Viiniköynnöskasvit

Wikipedia
Ohjattu sivulta Vitaceae
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viiniköynnöskasvit
Hopeaviini Ampelopsis brevipedunculata
Hopeaviini Ampelopsis brevipedunculata
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit, Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit, Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset, Magnoliophytina
Luokka: Varsinaiskaksisirkkaiset, Rosopsida
Ylälahko: Rosanae
Lahko: Vitales
Heimo: Viiniköynnöskasvit, Vitaceae
Juss.[1]
Synonyymit
  • Ampelidopsaceae Kosteletzky
  • Cissaceae Drejer
  • Leeaceae Dumortier, nom. cons.
  • Pterisanthaceae J. Agardh
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Viiniköynnöskasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Viiniköynnöskasvit Commonsissa

Viiniköynnöskasvit (Vitaceae) on kasviheimo. Siihen kuuluu enimmäkseen köynnöksiä mutta myös joitakin varpuja ja muutamia ruohovartisia kasveja. Heimon suvuista viiniköynnöksiä kasvatetaan hedelmiensä takia, kissuksia ja villiviinejä koristekasveina.[2]

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiniköynnöskasvit ovat usein köynnöksiä, joilla on yleensä lehtiä vastapäätä sijaitsevat kärhet ja kukinnot. Varsien nivelet ovat usein turvonneita, ja varret ovat usein korkkihuokosellisia ja hilseileviä. Uudet haarat kasvavat edellisvuoden versoihin. Lehdet ovat sormilehdykkäisiä, -liuskaisia tai yksinkertaisia ja kourasuonisia, hammaslaitaisia; korvakkeet varisevat pian. Kukinto on terminaalinen, viuhkomainen. Kukat ovat pieniä, 3-7-lukuisia, ja niissä on yhdislehtinen verhiö. Heteitä ja terälehtiä on yhtä monta ja ne sijaitsevat kohdakkain. Sikiäin on tavallisesti kahdesta emilehdestä muodostunut ja ainakin kärjestään yksilokeroinen, luotti pallomainen ja enemmän tai vähemmän vartaloton. Siemenaiheita sikiäimessä on tavallisesti neljä. Hedelmä on marja; siementen endospermi on usein kirjava ja näkyy poikkileikkauksessa T:n muotoisena.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiniköynnöskasvien heimo kasvaa kaikkialla tropiikissa ja osin (lämpimän)lauhkeassa vyöhykkeessä.[4]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiniköynnöskasvisukuja on 14 ja lajeja 850, ja ne jaetaan kahdeksi alaheimoksi.[5]

Leeoideae-alaheimossa on vain 34-lajinen leeojen suku (Leea), johon kuuluu ruohoja, pensaita ja puita. Niiden lehdet sijaitsevat kierteisesti ja ovat kahteen kertaan lehdykkäisiä, hammaslaitaisia ja korvakkeellisia; korvakkeet sijaitsevat tuppimaisesti lehtiruodin laidassa. Kukassa on tyvestään yhdislehtinen teriö, johon heteet ovat tyvestään kasvaneet yhteen; teriötorvessa on heteiden lomassa joutohedemäisiä tai mesirauhasina toimivia liuskoja. Sikiäin koostuu kolmesta tai harvemmin neljästä yhteen kasvaneesta emilehdestä ja on joskus puoleksi kehänalainen. Leeat kasvavat enimmäkseen Etu- ja Taka-Intiassa, muutama laji Afrikassa ja Madagaskarissa.[6]

Vitoideae-alaheimoon kuuluu enimmäkseen liaaneja, jotka kiipeilevät lehtivastaisten, kärhiksi muuntuneiden varsien avulla, mutta myös tukevarunkoisia puita ja ruohoja; joidenkin lajien juuristo on turvonnut. Lehdet sijaitsevat vastakkaisesti, kierteisesti tai kahdessa rivissä, ja ovat tavallisesti sormilehdykkäisiä, harvoin yksinkertaisia tai parilehdykkäisiä; lehdykät ovat sahalaitaisia. Korvakkeet ovat toisinaan kasvaneet yhteen. Kukinto sijaitsee tavallisesti lehtivastaisesti, harvemmin verson päässä terminaalisesti. Kukan mesiäinen sijaitsee sikiäimen pinnalla ja sen liuskat vuorottelevat heteiden kanssa; toisinaan mesiäinen on rengasmainen, ja joskus se puuttuu. Sikiäin on kahden yhteenkasvaneen emilehden muodostama. Alaheimossa on 14 sukua ja 825 lajia, jotka kasvavat tropiikissa ja (lämpimän)lauhkeilla alueilla. Runsaslajisimmat suvut ovat kissukset (Cissus, 350 lajia), pulskiot (Cyphostemma, 150 lajia), Ampelocissus (100 lajia), kastanjaviinit (Tetrastigma, 95 lajia), viiniköynnökset (Vitis, 65 lajia) ja Cayratia (65 lajia). [7]

Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiniköynnöskasveihin kuuluu 15 sukua: [8] [9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ITIS
  2. Watson, L., and Dallwitz, M.J.: The families of flowering plants 1992-2009. Institute of Botany, Chinese Academy of Sciences. Viitattu 11.7.2009. (englanniksi)
  3. Stevens 2001–, viittaus 12.3.2015
  4. Stevens 2001–, viittaus 12.3.2015
  5. Stevens 2001–, viittaus 12.3.2015
  6. Stevens 2001–, viittaus 12.3.2015
  7. Stevens 2001–, viittaus 12.3.2015
  8. http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/genera/vitaceaegen.html
  9. http://finto.fi/kassu/fi/page/?uri=http%3A%2F%2Fwww.yso.fi%2Fonto%2Fkassu%2Fk30893
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.