Blogi

Wikipedia
Ohjattu sivulta Weblog
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Blogi (engl. blog sanasta weblog) on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa), ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogin kirjoittaja on "bloggari" tai "bloggaaja".

Blogissa voidaan julkaista sisältöä tekstin lisäksi myös kuvien, videokuvan tai äänen muodossa. Tiedon esityksessä blogeille tunnusomaista muihin www-sivuihin verrattuna on ajan, linkityksen ja henkilökohtaisen näkökulman painotus. Muita tunnusomaisia piirteitä blogeille on kommentointimahdollisuus, kirjoitusten pysyvät verkko-osoitteet (engl. permalinks) ja RSS- tai Atom-syötteet, joiden avulla voidaan helposti ohjelmallisesti seurata ja levittää blogin sisältöä.

Mikään yksittäinen piirre ei ole vaadittu tai tee blogista blogia, mutta mitä useampi niistä toteutuu sen "blogimaisempi" se on.

Sana blogi on lainasana englannin kielisestä sanasta blog, joka on typistymä sanasta weblog. Blogi alkaa olla vakiintunut nimitys tällaisille sivustoille; muita käytössä olevia nimiä ovat weblogi, verkkoblogi, netlog, loki, verkkopäiväkirja ja nettipäiväkirja, vaikkakin kaksi viimeistä sopivat paremmin nimeksi vain sille blogien alalajille, jossa kirjoittaja kirjoittaa päivittäin omasta elämästään. Sanalla "vlog" tarkoitetaan videomuodossa olevaa blogia. Tämä ilmaisu tulee englannin kielen sanoista video ja blog.

Sisällysluettelo

Yleistä [muokkaa]

Uusin kirjoitus on blogissa ensimmäisenä esillä, mutta myös vanhat kirjoitukset ja niiden saamat kommentit ovat luettavissa. Kronologisen esittämisjärjestyksen lisäksi blogille on tyypillistä, että blogin omistaja voi kontrolloida kommentteja. Blogin tyylilajille on tunnusomaista ajankohtaisuus, spontaanius ja henkilökohtaisuus.

Kaikki blogit eivät ole yleispäiväkirjoja, vaan keskittyvät johonkin aiheeseen. Jotkut kirjoittavat myös useita blogeja yhtä aikaa. Yhdessä voidaan esitellä esimerkiksi kirjoittajan tekemiä käsitöitä, toisessa pohditaan parisuhteen kipupisteitä.

Blogia on sanottu myös aivan uudeksi mediaksi. Bloggarit seuraavat ja kommentoivat usein muiden kirjoittamia blogeja ja voivat viitata niihin omassa blogissaan. Tätä blogien ja niiden kirjoittajien muodostamaa yhteisöä kutsutaan myös blogistaniksi tai blogosfääriksi (eng. Blogosphere).

Suomessa julkisuuden henkilöiden, etenkin poliitikkojen, verkkojulkaisuja nimitetään usein verkkopäiväkirjoiksi, ja niissä julkaistu nousee usein puheenaiheeksi myös lehdissä ja televisiossa. Yhdysvalloissa politiikassa hyvin merkittäviksi osoittautuneiden blogien kaltainen saattaa olla Suomessa entisen pääministeri Matti Vanhasen verkkopäiväkirja, kun taas Erkki Tuomioja on pysytellyt perinteisessä kotisivustossa, jota päivitetään ahkerasti.

Suomen blogosfäärissä alkoivat 2006–2007 näkyä myös verkkokirjoittajat, jotka olivat jo saaneet nimeä kirjailijoina tai tutkijoina. Kansanedustaja Jyrki J. J. Kasvi (Kasvi), valtiotieteen tohtori Jari Sedergren (Sedis) ja kehityspäällikkö Kari Haakana (Kari Haakana) ovat blogeja tilastoivien ohjelmien mukaan luetuimpia ja vakiintuneimpia yleisiä aiheita käsitteleviä kirjoittajia. Tunnettuja ajankohtaisia aiheita käsitteleviä, myös blogia fooruminaan käyttäviä kirjoittajia ovat lisäksi esimerkiksi professori Jukka Kemppinen sekä poliitikot Osmo Soininvaara ja Erkki Tuomioja.

Vaikka blogi muotona ei vaadi minkään tietyn työkalun tai palvelun käyttöä, suurta osaa blogeista ylläpidetään blogipalvelun tai itse asennetun ohjelmiston kautta.

