W.A.S.P.

Wikipedia
Ohjattu sivulta W.A.S.P
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo yhtyeestä. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Wasp.gif
W.A.S.P. Stavangerissa, Norjassa vuonna 2006.
W.A.S.P. Stavangerissa, Norjassa vuonna 2006.
Tiedot
Toiminnassa: 1982
Tyylilaji: heavy metal
shock rock
hard rock
Kotipaikka: Yhdysvaltain lippu Los Angeles, Kalifornia Yhdysvallat
Laulukieli: englanti
Sivusto: www.waspnation.com
Jäsenet
Blackie Lawless Laulu, kitara, basso
Doug Blair Kitara, taustalaulu
Mike Duda Basso, taustalaulu
Mike Dupke Rummut, taustalaulu
Levy-yhtiöt
Sanctuary Records  
Capitol Records  
Snapper Music  
Castle Records  
Demolition Records  
Konsertti Stavangerissa, Norjassa

W.A.S.P. on vuonna 1982 perustettu yhdysvaltalainen heavy metal -yhtye. W.A.S.P. tuli tunnetuksi 1980-luvulla kiistanalaisista psykodraamatyylisistä, shock rockia lähentelevistä konserteistaan sekä groteskeista sanoituksistaan, jotka usein käsittelivät seksiä, väkivaltaa ja okkultismia. W.A.S.P. on kokenut lukuisia jäsenvaihdoksia yli 30-vuotisen olemassaolonsa aikana ja yhtyeen laulaja-kitaristi (ja entinen basisti) Blackie Lawless on ainoa pysyvä jäsen yhtyeen perustamisesta asti. Nykyisin monet mieltävätkin W.A.S.P.:n lähinnä Lawlessin sooloprojektiksi. Kokoonpano on kuitenkin ollut muuttumaton vuodesta 2006 lähtien.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

W.A.S.P. perustettiin Los Angelesissa vuonna 1982. Yhtye solmi levytyssopimuksen Capitol Recordsin kanssa vuonna 1984. Yhtyeen ensimmäinen single Animal (Fuck Like a Beast) julkaistiin ainoastaan Euroopassa. Debyyttialbumi W.A.S.P. julkaistiin vuonna 1984. Albumi tunnetaan epävirallisesti myös sen työnimellä Winged Assassins.

Vuonna 1985 julkaistiin The Last Command, jonka singlet ja videot Wild Child ja Blind in Texas saivat paljon esitysaikaa Music Televisionilla. Vuonna 1986 kitaristi Randy Piper oli lähtenyt yhtyeestä ja Blackie Lawless vaihtoi instrumenttinsa bassosta sähkökitaraan. Uudeksi basistiksi palkattiin Johnny Rod ja W.A.S.P. siirtyi studioon nauhoittamaan uutta albumia Inside the Electric Circus. Kolmen ensimmäisen studioalbumin jälkeen julkaistiin ensimmäinen livealbumi Live...In The Raw vuonna 1987. Albumi sisälsi kolme uutta studiokappaletta, joista "Scream Until You Like It" oli Lawlessin ensimmäinen soundtrack-sävellys elokuvaa Ghoulies 2 varten. Neljäs ja samalla yhtyeen myydyin studioalbumi The Headless Children julkaistiin vuonna 1989. Tällä albumilla W.A.S.P. omaksui synkemmän ja raskaamman soundin ja erkani näin aiemmasta glam metal -tyylistään.

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pian The Headless Childrenin julkaisun jälkeen yhtyeen keulahahmo Blackie Lawless lähti soolouralle ja teki ensimmäisen konseptialbuminsa nimeltä The Crimson Idol, joka julkaistiin vuonna 1992 kuitenkin W.A.S.P.-yhtyeen nimellä levy-yhtiön painostuksesta. Ironisesti kriitikot pitävät tätä albumia W.A.S.P.:in parhaimpana tuotoksena. The Crimson Idol sisälsi myös W.A.S.P.-yhtyeen ensimmäisen radiohitin "Hold on To My Heart".

