.26 (EEST)

Kyseessä oli Anna-lehti, ei Me Naiset. Mutta viimeinen virkkeesi saa minut ihmettelemään, missä vaiheessa kaupalliseksi luonnehdittava yritys- tai markkinointiviestintä on tullut Wikipediassa hyväksytyksi. --Abc10 (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.23 (EEST)

Kai se on aina ollut hyväksyttyä kunhan se tehdään Wikipedian käytäntöjen mukaan ja ongelma on ollut se, että tuotettu sisältö ei ole ollut Wikpedian käytäntöjen mukaista. Esimerkiksi siten, että ollaan spämmätty tai kirjoitettu teksti ei ole ollut neutraalia. Kaupallisella tarkoitin siis sitä, että joku tarjoaa esimerkiksi palvelua jossa hän päivittää yritykseen liittyviä artikkeleita (ks. [5] ) tai vaikka kirjoittaa ensi-iltaelokuvista artikkelit. Eli tekijä olisi kaupallinen ja sen tekemä sisältö olisi Wikipedian käytäntöjen mukaista.--Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.51 (EEST)

En miellä omia tekeleitäni "kaupalliseki luonnehdittavaksi yritys- tai markkinointiviestinnäksi", kun kirjoitan uudehkoista kirjoista. Lähinnä katson sen kulttuuriksi, samalla tavalla kuin kirjat esitellään lehdissäkin kulttuurisivuilla. Ensi-ilta-elokuvien artikkelit tosin ovat yleensä laadultaan aika avuttomia, joten kenties se raja menee siinä. --Abc10 (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 17.34 (EEST)

Entä olisiko se kaupallista toimintaa jos saisit palkkaa siitä ja kirjoittaisit ainoastaan palkan maksavan tahon julkaisemista uudehkoista kirjoista? --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 20.54 (EEST)

Jos noin tiukalle menisi, ettei muuta kirjoittaisi, niin ehkä, mutta vaikea sanoa. Sisältöön ei kuitenkaan ainakaan minun tekemisissäni voi kukaan ulkopuolinen vaikuttaa. Oikeastaan pitäisin sitä enemmänkin sponsoritukena tai apurahana. --Abc10 (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 21.34 (EEST)

Mjoh, käytäntö on niitä varten jotka tekevät tuon tyyppistä kirjoittamista rahasta. Esimerkkinä vaikka alussa käyttämäni käyttäjä:Jjanhone jonka yritys voi esimerkiksi saada toimeksiannon siitä, että hänen pitäisi kirjoittaa yrityksen artikkeliin historiaosio tai päivittää artikkelin tiedot (esimerkit ovat keksimiäni, koska en täsmällisesti tiedä mitä kaikkea Jjanhone tekee ja jos hän vain ehtii, niin Jjanhone voisi vähän kertoa tästä?). Tämän kaltaisia tilanteita varten on hyvä olla ohjeistus siitä miten oikeaoppisesti toimitaan. --Zache (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 03.03 (EEST)

En mene yksityiskohtiin, mutta kirjoitan aina tekstit itse, ja joskus artikkelit jäävät luomatta, kun kerron, että siihen pitää laittaa myös ne yritykselle ei-niin-mieluisat tärkeät asiat. --Jjanhone (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 09.42 (EEST)

"Wikipedian tahattomien seurauksien laki" menee jotenkin näin:

Silloin kun itseäsi, ryhmääsi tai yritystäsi koskeva artikkeli on luotu, sinulla ei ole oikeutta sen sisällön kontrollointiin. Sinulla ei myöskään ole oikeutta sen poistoon muutoin kuin tavallisten kanavien kautta. Jokaisen muokkauksen sisältö on julkaistu peruuttamattomasti. Jos aiheesta on olemassa jotain julkisuudessa, jota et haluaisi päätyvän artikkeliin, se tulee ehkä päätymään sinne jossain vaiheessa.

Merkittävä yritys voi luoda artikkelin ilman niitä "ei-niin-mieluisia tärkeitä asioita", mutta heidän tulisi tietää, että kyseiset asiat voivat päätyä artikkeliin jossain vaiheessa eivätkä he silloin voi asialle mitään. --Dodi 8238 (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 11.17 (EEST)

Otin asian saman tien puheeksi Ruotsi Wikimedia-yhdistyksen toiminnanjohtaja Jan Ainalin kanssa. Hän kertoi, että yhdistyksen työntekijät pyrkivät olemaan kokonaan muokkaamatta artikkeliavaruudessa. He tekevät toisinaan poikkeuksia, kun on tehtävä screencasteja opetusmateriaaliksi. Työntekijät käyttävät vapaa-ajallaan Wikipedian muokkaamiseen toista tunnusta. Tässä Janin virkasivu ja sillä käytettävä virkamalline. Vapaa-ajalla muokkaa tämä herra.