Blogit taipuvat myös yritysten työkaluiksi. Blogia voi kirjoittaa julkisesti asiakkaille ja sidosryhmille tai julkaista vain yrityksen työntekijöiden luettavaksi intranetissä. Molemmista löytyy jo Suomesta esimerkkejä: yrityksen sisäisessä intranetissä blogia kirjoittavat Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen ja Nokian ex-toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo.

Julkisessa yritysbloggaamisessa F-Secure on edelläkävijä Suomessa. Sen blogi News from the Lab kertoo tietoturva-alan kuulumisia. Suomessa blogeihin ovat voimakkaimmin tarttuneet viestintäyritykset, kuten sanomalehdet ja televisiokanavat.

Yritysblogissa on kyse persoonallisista kirjeistä asiakkaille, henkilökunnalle ja sidosryhmille – tai kenelle tahansa alasta kiinnostuneelle.

Käsitykset blogien merkityksestä ja tulevaisuudesta hajoavat. Ilmiö on kasvanut hyvin nopeasti niin että aktiivisia blogeja on useita kymmeniä miljoonia. Tämä on nähty merkkinä median kentän mullistumisesta. Toisaalta on puhuttu myös muoti-ilmiöstä, joka menee ohi. Ehkä asiaa on kuitenkin tarkasteltava rinnan sanoma- ja aikakauslehtien nyt (2007)tapahtuneen verkkoon siirtymisen kanssa. Aikaisempina vuosina tavallisten näytteiden sijasta netissä on nyt hyvin kattavasti perinteisiä graafisia julkaisuja, ja myös yleisradioyritykset ovat alkaneet panostaa myös blogeihin. Tätä kehitystä on luultavasti vauhdittanut RSS, jota käyttäen kymmenien tai satojen verkko-osoitteiden seuraaminen on käytännössä mahdollista ja jopa yksinkertaista.

Tilastojen mukaan Yhdysvalloissa oli 2009 noin 452 000 päätoimista bloggaajaa ja kaikkiaan bloggaajia tuolloin 20 miljoonaa.[1]

Blogityyppejä [muokkaa]

Blogikirja ovat kirjamuotoon toimitettuja blogisisältöjä. Tunnettuja blogikirjoja on muun muassa Turcker Maxin känniblogiin perustuva I Hope They Serve Beer in Hell ja toisen Irakin sodan jälkeisestä elämästä kertova Baghdad Burning. Suomessa kirjoiksi päätyneitä blogeja ovat ainakin Selibaattipäiväkirjat ja Hollannin muistikirja sekä Tuomas Kilven alusta lähtien kirjaksi tähdännyt blogikirja-projekti, jonka tulos julkaistiin Blogit ja blogaaminen -tietokirjana.

Kirjablogi on kirjoihin ja kirjallisuuteen keskittyvä blogi. Kirjablogeja pitävät yksityiset lukemista harrastavat henkilöt tai kirja-alan eri toimijat, kuten esimerkiksi kustantamo, julkaisija tai kirjakauppa, joiden edustajana bloginpitäjä voi toimia.

Käsityöblogi on yleensä omistettu blogin pitäjän omille käsityöprojekteille, kuten neulomiselle, korujen tekemiselle tai ompelemiselle.

Lifestyleblogi on blogi, jonka kirjoittaja kertoo elämästään.

Linkkiblogi (linkblog) on historiallisesti varhaisin blogimuoto. Linkkiblogin yksittäinen merkintä koostuu lähinnä kirjoittajan huomioilla varustetusta linkistä.

Löydösblogi (tumblelog) on linkkiblogia laajempi blogi, johon kirjoittaja kerää netistä löytämiään linkkejä, kuvia, videoita tai muuta sisältöä.[2]

