Vääksyn kanava
| Km | Korkeusero | Sulku | |||||||||
|
|
|
Vesijärvi | ||||||||
| 0,30 |
|
|
|
Vääksynjoki | |||||||
| 0,70 |
|
|
|
Seututie 313 | |||||||
| 0,75 |
|
|
|
3,0 | Sulku | ||||||
| 1,30 |
|
|
|
Päijänne | |||||||
| Merkkien selitykset | |||||||||||
Vääksyn kanava[1] eli Vesijärven kanava[2] on Asikkalassa sijaitseva kanava, joka yhdistää Vesijärven Päijänteeseen. Se kulkee Toisen Salpausselän poikki Vesijärven laskujoen Vääksynjoen suuntaisesti hieman sen itäpuolella.
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanavan pituus on 1,3 kilometriä, ja sitä voivat käyttää enintään 35,0 metriä pitkät, 8,3 metriä leveät, 11 metriä korkeat ja syväykseltään 2,4-metriset alukset.[1] Vääksyn kanava on nykyään Suomen vilkkain veneilykanava.[1] Kanavassa on vain yksi sulku. Vedenpintojen korkeusero on noin kolme metriä.[1] Kanavan ylittävän läppäsillan alikulkukorkeus suljettuna on 2,1 metriä. Kanavan ympärillä on Asikkalan keskustaajamaksi muodostunut Vääksy.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanavahankkeesta oli keskusteltu jo 1850-luvulla, mutta kanavasuunnitelma valmistui vasta vuoden 1868 syksyllä. Rakentaminen aloitettiin samana vuonna ja kanava valmistui 1871.[3] Se uusittiin perusteellisesti 1908–1911. Ennen Vääksyn kanavaa Päijänteen ja sitä kolme metriä korkeammalla vedenpinnaltaan olevan Vesijärven yhdisti Vääksyn koski.[4]
Kanavan rakennuspäätös tehtiin samalla kun Lahden kautta kulkevan Riihimäki–Pietari-rautatien rakennuspäätös. Vesiyhteys Päijänteeltä Lahteen yhdistyi näin ratayhteyteen rannikolle ja sen teollisuuskeskuksiin.[2] Toisaalta kanavan valmistuminen oli yksi tekijöistä, jotka johtivat erillisen Loviisan–Vesijärven rautatien toteuttamiseen. Tämä rata valmistui useiden hylättyjen suunnitelmien jälkeen vuonna 1901. Lahden Niemestä Loviisan Valkoon kulkenut kapearaiteinen rautatie yhdessä kanavan kanssa muodostivat Keski-Suomesta Suomenlahdelle tärkeän kuljetusreitin, jonka kulta-aika oli 1900-luvun alkupuoliskolla.
Liikenne kanavalla alkoi kasvaa: kun ennen uudistustyötä siinä oli vuonna 1905 sulutettu aluksia noin 4 800 kertaa, niin 1910 sulutuksia oli jo lähes 6 000. Huippuvuosi oli 1925, jolloin aluksia sulutettiin lähes 7 400 kertaa. Määrät kääntyivät vähitellen laskuun, kun maantieliikenne alkoi kehittyä. Nykyisin Vesijärven kanava tunnetaan Vääksyn kanavana. Se on Suomen vilkkain kanava, jossa sulutuksia on keskimäärin 4 000–5 000 vuodessa; se on lähes 140 000 asukkaan Lahden seudun veneilijöiden portti Päijänteelle.[5]
Kanavan käyttökeskuksesta suoritetaan myös Kalkkisten ja Kimolan kanavien palvelusulutukset kauko-ohjauksella sekä Padasjoella sijaitsevan Kellosalmen läppäsillan avaukset.[6] Vääksyn, Kalkkisten ja Kimolan kanavien käyttö- ja kunnossapitotehtävistä vastaa Väyläviraston urakoitsijana Mismo Oy.[7]
LED-tekniikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Vääksyn kanava on varustettu LED-opastimilla. LEDit ovat käytössä niin tieliikenteessä kuin veneliikenteelläkin. Tieliikenteelle on asennettu varoituslaitos, joka sisältää kokopuomit, äänivaroituslaitoksen, kaksi kolmiaukkoista varoitusvaloa ja kaksi kaksiaukkoista varoitusvaloa sekä ennakkovaroitusvalot jotka sijaitsevat noin 200 metrin päästä risteyksestä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Väylävirasto | Vääksyn kanava vayla.fi.
- ↑ a b Vesijärven kanava[vanhentunut linkki] – Lahden historiaa -verkkosivu.
- ↑ Lahden seudun ympäristöpalvelut: Vesijärvi II -projekti 2002–2006 (Historia -osio) Vesijärvi II -projekti. Viitattu 09/2009. (suomeksi)
- ↑ Maailman & Suomen suuratlas, s. 355. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9.
- ↑ Kanavat avataan liikenteelle vapun jälkeen, Vääksystä hoidetaan nyt myös Kellosalmen sillan avaus ess.fi.
- ↑ Hankintailmoitukset - Vääksyn ja Kalkkisten kanavien sekä Kimolan kanavan käyttö ja kunnossapito 2020-2024 hankintailmoitukset.fi.