Virkatunnuksesta on tullut vallitseva käytäntö. Aluksi yhteisö kavahti niitä sukkanukkeina, mutta on sittemmin hyväksynyt käytännön. Tässä linkki käytäntöön.

Virkansa puolesta muokkaajia on erityisesti GLAM- ja yliopistosektorilla. Tässä esimerkki käyttäjästä, joka esimerkillisesti ilmaisee oman taustaorganisaationsa. Siitäkin on tullut hyväksyttyä, erityisesti kun kontribuutioiden laatu ja määrä on kasvanut, Janin sanojen mukaan ”kun parikymmentä tutkijaa muokkaa maatalous-, hyönteis- ja ekologia-aiheita" --Susannaanas (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.41 (EEST)

Esiin tuomasi ruotsinkielisen Wikipedian käytäntö kuulostaa hyvältä. Se ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton. Miten varmistetaan, etteivät käyttäjät käytä vapaa-ajan (siis palkattomaan vapaaehtoistyöhön tarkoitettua) tunnustaan sukkanukkeiluun? Onko ruotsinkielisessä Wikipediassa otettu käyttöön erityisiä toimenpiteitä tämän estämiseksi? --Dodi 8238 (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 20.33 (EEST)

Ei kait noiden käyttäjien mahdolliseen sukkanukkeiluun tarvitse suhtautua yhtään sen kummemmin kuin muidenkaan käyttäjien useiden tunnuksien sukkanukkeiluun? Useat käyttäjätunnukset sinänsä ovat sallittuja eikä nähdäkseni tuo ruotsinkielisen Wikipedian käyttötapa eroa noista mitenkään. (lukuunottamatta sitä, että käyttäjätunnuksessa on mukana organisaatio joka fiwikissä olisi hieman kyseenalainen )--Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 20.52 (EEST)

Kysymys: Onko metan käyttöehtojen kannalta riittävä tapa ilmoittaa maksetuista muokkauksista siten, että tekee vaihtoehtoisen käyttäjätunnuksen joka on merkitty alteriksi, mutta siinä ei ole kerrottu päätunnuksen nimeä. Tätä vaihtoehtoista käyttäjätunnusta käytettäisiin sitten maksettujen muokkausten tekemiseen ja asiasta olisi kerrottu käyttäjätunnuksen käyttäjäsivulla. Eli kysymys täsmällisesti on, että tarvitseeko päätunnuksen kohdalla kertoa maksetuista muokkauksista jos maksetut muokkaukset tekee anonyymillä vaihtoehtoisella tunnuksella. --Zache (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 04.14 (EEST)

Toinen kysymys on, että onko fiwikissä ollut ongelmia maksetuista muokkauksista? Kysyn koska itselleni ei tullut sellaisia mieleen joten pyydän esimerkkejä ja linkkejä diffeihin. --Zache (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 04.16 (EEST)

Ongelmat ovat alueella Wikipedia:Neutraali näkökulma ja toinen on se, että koska lisättävän tiedon tulee olla tarkistettavissa, yrityksistä kertovista artikkeleista muodostuu helposti yrityksen omien nettisivujen toisintoja omin sanoin, vaikka ne onkin lähteistetty muualta kuin yrityksen sivuilta (josta valitettavasti joutuu usein lähteistämään esimerkisi historiatietoja kun niitä ei muualla ole, ainakaan verkossa). WP ei käsittääkseni edelleenkään ole yritysten maineenhallintaväline, jona linkittämäsi Pilkun paikka -blogin kirjoittaja sitä näyttää ainakin osittain pitävän. Tätä nyt pitäisi ajatella edelleen "vain" tietosanakirjana. Se vaan ei välttämättä aukene niille, jotka tekevät muokkauksia vain toimeksiannosta tai niiden toivossa. Pelkkiä tilattuja yritysmuokkauksia tekevillä on muokkamisesta muuten aika ohut käsitys, koska kokemusta muiden artikkeleiden muokkauksesta tai WP:n yleisestä ylläpidosta ei juurikaan tai ollenkaan ole. - Mitä tulee alttereihin, niin siitä on käytäntö jo olemassa: Wikipedia:Monta käyttäjätunnusta. Tarvittaessa sitä voisi täydentää päättämällä, että päätunnus on ilmoitettava, se lisäisi läpinäkyvyyttä. -En toki pidä itseäni minään wikieksperttinä, muokkausmääräni on varsin vaatimaton, mutta on mulla jotain kokemuksen syvää rintaääntä sentään ehkäpä. -Lähdenkin tästä lisäilemään ensisijaisia paikantimia. -Htm (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 05.33 (EEST)