Mikroblogit ovat blogeja, joiden merkinnät ovat lyhyitä, tavallisesti korkeintaan 140 merkin mittaisia. Niitä käytetään yleensä tilannetietojen ilmoittamiseen; käyttäjä voi kertoa lyhyesti mitä tekee tai ajattelee. Sivustoille tunnusomaista on myös mahdollisuus seurata omalta sivultaan haluamiensa käyttäjien päivityksiä. Mikroblogit on yleensä suunniteltu niin, että niitä voidaan päivittää erityisillä asiakasohjelmilla, pikaviestiohjelmilla, sähköpostitse ja tekstiviestien kautta, jolloin käyttäjä voi päivittää tilannetietoja missä vain. Twitter on kansainvälisesti käyttäjämäärältään selvästi suurin mikroblogipalvelu, jonka pääkilpailijoina voidaan mainita Plurk ja Jaiku. Eräitä muita mikroblogisivustoja ovat yritysmaailmaan keskittyvä Yammer ja vapaata StatusNet-ohjelmistoa käyttävä Identi.ca. Alun perin suomalaisen, mutta nykyään Googlen omistuksessa olevan Jaikun lisäksi suomalaisia mikroblogipalveluita ovat Miggi ja Qaiku. Myös monet muut sivustot, jotka eivät varsinaisesti ole mikroblogipalveluja (kuten MySpace ja Facebook) sisältävät myös mikroblogien tyyppisiä ominaisuuksia. Maaliskuussa 2009 Facebook muutti etusivun käyttöliittymäänsä huomattavasti mikroblogisivustoja enemmän muistuttavaksi.

Hääblogi kertoo morsiusparin hääjärjestelyistä. Usein hääblogeja lähdetään kirjoittamaan jopa vuosi pari ennen juhlapäivää heti hääsuunnittelujen alkumetreillä.

Muotiblogi on suosittu blogityyppi, jossa blogin sisältöön kuuluu muotimaailman ilmiöiden esittely ja usein myös blogin pitäjän oman pukeutusmistyylin esittely asukuvineen.

Ruokablogi esittelee esimerkiksi kirjoittajan omia ruuanlaitto- tai leivontakokemuksia. Usein blogeissa on myös runsaasti kuvia. Ruokablogit ovat Suomessa varsin suosittuja.

Sarjakuvablogi on päiväkirja sarjakuvamuodossa.[3] Blogin ja verkkosarjakuvan risteytykseen ei kirjoitella, vaan sanottava ilmaistaan sarjakuvamuodossa. Tyyli on usein nopeaa ja ilmeikästä, toisinaan viimeistellympää.[4] Aiheet dokumentoivat enimmäkseen tekijän elämää ja välittävät tuntemuksia.[5] Suomalaisia sarjakuvablogeja on esimerkiksi Milla Paloniemellä ja Ville Rannalla. 200 suomalaista sarjakuvablogia yhteen kokoava palvelu sarjakuvablogit.com palkittiin Kemin Sarjakuvapäivillä Lehti-Lempi-palkinnolla keväällä 2009.

Uutisblogi välittää ja kommentoi uutisia ja ajankohtaisia tapahtumia.

Valokuvablogi (photoblog) on blogi, jonka sisältönä ovat valokuvat ja niihin liittyvät kommentit.

Videoblogi (video blog, vlog) on blogi, jonka sisältönä on videokuvaa. Esimerkiksi YouTube mahdollistaa videoblogin pitämisen joko käyttäjän itsensä tai muiden lähettämien videoiden pohjalta.

Yritysblogi (englanniksi corporate blog) on verkkosivu tai -sivusto, jossa yrityksen edustaja tai edustajat kirjoittavat eri asioista melko säännöllisesti.

Kirjallisuutta [muokkaa]

  • Alasilta, Anja: Blogi tulee töihin. Helsinki: Infor, 2009. ISBN 978-952-5123-85-2.
  • Kline, David; Burstein, Dan. Blog!: How the Newest Media Revolution is Changing Politics, Business, and Culture, Squibnocket Partners, L.L.C., 2005. ISBN 1-59315-141-1.

Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. Taloussanomat: Bloggari tienaa sata tonnia Taloussanomat.fi. 22.4.2009. Viitattu 23.4.2009.
  2. Kalliala, Eija & Toikkanen, Tarmo: Sosiaalinen media opetuksessa. Finn Lectura, 2009. 978-951-792-383-5. Teoksen verkkoversio.
  3. Eeva Kauppinen: Sarjisblogissa elämä saa hohtoa Kaleva. 27.5.2007. Kaleva Kustannus Oy. Viitattu 20.9.2007.
  4. Otto Sinisalo. Milla Paloniemi ja niin xxxx:n tunteellinen siili. Sarjainfo n:o 135 2/2007, s. 5.
  5. Reetta Laitinen. Sarjakuvabloggaajat esittäytyvät. Kvaak.fi 07.02.2007

Aiheesta muualla [muokkaa]