Vladimir Solouhin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vladimir Aleksejevitš Solouhin (ven. Влади́мир Алексе́евич Солоу́хин, 14. kesäkuuta 1924 Alepinon kylä[1]4. huhtikuuta 1997 Moskova) oli venäläinen sekä neuvostoliittolainen runoilija ja kirjailija. Solouhin vaikutti Vladimirin alueella, joka sijaitsee keskisellä Venäjällä Vladimirin läänissä. Hänen teoksiaan suomennettiin.[2][3]

Vladimir Solouhin varttui maanviljelijäperheen poikana, ja hän innostui runoudesta jo varhain. Solouhin kävi aluksi teknillisen koulun, mutta esitti itse oman elämänsä taitekohtana olleen moskovalaiseen Gorkin kirjallisuusinstituuttiin pääsyn vuonna 1946, jolloin hän oli 22 vuoden ikäinen.[1] Myöhemmin Solouhin alkoi kirjoittaa novelleja sekä proosatekstejä, sekä tiettävästi yhden romaaniteoksen nimeltä Leskenlehti (Mat-matšeha).[4]

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hunajaa leivälle (Mjod na hlebe) – kertomuksia, novellikokoelma. Kustannusliike Raduga, Moskova, 1986 (suom. Marja-Leena Jaakkola), painettu Neuvostoliitossa. ISBN 951-615-542-1
  • Kolmas metsästys (Tretja ohota) – monipuolinen sienestyksestä kertova kirja, sisältäen runoja ja anekdootteja. SN-kirjat, 1989, (suom. Kari Klemelä).[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]