Tulen Zachen kanssa samasta lähtökohdasta. Yleensä käytäntöjä ei kannata luoda varmuudeksi etukäteen, vaan samanlaisten ongelmien välttämiseksi jälkikäteen, kun on esiintynyt sääntelyä kaipaava tilanne. Jos etukäteen lähdetään varmuudeksi säätelemään kaikkea, niin pitää kieltää kissoilta Wikipedian muokkaaminen ja kissan kuivaaminen mikroaaltouunissa. Hartzin omat muokkaukset ovat tietenkin erään salaseuran sponssaamia, mutta siitä ei tietenkään kenellekään kerrota (ups). --Hartz (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 15.51 (EEST)

Kyseisellä salaseuralla ei kuitenkaan liene leluvalmistaja Hartzin kanssa mitään tekemistä, vai mitä? –Ejs-80 16. lokakuuta 2014 kello 16.34 (EEST)

Jaa, että kissanleluja? Miten sitten selität rakkauteni poliisikoiriin? Mitenköhän suomalaisen Rovion mobiilipeli ja erään taivaanrannanmaalarin kaljarahat liittyisivät Hartziin? Hartz kiistää kaikki epäilyt. --Hartz (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 18.14 (EEST)

Tässä ei nyt ole kysymys uuden käytännön luomisesta "varmuuden vuoksi etukäteen". Ilmoittamatta tehdyt maksetut muokkaukset ovat sen verran vakava asia, että Wikimedia-säätiö meni muuttamaan käyttöehtojaan niiden takia. Olen samaa mieltä, että käytäntöjä ei yleensä kannata luoda varmuuden vuoksi etukäteen. Tässä ei kuitenkaan ole kyse siitä. Sääntelyä kaipaava tilanne on jo esiintynyt ja käytäntö on jo luotu. Ongelma ei ole esiintynyt vain yhdessä paikallisessa projektissa, vaan niin monessa, että Wikimedia-säätiön Legal and Community Advocacy Team laati alustavan ehdotuksen lisäykselle. Kaikilla oli mahdollisuus ottaa kantaa lisäykseen ennen kuin keskustelu suljettiin 25. maaliskuuta 2014. Yli 2 000 muokkaajaa osallistui keskusteluun (jotkut eri kielillä). Board of Trustees hyväksyi lisäyksen 25. huhtikuuta 2014 ja se tuli voimaan 16. kesäkuuta 2014.1 Itse en näe, että suomenkielisessä Wikipediassa olisi erityistä tarvetta korvata nykyistä käytäntöä vahvemmalla tai heikommalla käytännöllä. Wikimedia-säätiön mukaan: "Jos yhteisö haluaa ottaa käyttöön olemassaolevan vaihtoehtoisen maksettuja muokkauksia koskevan käytännön, projektin yhteisön tulisi saavuttaa konsensus nimenomaan siitä, että nykyisten käyttöehtojen määrittelemät maksettuja muokkauksia koskevat vaatimukset korvattaisiin projektin käytännöllä."2 --Dodi 8238 (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 17.44 (EEST)

Suomenkielinen Wikipedia on yhdysvaltalainen sivusto. Lakiasioissa käyttäjien on noudatettava sekä Suomen että Yhdysvaltojen lainsäädäntöä. Lukekaa siis Wikimedia-säätiön vastaus kysymyksiin Mitkä ovat "sovellettavat lait", jotka koskevat Wikipediassa ja sen sisarhankkeissa tehtyjä maksettuja muokkauksia? Voivatko ilmoittamatta tehdyt maksetut muokkaukset olla laittomia? Nämä lait ovat myös osittainen syy käyttöehtoihin tehtyyn muutokseen.1 Nuo lait tulisi pitää mielessä, jos alamme laatimaan heikompaa käytäntöä. Nykyinen käytäntö nimittäin takaa, että kaikki maksetut muokkaajat noudattavat Yhdysvaltain lakien asettamaa ilmoitusvelvoitetta jos he noudattavat käyttöehtojen ilmoitusvelvoitetta. Koska Suomi on osa Euroopan unionia, täällä Joissain EU:n maissa olevien maksettujen muokkaajien on noudettava myös Sopimattomat kaupalliset menettelyt -direktiiviin perustuvaa kieltoa "toimituksellisen sisällön [käyttämiseen] tuotteen myynnin edistämiseen siten, että elinkeinonharjoittaja on maksanut myynninedistämisen mutta ei ilmoita sitä selvästi".(Liite I, kohdat 11 ja 22) --Dodi 8238 (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 18.00 (EEST) kommenttia muutettu 16. lokakuuta 2014 kello 18.28 ja 16. lokakuuta 2014 kello 18.34 ja 17. lokakuuta 2014 kello 07.08

