Wari
Wikipedia
Wari (esp. Huari) oli muinainen intiaanikulttuuri Perussa noin 500–1200 jaa. ennen inkoja. Warin pääkaupunki Huari oli nykyisen Ayacuchon joen laaksossa[1]. Siellä oli muureja, pyramideja ja aukioita. Huarin keskusta rakennettiin shakkiruutumaisen kaavan mukaan vioden 700 tienoilla. Siellä saattoi asua jopa 40000 asukasta. Wari oli miltä luultavimmin yhtenäinen suurvalta, jota johtivat meille tuntemattomat kuninkaat. Wari alkoi laajeta voimakkaasti vuoden 600 tienoilla, ja sen valta ulottui lopulta Perun pohjoisosiin Viracochapampaan asti. Monet Warin kaupungit olivat melko lyhytikäisä, mikä viittaa Warin vallan olleen laajoilla alueilla melko lyhytaikainen.
Samaan aikaan kuin Wari kukoisti etelässä toinen valtio, Tiwanaku. Wari lienee ollut Tiwanakun kilpailija, mutta varmaa tämä ei ole.
[muokkaa] Wari
Wari liittyy Perun historiassa niin kutsuttuun keskihorisonttiin, jolloin kaksi valtakuntaa, Bolivian ja Etelä-Perun Tiwanaku ja Keski-Perun Wari ulottivat valtaansa laajalle alueelle Andeilla.
Warin kulttuuri kehittyi Ayacuchon laaksossa asteittain. Tähän liittyi muun muassa Huarpan kulttuuri noin 200 eaa - 550 jaa ja Chonchopatan keskuksen synty Ayacuchon laaksoon. Hieman ennen 550 jaa monia keskuksia Ayacuchon laaksossa näyttää hylätyn ykis toisensa jälkeen, jonka on tulkittu liittyvän valloitussotiin ja kaupunkien tyhjentämisin väestöstä.[2]
Warin keskusalue oli nykyisessä Keski-Perussa Ayacuchon ja Quinuan kaupungin lähellä Ayacuchon laakossa, missä sijaitsi valtakunnan pääkaupunki Wari.
Nykyisestä Ayacuchon kaupungista 10 km pohjoiseen sijainneen[3] Warin pääkaupungin pinta-ala oli 10–15 neliökilometriä ja siellä saattoi asua 20000, jopa 40000 ihmistä. Siellä oli muurien sulkemia alueita, katuja, pinnan alinen viemäriverkosto jne.
Warissa oli monia inkavaltion piirteitä, kuten suurvaltapolitiikka, terassiviljelmät, tieverkko, työverotus ja hallintokeskukset.
Taiteen perusteella on epäilty Warin ihmisten puhuneen aimarakieliä.
Warin muurit oli rakennettu melko pienistä, karkeista kivistä savilaastilla muuraamalla ja siten erottuvat selvästi inkojen rakentamista muureista, joissa on suuria kiviä saumattomasti toisiinsa liittyneinä. Warille oli tyypillistä pohjakaavaltaan D:n muotoinen temppeli.
Warin ja Tiwanakun vaikutusalueitten raja kulki hieman Cuzcosta etelään. On mahdollista, että Wari ja Tiwanaku elivät Andeilla rinnakkain, noin 50 vuoden ajan. Warin arvellaan kehittyneen Tiwanakusta, varmaa tämä ei ole, niin kuin moni muukin tuon ajan historian seikka on spekulaatiota.
On väitetty Warin jo melko varhain, noin 550-700 jaa, vallanneen Tiwanakun ja vieneen sieltä työvoimaa rakennustöihin, koska silloin Wariin ilmestyi Tiwanakun arkkitehtuurin piirteitä. Wari näyttää omaksunene monia kulttuurin piirteitä iwanakun kulttuurista, muun muassa niin sanotun sauvajumalan.[4]
Wari laajeni melko alussa Pachacamaciin, missä Wari näyttää säilyttäneen alkuperäisen kulttuurin melko muuttumattomana. Pachacamacissa oli pyhä oraakkeli, jota kunnioitettiin koko Perun Andien alueella.
Jaksolla 700-900 jaa Wari laajeni Pohjois-Perun vuorille. Sinne rakennettiin Viracochapampan keskus noin 700 km pohjoisluoteeseen Ayacuchon laaskosta samala tyylillä kuin Warin kaupunki. 300 km kaakkoon Cuzcon seuduille ilmestyi Pikillaqtan Wari-keskus. Rannikolla Wari levis nimenomaan Perun eteläiselle ja pohjoiselle rannikolle. Lopulta Wari valtasi Mochenkin alueen pohjois-perun rannikolla.
Warin suurvalta säilyi noin 300 vuotta, eli neljä kertaa pidenpään kuin inkojen suurvaltavaihe. Toisten mukaan warin suuruudenaika olisi kestänyt vain sata vuotta. Wari ulotti vaikutuksensa inkoja edeltäneeseen Cuzcon laaksoonkin.
Itse Wari näyttää romahtaneen melko äkkiä ehkä joskus vuonna 950-1100 jaa.[5] Warin rakennusperinne ja muut kulttuuripiirteet hylättiin laajoilla alueilla. Tämä viittaa yhtenäisen valtion romahtamiseen mahdollisesti luonnononnettomuuden ja/tai vierqaan valloittajan takia. On arvailtu keskiajan lämpökauden päättymiseen liittynyttä ilmastonmuutosta, johon liittyi kuivuminen je viileneminen.
Tämän jälkeen eteläinen suuri Wari-keskus Piqillakta jatkoi vielä 100–200 vuotta. Warin taidekin säilyi pääkaupunkiaan pidenpään.
Ayacuchon laaksossa oli Warin luhistuttua Huamanga-jakso 1050-1200 ja chankojen kulttuuri 1200-n. 1440 ennen inkavalloitusta.[6]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Martti Pärssinen, Andien ihminen,2004, sivu 57
- ↑ Kultakruunu ja höyhenviitta, perun kolme vuosituhatta
- ↑ <http://www-rohan.sdsu.edu/~bharley/WWWIAS93Paper.html
- ↑ http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/arkisto/peru/800/wari_sf.htm
- ↑ http://66.102.9.104/search?q=cache:ZuJa_uMF2hsJ:bruceowen.com/andeanae/326-06s-19-Wari.pdf+wari+collapse+ad&hl=fi&ct=clnk&cd=1&gl=fi&lr=lang_en|lang_fi
- ↑ http://brian.finucane.googlepages.com/Finucaneetal.2007.pdf
