Vuoriston rosvot

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuoriston rosvot
Banditi a Orgosolo
Ohjaaja Vittorio De Seta
Käsikirjoittaja Vittorio De Seta
Vera Gherarducci
Tuottaja Vittorio De Seta
Säveltäjä Valentino Bucchi
Pääosat Vittorina Pisano
Michele Cossu
Peppeddu Cuccu
Valmistustiedot
Valmistusmaa Italia
Tuotantoyhtiö Titanus
Ensi-ilta 1961
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Vuoriston rosvot (Banditi a Orgosolo) on Vittorio De Setan ohjaama italialainen draamaelokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 1961. Se oli De Setan ensimmäinen fiktioelokuva. Hän oli tehnyt aiemmin joitakin dokumenttielokuvia, mikä näkyy myös Vuoristojen rosvojen dokumentaarisessa tyylissä. Elokuvan näyttelijät olivat kaikki paikallisia paimemia.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoriston rosvot kertoo hiljaisesta paimenesta, joka sekoitetaan karabinieerien tekemään karjavarkauteen. Paimen joutuu pakenemaan nuoremman veljensä ja lammaslaumansa kanssa vuoristoon. Lauma tuhoutuu pakomatkalla, joten paimenen on ryhdyttävä rosvoksi ja hankkittava elantonsa toisilta ihmisiltä varastamalla.[1]

Tuotanto ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoriston rosvot on De Setan ensimmäinen fiktioelokuva. Hän oli tehnyt aiemmin dokumenttielokuvia. De Seta käytti elokuvassa pelkästään sardinialaisia paimenia, ja sen pääosassa oli Peppeddu Cosso. Näyttelijät puhuivat elokuvassa omaa murrettaan, joten elokuva dubattiin italiaksi.[2] Elokuvan alkuperäisessä nimessä viitataan pieneen Orgosolon kaupunkiin, joka on tunnettu sardinialaisen rikollisuuden keskuksena. Kyläläiset eivät ikinä puhu viereille, eivätkä ikänä paljasta mitään karabinieereille ja pitävät italialaisia ulkomaalaisina.[3]

Elokuva sai ensi-iltansa Venetsian elokuvajuhlilla 1961 ja oli ehdolla elokuvajuhlien pääpalkintoon Kultaiseen leijonaan. Seuraavana vuonna elokuva palkittiin parhaan kuvauksen Nastro d’argento -palkinnolla mustavalkoelokuvien sarjassa.[4]

Tyyli ja teemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

De Seta olikin 1950-luvulla ennen Vuoriston rosvoja kuvannut dokumenteissaan Sisilian kalastuskylien elämää, ja kokemukset tuolta ajalta vaikuttivat myös Vuoristojen rosvojen tekemiseen.[5] Elokuvan onkin tyyliltään dokumentaarinen, sen juoni on yksinkertainen ja kerronta epäsentimentaalista.[1] De Seta käytti elokuvassa lähes liikkumatonta kameraa, suosi vain hidasta liikettä ja käytti vain muutamia erilaisia kamerakulmia.[3]

De Seta kuvaa elokuvassaan, jonka päärooleja näyttelevät oikeat sardinialaiset paimenet, kuinka taloudelliset olosuhteet saattavat määrätä ihmisten sosiaalista käyttäytymistä. Elokuvassa rehelliset miehet joutuivat suorittamaan epätoivoisia tekoja hengissä pysyäkseen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bondanella, Peter: Italialainen elokuva neorealismista nykypäivään. Suom. Anttila, Eila. Helsinki: Suomen elokuva-arkisto, 1993. ISBN 951-37-1018-1.

Liehm, Mira: Passion and Defiance: Film in Italy from 1942 to the Present. University of California Press, 1984. ISBN 978-0-520-05744-9. Google-kirjat (viitattu 25.1.2013).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Bondanella, s. 156–157.
  2. Firsching, Robert: Synopsis allmovie. Rovi Corp. Viitattu 25.1.2013. (englanniksi)
  3. a b Liehm, s. 208–209.
  4. Memorie: Banditi a Orgosolo Sardegna Digital Library. Regione Autonoma della Sardegna. Viitattu 25.1.2013. (italiaksi)
  5. Events Italian Culture Institute in Washinghton. Viitattu 25.1.2013. (englanniksi)