Värikalvo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sininen värikalvo vauvan silmässä.

Värikalvo eli iiris, myös kehäkalvo[1] on silmän etuosassa sijaitseva ympyränmuotoinen osa, jonka tehtävänä on säädellä silmään pääsevän valon määrää. Värikalvo muodostuu suonikkaasta pigmentoituneesta kudoksesta, joka yhdistää keskellä sijaitsevan rengaslihaksen eli sfinkterin (sphincter pupillae) ja säteittäin sijaitsevat pupillia laajentavat lihakset (dilator pupillae). Keskellä värikalvoa on pupilli eli mustuaisaukko, jonka läpi valo kulkee mykiön kautta verkkokalvolle. Värikalvo on silmän suonikalvon jatke, ja näiden kahden välissä sijaitsee sädekehä (corpus ciliaris), johon mykiö kiinnittyy.lähde?

Värikalvo sisältää vaihtelevia määriä melanosyyttisolujen erittämää melaniini-pigmenttiä. Pigmentin määrä yhdessä muiden tekijöiden kanssa määrää henkilön silmien värin. Ruskeasilmäisillä on pigmenttiä enemmän kuin sinisilmäisillä.[2]

Erilaisia värikalvoja.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pieni tietosanakirja runeberg.org.
  2. Solunetti solunetti.fi. Viitattu 11.7.2014.


Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.