Hienoa että tuo direktiiviasia selkeni. Korjatkoon tätä tietävämmät - en ole juridiikan asiantuntija, mutta lakiasista sen verran että käyttäjät Suomessa ovat velvoitettuja noudattamaan Suomessa voimassa olevia lakeja. Palvelinten yllläpitäjät ovat velvoitettuja noudattamaan oman toimintamaansa lakeja. Koska näissä saattaa olla eroja, on palvelintuottajan huolehdittava tähdellisiksi katsomiaan varauksia velvoitteina käyttöehtoihin. Näin on tehty Wikipedian maksettujen muokkausten kanssa. Mitään yleistä pakkoa noudattaa Yhdysvaltain lakeja ei käyttäjillä Suomessa ole, enempää kuin mainittuja direktiivejäkään, mikä tulikin jo korjattua. Komppaan asiasta eri puolella esitettyjä kommentteja (keskustelu on levinnyt kuin ilmavaiva kuivalla aavikolla); vaikkapa neutraalius-käytäntöön tulisi lisätä maininta ja toimintaohjeet maksetuista muokkauksista. Muuten ilmoitusvaatimusta ei huomaa kukaan.

Mitä tulee Zachen hyvään kysymykseen alttereista: käsittääkseni säätiö ei ole lausunut asiasta mitään. Periaatteessahan altterilla ja päätunnuksella ei ole muuta eroa kuin että sisäisesti Wikipediassa on määritelty niiden suhdetta ja rajoitettu altterikäyttöä. Molemmat ovat aivan yhtä anonyymejä, joten mikäli altteri ilmoittaa sitoumuksensa asia lienee OK, ainakin siihen asti kunnes säätiö itse keksii asiaa rajoittaa. (Tästä syystä ehkä kysymyksen esititkin).

Itse olen tunnistavani historiassa muutamia maksettuja muokkauksia, mieleen on jäänyt syystä tai toisesta tämä. Selkeästi enemmän työtä ja ongelmia on ollut fanaattisista johonkin agendaan niksahtaneista yksittäisistä käyttäjistä joille ei varmasti kukaan ole maksanut yhtään mitään. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 22.27 (EEST)--

Suomen eduskunnassa käsiteltiin yllä mainitsemani direktiivin I liitettä vuonna 2008. HE 32/2008 vp. 561/2008, 15 §. --Dodi 8238 (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 23.32 (EEST) kommenttia muutettu Dodi 8238 (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 23.41 (EEST)

Aivan totta, ja lopputuloksena oli jämerä muutos lainsäädäntöön: hallitus voi halutessaan antaa asiasta asetuksia. Tätä odotellessa saadaan kyllä meillä wikipediassa valmistella asiaa ihan ilman kiirettä. Omasta puolestani totean jo sanoneeni tärkeimmän. Hyvää viikonloppua, terv. Riisipuuro (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 23.55 (EEST)--

Jää kysymykseksi, onko hallitus antanut asiasta asetuksia tuon muutoksen jälkeen? Onko sen tarvinnut? Voihan olla, että Suomessa oli piilomainontaa koskevia lakeja jo ennen kyseistä muutosta. En tiedä. Ehkä joku muu voi selventää asiaa. --Dodi 8238 (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 00.28 (EEST)

Kuluttaja-asiamiehen lausunto mainonnan tunnistettavuudesta blogeista varmaan sisältää kaiken oleellisen. Pitää vain huomioida ettei Wikipedia ole blogi eikä täällä saa mainostaa tai kertoa omia mielipiteitään. --Zache (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 01.23 (EEST)

Lainaus Zachen linkittämästä tekstistä:

Kuluttajansuojalain 2 luvun 4 §:n mukaan markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan. Säännöksen perustelujen (HE 194/2001) mukaan 4 § koskee markkinointia yleisesti riippumatta siitä, mitä välinettä markkinointiin käytetään.

