Länsi-Euroopan unioni
| Western European Union Union de l'Europe occidentale |
|
|---|---|
| Perustettu | 1954 |
| Lakkautettu | 2011 |
| Päämaja | |
| Jäsenet | 10 jäsenvaltiota |
| Viralliset kielet | ranska, englanti |
| pääsihteeri | Arnaud Jacomet (viimeinen) ( |
| Sivusto | www.weu.int/ |
Länsi-Euroopan unioni (engl. Western European Union eli WEU, ransk. Union de l'Europe Occidentale eli UEO) oli järjestö, joka valmisteli ja pani täytäntöön Euroopan unionin päätökset yhteisen puolustuspoliitikan alalla. Siitä oli tarkoitus tehdä Euroopan unionin puolustuskomponentti ja NATO:n eurooppalainen pilari. Maaliskuussa 2010 se päätettiin lakkauttaa, sen toiminta päättyi 1. heinäkuuta 2011. [1]
Sisällysluettelo |
Sopimuksenmukainen tehtävä [muokkaa]
Sopimuksessa Euroopan unionista sanotaan: "Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka käsittää kaikki Euroopan unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, mukaan lukien pitkällä aikavälillä määriteltävä yhteinen puolustuspolitiikka, joka saattaa aikanaan johtaa yhteiseen puolustukseen". Länsi-Euroopan unionilla (WEU) oli tässä yhteydessä merkittävä asema. Sen tehtävä on valmistella ja panna täytäntöön EU:n päätöksiä ja toimia, jotka koskevat puolustusta.
Alku ja kehitys [muokkaa]
Länsi-Euroopan unioni perustettiin alun perin vuonna 1948 – ennen NATO:n ja Euroopan unionin edeltäjien perustamista. Ranska, Britannia ja Benelux-maat allekirjoittivat perustamissopimuksen, jossa ne lupailivat toisilleen keskinäistä poliittista ja sotilaallista tukea. Muita valtioita liittyi sopimukseen, mutta useiden vuosien ajan WEUn asema ei ollut käytännössä merkittävä. WEU uudistui 1980-luvun puolivälissä, jolloin EU-maat päättivät, että sen asemaa on vahvistettava siten, että siitä tulee Euroopan unionin puolustuskomponentti ja NATO:n eurooppalainen pilari.
Amsterdamin sopimuksessa vuodelta 1997 tehtiin mahdolliseksi Länsi-Euroopan unionin sulauttaminen Euroopan unioniin. Euroopan unioni olisi voinut turvautua WEU:hun humanitaarisissa rauhanpalautustehtävissä ja hätäaputoimissa, rauhanturvaamisessa ja sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä. WEU:n poliittisista suuntaviivoista päätettiin joka tapauksessa Eurooppa-neuvostossa, EU:n huippukokouksessa.
Vuonna 2000 päätettiin olla pitämättä WEU:n kokouksia ministeritasolla. WEU oli silti osoittanut 2000-luvulla operatiivista toimintakykyä. Se toimi Bosniassa takaamassa rauhaa Mostarissa ja Albaniassa kouluttamassa paikallista poliisia. Se saattoi myös pyytää apua jäsenvaltioiden sotavoimilta, sillä oli sotilaallinen suunnitteluyksikkö ja muita erityiselimiä, se tuki yhteistyötä asehankinnoissa ja se pystyi hyödyntämään Naton resursseja. Toisaalta esim. sen satelliittikeskus siirrettiin pois sen toimivallasta EU:n fasiliteetiksi 2000-luvun alussa. Vuonna 2010 ilmoitettiin, että WEU lakkautetaan vuoden sisällä. Pääasiallisena perusteena on se, että EU:n Lissabonin sopimus tekee tällaiset monikansalliset organisaatiot EU:n kannalta turhiksi. [2]
Päämaja ja jäsenmaat [muokkaa]
WEU, jonka päämaja sijaitsi Brysselissä, jonne se siirtyi Pariisista 1990-luvun lopussa. Sillä oli 60 toimihenkilöä, ja sen budjetti oli 13 miljoonaa euroa. Sen parlamenttienvälinen kokous oli pidetty Pariisissa.
WEU:lla oli erilaisia jäseniä:
- täysjäsenet: Belgia, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta),
- liitännäisjäsenet: (jotka ovat NATO:n, mutta eivät EU:n jäseniä: Turkki, Norja ja Islanti, Unkari, Tšekki.
- tarkkailijajäsenet (jotka ovat EU:n, mutta eivät WEU:n jäseniä: Tanska, Irlanti, Itävalta, Suomi ja Ruotsi),
- liitännäiskumppanit: Viro, Latvia, Liettua, Slovakia, Bulgaria, Romania, Slovenia
Viitteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- WEU official web site
- Assembly of the Western European Union; Assembly of the Western European Union
- History of NATO – the Atlantic Alliance - UK Government site
- the Western European Union European NAvigator
- WEU evolution: The presentation of the Eurocorps-Foreign Legion concept at the European Parliament in June 2003
Sivulta puuttuu