Vsevolod Višnevski

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vsevolod Vitaljevitš Višnevski (ven. Все́волод Вита́льевич Вишне́вский; 21. joulukuuta (J: 8. joulukuuta) 1900 Pietari28. helmikuuta 1951 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Maanmittarin perheeseen syntynyt Vsevolod Višnevski lähti 14-vuotiaana vapaaehtoisena ensimmäiseen maailmansotaan. Armeijassa hän liittyi bolševikkeihin ja osallistui lokakuun vallankumoukseen Pietarissa. Venäjän kansalaissodan aikana hän oli konekiväärimiehenä ensimmäisessä ratsuarmeijassa sekä komentajana ja poliittisena työntekijänä laivastossa.[1]

Višnevskin ensimmäiset teokset ilmestyivät vuonna 1920. Vuonna 1924 hän julkaisi kansalaissotaa käsittelevän kertomuskokoelman. Kirjailijan ensimmäinen näytelmä, kansalaissotaan sijoittuva Pervaja konnaja (”Ensimmäinen ratsuarmeija”, 1929) herätti huomiota perinteitä rikkovalla rakenteellaan.[1] Hänen voimakkaan poliittisista näytelmistään tunnetuin on Suomessakin esitetty[2] Optimistinen tragedia (Optimistitšeskaja tragedija, 1933). Se kuvaa naiskomissaarin johtaman anarkistisen merimiesjoukon kehitystä kurinalaiseksi joukko-osastoksi, joka lopulta tuhoutuu bolševikkien aatteiden puolesta.[3] Višnevski laati myös käsikirjoituksen Jefim Dziganin elokuvaan Kronstadt (My iz Kronštadta, 1936)[4].

Kirjailija liittyi kommunistiseen puolueeseen vuonna 1937. Toisen maailmansodan aikana hän työskenteli sotakirjeenvaihtajana ja vuodesta 1944 Znamja-lehden toimittajana.[1] Neuvostoliiton kulttuuripolitiikan kovennuttua vuoden 1946 lopussa hänestä tuli maan kirjailijaliiton varapääsihteeri. Vuonna 1949 Višnevski laati Stalinia ylistävän näytelmän Nezabyvajemyi 1919-i (”Unohtumaton vuosi 1919”), joka sai Stalin-palkinnon.[3]. Hänet palkittiin myös kahdella Leninin kunniamerkillä[5].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kratkaja literaturnaja entsiklopedija Viitattu 11.8.2013. (venäjäksi)
  2. Andrejev, Juri: 111 neuvostovenäläistä kirjailijaa, s. 365. Espoo: Weilin+Göös, 1988. ISBN 951-35-3014-0.
  3. a b Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 170. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3.
  4. Kino: Entsiklopeditšeski slovar, s. 77. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.
  5. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 5, s. 132. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1971.