Kuluttaja-asiamies käytti blogeja esimerkkinä. Mainostajien on noudatettava piilomainontaa koskevia lakeja siitä huolimatta, että mainonta on kielletty Wikipediassa. Käyttöehtojen vaatimus ei tarkoita, että maksetut muokkaukset ovat aina sallittuja kunhan niistä ilmoitetaan.

Wikimedia-säätiön lausunto asiasta:

Käyttäjien on myös noudatettava kunkin Wikimedian projektin käytäntöjä ja ohjeita sekä kaikkia sovellettavia lakeja. Esimerkiksi, englanninkielisen Wikipedian neutraalia näkökulmaa koskeva käytäntö vaatii, että muokkaukset tulisi tehdä tasapuolisesti, suhteutetusti ja (mahdollisimman) puolueettomasti; näitä vaatimuksia tulisi noudattaa silloinkin kun muokkaaja ilmoittaa tekevänsä maksettuja muokkauksia.

--Dodi 8238 (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 10.43 (EEST) kommenttia muutettu Dodi 8238 (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 11.13 (EEST)

WP:Ei uutta tutkimusta ja WP:Neutraali näkökulma kieltää fiwikissä mainostuksen. --Zache (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 10.48 (EEST)

Pistän tähän oman kolme penniäni. Riippumatta siitä mitä laki sanoo, niin Wikipedialla ei ole mitään velvoitetta tehdä käytäntöjä jotka sanovat asiasta juuta tai jaata. Rautalangasta vääntäen, jos elinkeinonharjoittaja maksaa jollekulle taholle siitä, että hän kirjoittaa Wikipediaan haluamastaan asiasta, niin se on elinkeinonharjoittajan velvollisuus huolehtia lain noudattamisesta ja viranomaisten asia valvoa tätä. Wikipedian omien sisäisten käytäntöjen tehtävä on puolestaan tehtävä on varmistaa Wikipedian oma toimivuus. Esimerkiksi tällä hetkellä Wikipedian käytännöt vaativat sisällön olevan neutraalia ja tietojen olevan peräisin luotettavasta lähteestä. Tämä on ollut oikein toimiva linjaus sen suhteen ettei mainosmainen kirjoittaminen ole ylipäätänsä sallittua. Lisäksi merkityt versiot ja tuoreiden muutosten seulonta myös varmistaa hyvin tehokkaasti sitä, ettei yksittäiset uudet käyttäjät pysty itsekseen ja salaa kirjoittelemaan haluamiaan asioita vaan joku vakiokäyttäjistä yleensä on vilkaissut sen läpi ja mainostuksesta jää kiinni. Jo olemassa olevien käytäntöjen takia fiwikissä ei ole kovinkaan suurta tarvetta sille, että me tarvitsisimme tietoa siitä onko henkilö maksettu muokkaaja vai ei. Lisäksi jos muokkaajien taustaorganisaatioiden selvittely lisää ylläpidon työmäärää, niin tuosta voi hyvinkin olla enemmän haittaa kuin hyötyä verrattuna siihen että kohtelisimme tasa-arvoisesti kaikkia asenteella "että meidän ei tarvitse tietää oletko koira kunhan noudatat käytäntöjä". Ne tilanteet jossa näen että ilmoitusvelvollisuutta Wikipedian käytäntönä tarvittaisiin olisi ehkä se, että täällä olisi henkilöitä jotka tekisivät palkkatyönään (salaa) markkinointia wikipedian kautta jonka valvominen vapaaehtoisvoimin olisi lievästi sanoen pyllystä. Esimerkkinä vaikka krimin-kriisi josta salaliittoteoreetikot ovat todenneet venäjämielisten muokkaajien olleen venäläisiä palkkatrolleja. (en usko tähän, yksinkertaisempi selitys on että ne olivat vain venäläismielisiä.) Ongelma tässä on, että vaikka ne olisivatkin olleet ihmeen kaupalla palkattuja, niin he eivät tunnustaisi sitä. Toinen tapaus joka tulee mieleen olisi se, että joku vakituinen wikipedisti päättäisi ryhtyä kirjoittamaan rahasta, niin silloinkin on mukavaa ettei asia tulisi yllätyksenä. --Zache (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 01.23 (EEST)

Uups. nyt vasta huomaan että olen aiemmin ehkä muokannut "palkkiota vastaan" osallistuessani kahteen kansainväliseen kilpailuun joista toisesta olisi voinut voittaa kirjapalkintoja ja toisesta jopa lentolipun. Minulta kysyttiin yhteystiedot T-paitaa varten mutta pakettia ei koskaan tullut. Gibraltar-kisan yhteydessä en-wikissä kuohui. --Tappinen (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 11.34 (EEST)