Vuonna 1995 julkaistiin Still Not Black Enough. Tämänkin albumin piti olla Lawlessin sooloalbumi, mutta hän tyytyi julkaisemaan albumin W.A.S.P.-yhtyeen nimellä "liian heavy-painotteisena".[1] Ennen Still Not Black Enoughia julkaistiin vanhan Capitol Recordsin sopimusvelvoitteen täyttämiseksi kokoelma-albumi First Blood Last Cuts, joka sisälsi uudet kappaleet "Sunset And Babylon" ja "Rock and Roll to Death". Jälkimmäinen julkaistiin myös Still Not Black Enough -albumilla.

Vuonna 1997 Lawless halusi tehdä jotakin erilaista. Hän julkaisi albumin K.F.D. (lyh. Kill, Fuck, Die), joka on raskain koskaan julkaistu W.A.S.P.-albumi. K.F.D. oli myös levy, jonka myötä Chris Holmes palasi yhtyeeseen ja Mike Duda liittyi mukaan. Blackie on kertonut, että levy muodostui kun Holmes tuli "sekopäisten riffien" kanssa Blackien luokse, joka suhtautui materiaaliin aluksi penseästi. Kuunneltuaan riffejä aikansa Blackie tuli kuitenkin toisiin ajatuksiin.[2] K.F.D.:n jälkeen julkaistiin livealbumi Double Live Assassins vuonna 1998. Vuonna 1999 julkaistiin Helldorado, joka sisältää muun muassa kappaleen "Damnation Angels".

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 julkaistiin yhtyeen neljäs kokoelma The Best of The Best, joka sisälsi kaksi uutta kappaletta. Samana vuonna markkinoille tuli myös ensimmäinen live-DVD The Sting. Vuonna 2001 julkaistiin albumi Unholy Terror, jonka sanoitukset käsittelevät järjestäytyneiden uskontojen piirteitä. Seuraavana vuonna 2002 Blackie julkaisi Dying for the World -albumin, joka on Blackien vastaus syyskuun 11. päivän tapahtumille. Vuonna 2004 julkaistiin W.A.S.P.-albumit The Neon God Part: 1 - The Rise ja The Neon God: Part 2 - The Demise, jotka kummatkin ovat konseptialbumeja. Vuonna 2007 W.A.S.P. julkaisi Dominator-albumin, joka käsittelee Yhdysvaltain politiikkaa. 12. lokakuuta 2009 julkaistiin studioalbumi Babylon, joka sisältää mm. uskonnollisia teemoja.

2010-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2011 Blackie Lawless alkoi julkaista yhtyeen sivustolla 30 Years of Thunder -kirjoitussarjaa säännöllisesti kerran kuussa. 15-osaisen sarjan viimeinen osa julkaistiin vuoden 2012 lopulla. Tekstit käsittelevät enimmäkseen yhtyeen historiaa, mutta mukaan mahtui ajankohtaisiakin aiheita, kuten Blackien Clifford-veljen kuolema syksyllä 2012.[3]

W.A.S.P. aloitti 30 Years of Thunder -nimisen 30-vuotiskiertueen 21. syyskuuta 2012 eli päivälleen 30 vuotta yhtyeen ensimmäisen esiintymisen jälkeen. Kiertue ulottui eri puolille Eurooppaa ja jatkui saman vuoden joulukuuhun asti.

Yhtyeen maine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

W.A.S.P aiheutti 1980-luvulla Yhdysvalloissa paljon kohua ja huomiota lavaesiintymisensä vuoksi. Kahden ensimmäisen albumin kiertueilla teatraalisen lavaesiintymisen ohjelmanumeroita olivat muun muassa raa'an lihan heittely yleisön joukkoon sekä naisten sitominen ja "silpominen".

Yhtyeen sanoitukset olivat jatkuvasti Tipper Goren johtaman Parents Music Resource Centerin tarkkailulistalla, minkä ansiosta single Animal (Fuck Like a Beast) joutui PMRC:n julkaisemalle viidentoista haitallisimman kappaleen Filthy Fifteen -listalle. Yhtyeen jäsenet voidaan nähdä vuoden 1985 elokuvassa The Dungeonmaster soittamassa "Tormentor"-kappalettaan.

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit

Livealbumit

Kokoelmat

EP:t

Esiintymiset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. STILL NOT BLACK ENOUGH waspnation.com. Viitattu 30.3.2007. (englanniksi)
  2. Kill, Fuck, Die Electronic Press Kit youtube.com. Viitattu 30.3.2007. (englanniksi)
  3. Lawless, Blackie: 30 Years of Thunder 2011-2012. Viitattu 19.4.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]