Visramiani

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Visramiani (georg. ვისრამიანი) on keskiaikainen georgialainen versio vanhasta persialaisesta rakkaustarinasta Vīs ja Rāmīn. Perinteisesti on sanottu, että sen kirjoitti proosaksi 1100- ja 1200-lukujen valtiomies ja kirjailija Sargis Tmogvi, joka työskenteli Georgian kuningatar Tamarin hallituskaudella (1184–1213).

Tarinan georgialainen versio on vapaa käännös, joka säilyttää täysin alkuperäisen persiankielisen tekstin hengen, mutta eroaa siitä pienissä yksityiskohdissa. Käännöksellä on elävä paikallinen georgialainen väri.[1] Visramianilla oli huomattava vaikutus koko Georgian kirjallisuuden myöhempään kehitykseen. Kertomus mainitaan ja sitä ihaillaan lähes kaikissa georgiankielisen kirjallisuuden keskiaikaisissa ja varhaismoderneissa klassikoissa, myös Šota Rustavelin eepoksessa, joka on keskiaikaisen georgialaisen runouden kruunu. Vis ja Ramin otettiin mukaan 12 kuuluisimman parin luetteloon, joka laadittiin kuningatar Tamarin viralliseen kronikkaan Hallitsijoiden historiat ja ylistykset, kun hän meni naimisiin alanialaisen prinssin Davit Soslanin kanssa.[2]

Visramianin tärkeys Persian kirjallisuuden historialle juontuu siitä, että se on teoksen vanhin tunnettu käsikirjoitus ja paremmin säilynyt kuin alkuperäinen persiankielinen teksti. Sen avulla on restauroitu hävinneitä rivejä ja tunnistettu luotettavia versioita persialaisten käsikirjoitusten joukosta, josta suurin osa on peräisin myöhemmältä aikakaudelta (1600–1700-luvuilta).[3][2]

Visramianin julkaisi ensimmäisen kerran kirjailija Ilia Tšavtšavadze vuonna 1884. Englanninkieliselle maailmalle sen teki tutuksi Sir Oliver Wardropin käännös Visramiani: the story of the loves of Vis and Ramin, a romance of ancient Persia vuonna 1914. Myöhemmin 1960-luvulla georgialaiset iranologit Aleksandre Gvakharia ja Magali Todua tutkivat sitä perusteellisesti ja vertailivat sitä persiankieliseen tekstiin.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alek’sandre Giorgis że Baramiże, David Minaevich Gamezardashvili: Georgian Literature, s. 16. The Minerva Group, 2001. ISBN 0898755700.
  2. a b Gvakharia, Aleksandre: Georgia IV: Literary contacts with Persia Encyclopaedia Iranica Online Edition.
  3. C.A. Storey, Francois de Blois: Persian Literature: A Bio-Bibliographical Survey, s. 143. Routledge, 2004. ISBN 0947593470.
  4. Patrimoine littéraire européen: anthologie en langue française, s. 515–520. De Boeck Université, 1992. ISBN 2804115909.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]