Viulukonsertto nro 3 (Bruch)
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Max Bruch sävelsi kolmannen viulukonserttonsa d-mollissa (op. 58) vuosina 1890–1891. Siinä missä ensimmäinen konsertto on vakiinnuttanut asemansa ohjelmistossa ja toista esitetään satunnaisesti, ei kolmatta soiteta lähes koskaan. Suosion puutteesta huolimatta sekä säveltäjä itse että Joseph Joachim, jolle teos omistettiin, ihailivat konserttoa. Alun perin Bruch sävelsi vain yhden osan, Allegron (1. osa), mutta Joachim sai hänet laajentamaan teoksen kolmiosaiseksi.[1]
Osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Allegro energico
- Adagio
- Finale. Allegro molto
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nuotteja (englanniksi)