Voitto Hellsten

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Voitto Hellstén)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Voitto Hellsten vuonna 1954
Voitto Hellsten vuonna 1954
Maa:  Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Melbourne 1956 400 metriä
EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Bern 1954 400 metriä
Pronssia Pronssia Bern 1954 4 × 400 metriä

Voitto Valdemar Hellsten (15. helmikuuta 1932[1] Pertteli7. joulukuuta 1998 Turku) oli suomalainen pikajuoksija. Hän voitti 400 metrillä olympiapronssia Melbournessa 1956 ja EM-hopeaa Bernissä 1954. Hellsten muistetaan kuitenkin erityisesti menestyksestä Suomi–Ruotsi-maaotteluissa. Urheilu-uransa jälkeen hän oli 1960-luvulla kaksi kautta SDP:n kansanedustajana.[2]

Hellsten harrasti nuorena urheilua monipuolisesti: kesällä juoksua ja korkeus- ja pituushyppyä, talvella hiihtoa. Hänen kasvattajaseuransa oli Salon Vilpas, mutta hän edusti menestyksekkäimmät vuotensa Turun Tovereita.[2] Hellstenin varsinainen kilpaurheilu-ura alkoi vuonna 1949, jolloin hän juoksi 100 metriä aikaan 11,2 ja 200 metriä aikaan 23,2. Hänellä ei ollut varsinaista valmentajaa vaan oppi tuli kirjoista ja muita juoksijoita tarkkaillen.

1950-luvulla Hellsten alkoi juosta myös pidempiä matkoja, jopa 800 metriä. Hän osallistui 33 maaotteluun ja voitti niissä lajinsa 52 kertaa. Erityisesti voitot Suomi–Ruotsi-maaotteluissa toivat hänelle nimityksen Ruotsin-tappaja.[3]

Hellsten kilpaili Helsingin olympialaisissa 1952, jolloin hän karsiutui 100 metrin 1. alkuerissä ajalla 11,1, 200 metrillä 2. alkuerissä ajalla 22,4 ja 4 × 100 metrin viestin alkuerissä ajalla 42,0.[4]

Melbournen olympialaisissa 1956 Hellsten sai pronssia 400 metrillä[1], Bernin Euroopan-mestaruuskisoissa 1954 hopeaa 400 metrillä ja pronssia 4 × 400 metrin viestissä. Melbournessa juoksemallaan ajalla 46,20 Hellsten sijoittuu edelleen vuonna 2015 Suomen kaikkien aikojen 400 metrin juoksun tilastossa viidenneksi. Viimeisin suomalainen Hellstenin ajan alittaja on ollut Mikael Söderman kesäkuussa 1991.[5]

Hellsten valmistui liikunnanohjaajaksi vuonna 1954 Pajulahden urheiluopistosta.[2] Hän työskenteli Turun kaupungilla vuodet 1955–1991 lukuun ottamatta vuosia 1962–1970, jolloin hän oli eduskunnassa SDP:n kansanedustajana. Hellsten oli myös Turun kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1960–1972.[2] Hän oli presidentin valitsijamies vuosien 1962 ja 1968 vaaleissa.[6]

Melbournen vuoden 1956 olympialaisten miesten 400 metrin loppusuora. Voittajana maaliin Yhdysvaltain Charlie Jenkins, hopealla Saksan Karl-Friedrich Haas sekä pronssille vierekkäin juoksevat Suomen Voitto Hellstén ja Neuvostoliiton Ardalion Ignatjev.

Vuonna 1972 julkaistiin Hellstenin omaelämäkerta Voiton ja tappion vuodet.

Suomen mestaruudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 100 metrillä 1952, 1953, 1954
  • 200 metrillä 1952, 1954, 1955, 1956, 1957
  • 400 metrillä 1955, 1956, 1957, 1958
  • Viestijuoksuissa yhteensä viisi mestaruutta

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Voitto Hellsten Athletes. The International Olympics Committee. Viitattu 1.10.2019. (englanniksi)
  2. a b c d Kulha, Keijo K.: ”Hellsten, Voitto (1932–1998)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 740–741. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4. Teoksen verkkoversio.
  3. Lindfors, Jukka: Viestikamppailu Ruotsi-ottelun helmi Elävä arkisto. 8.9.2006. Yle. Viitattu 4.8.2015.
  4. Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1953, s. 362–364. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1952.
  5. Koskimies, Matti: Yleisurheilun Suomen parhaat kautta aikojen: Miehet 400 m Apulanta Oy. Viitattu 4.8.2015.
  6. Voitto Hellsten Suomen kansanedustajat. Eduskunta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Voitto Hellsten.