Viva, Viva a FRELIMO

Viva, Viva a FRELIMO (port.Eläköön, eläköön FRELIMO ) oli Mosambikin kansallislaulu maan itsenäistymisestä kesäkuussa 1975 aina 30. huhtikuuta 2002. Laulun sanat on kirjoittanut Justino Sigaulane Chemane 1970-luvulla ylistämään FRELIMOa, sosialistista puoluetta, joka hallitsi maata sen itsenäistymisestä aina vuoteen 1992. Laulu käyttää perinteistä marksistista sanastoa, ja se tuo esiin FRELIMOn voimakkaan anti-imperialistisen ja anti-kolonialistisen hengen. Tuolloin maa muutettiin yksipuoluejärjestelmästä monipuoluejärjestelmäksi. Koska yhtä puoluetta ylistävää kansallislaulua pidettiin demokratiaan sopimattomana, kansallislaulusta esitettiin vain instrumentaaliversio.

Huhtikuussa 1997 Mosambikin hallitus määräsi kilpailun uuden kansallislaulun laatimiseksi. Kilpailun voittajasta Pátria Amadasta, tuli maan uusi kansallislaulu 30. huhtikuuta 2002.

Sanat portugaliksi

Viva, viva a FRELIMO,

Guia do Povo Moçambicano!

Povo heróico qu'arma em punho

O colonialismo derrubou.

Todo o Povo unido

Desde o Rovuma até o Maputo,

Luta contra imperialismo

Continua e sempre vencerá.

Kuoro:

Viva Moçambique!

Viva a Bandeira, símbolo Nacional!

Viva Moçambique!

Que por ti o Povo lutará.

Unido ao mundo inteiro,

Lutando contra a burguesia,

Nossa Pátria será túmulo

Do capitalismo e exploração.

O Povo Moçambicano

D'operários e de camponeses,

Engajado no trabalho

A riqueza sempre brotará.

Kuoro

Vapaa käännös suomeksi

Eläköön, eläköön FRELIMO,

Mosambikin kansan opastaja.

Urhoollinen kansa, joka ase kädessään,

murskasi kolonialismin.

Koko kansa yhdistyneenä

Rovumasta Maputoon,

Taistelee imperialismia vastaan,

jatkaa, ja voittaa aina.

Kuoro:

Eläköön Mozambik!

Eläköön lippumme, kansakunnan symboli!

Eläköön Mosambik!

Sinun puolestasi kansa taistelee.

Yhdistyneenä koko maailman kanssa,

taistelussa porvareita vastaan,

maastamme tulee

kapitalismin ja riiston hauta.

Mosambikin kansa,

työläiset ja talonpojat,

yhdessä työtä tehden

tuovat alati hyvinvointia.

Kuoro