Wallis Simpson

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wallis Simpson 4.4.1970

Windsorin herttuatar Wallis (19. kesäkuuta 189624. huhtikuuta 1986), aiemmin Wallis Simpson, oli Yhdistyneen kuningaskunnan Edvard VIII:n vaimo. Edvard joutui luopumaan kruunustaan naidakseen tämän kahdesti eronneen amerikkalaisnaisen.

Bessie Wallis Warfield kasvoi Baltimoressa, Marylandissa. Hänen ensimmäinen miehensä oli merivoimien pilotti Earl Winfield Spencer. Mies osoittautui kuitenkin ailahtelevaiseksi alkoholistiksi, joten Wallis jätti tämän. Eron jälkeen hän aloitti suhteen tuolloin naimisissa olleen englantilais-amerikkalaisen liikemiehen Ernest Simpsonin kanssa, ja he menivät naimisiin vuonna 1928.

Englannissa Wallis tapasi Walesin prinssi Edvardin rakastajattaren kautta; Edvard kun poikamiesvuosinaan tuli tunnetuksi naisseikkailuistaan. Heidän suhteensa kehittyi Wallisin yhä ollessa naimisissa. Edvard nousi kuninkaaksi tammikuussa 1936. Lokakuussa Wallisin toinen avioero tuli voimaan, ja pian tämän jälkeen Edvard luopui kruunustaan naidakseen Wallisin. Pariskunta muutti asumaan Ranskaan, sillä kuningashuone ei suvainnut Wallisia.

Edvardin intohimoinen kiintymys kahdesti eronneeseen amerikkalaiseen aiheutti pahennusta. Myös pariskunnan vierailu natsi-Saksaan aiheutti villejä huhuja mm. Edvardin mieltymyksestä natsismiin. Todellisuudessa Edvard vain ihaili Hitlerin aikaansaamaa positiivista muutosta laman väsyttämässä Saksassa.

Pariskunta odotteli turhaan kutsua takaisin Lontooseen. Kuningas Yrjö VI:n menehdyttyä tämän leski, kuningataräiti Elisabet, syytti Wallisia tämän kuolemasta. Häntä ei kutsuttu hautajaisiin. Vasta kun kuningatar Maryn laatta paljastettiin, pariskunta sai yhteisen kutsun tilaisuuteen ja sotakirves naisten välillä haudattiin.

Edvardin menehdyttyä sydänkohtaukseen Wallis oli surun murtama. Edvard sai kuninkaalliset hautajaiset, joihin Wallis osallistui myöhemmin. Wallisin oma terveys oli alkanut myös heikentyä. Hän kärsi aivojen hapenpuutteesta sekä vakavasta hajamielisyydestä, joten jäätyään leskeksi Wallis sai kutsun muuttaa Lontoossa sijaitsevaan kartanoon, jossa hän eli viimeiset elinvuotensa erakkona ja sairaana.